Entinen kaupungintalo jatkaa elämäänsä eri muodoissa

Espoon keskuksessa sijainnut kaupungintalo purettiin viime vuonna. Rakennus oli ollut tyhjänä vuodesta 2008.

Espoo on sitoutunut kestävän purkamisen Green Deal – sopimukseen, joka on vapaaehtoinen sopimus valtion ja kunnan välillä. Sopimuksella vauhditetaan purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Tavoitteena on hyödyntää vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä muulla tavalla kuin energiantuotannossa tai polttoaineena.

Kaupungintalon purusta jäi käteen eniten betonia. Purkubetoni meni jatkokäyttöön maanrakennukseen. Kaupungintalosta purettu ikkunalasi kuljetettiin Forssaan, jossa Uusioaines Oy hyödyntää sitä vaahtolasin raaka-aineena. Vaahtolasia käytetään esimerkiksi talojen rakenteissa.

Talteen otettiin myös pihalaattoja, graniittinoppakiviä, laattaan valettu teekkarin jalanjälki ja kymmenen graniittivalaisinta vuodelta 1971. Tyylikkäille graniittivalaisimille on väläytetty mahdollisuutta sijoittaa ne Espoon keskukseen rakentuvan Espoolaistentalon lähistöön. Hyväkuntoiset valaisimet tarvitsevat vain uudet led-lamput.

Vanhoista betonikaiteista suunnitellaan läheiseen Lakelanpuistoon penkkejä. Penkit tarjoaisivat kaupunkilaisille paikan levähtää ja nauttia ympäröivän alueen kauneudesta, samalla kun ne kunnioittavat kaupungintalon perintöä. Suunnitelmia penkkien toteuttamiseksi jatketaan syksyllä.

Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiympäristön toimialalla tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioidaan vaikutukset hiilinieluihin ja -varastoihin. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi tiiviinä kaupunkirakentamisena hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tämä säästää metsiä, jotka taas sitovat hiilidioksidia ilmakehästä.

Kestävään rakentamiseen sisältyy myös kestävä, kiertotalouden periaatteiden mukainen purkaminen. Kiertotalous tarkoittaa sitä, että minimoidaan jätteen määrä sekä vähennetään uusien raaka-aineiden hankintaa. Korjaaminen, vuokraaminen, kierrättäminen ja materiaalien elinkaaren huolellinen suunnittelu kuuluvat myös kiertotalouden periaatteisiin.

Rakennuksien purusta syntyvien materiaalien jatkoa määrittelee myös jätelaki.

Purkuprojekteissa pyritään siis ensisijaisesti kierrättämään kaikki materiaali. Purkumateriaaleja voidaan uusiokäyttää tai kierrättää uusiotuotteiksi. Uusiokäyttö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhoja tiiliä käytetään uudessa rakennushankkeessa. Uusiotuotteeksi kierrättämisestä eräänä esimerkkinä voidaan pitää kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita. Rakennuksen purkuprojektista syntyvä muovijäte voidaan kierrättää ja jalostaa uudeksi muoviraaka-aineeksi.

Espoolla purkuhankkeiden läpiviennistä vastaa Tilapalvelut-liikelaitoksen rakenneyksikkö.

Rakennepäällikkö Vesa Pyy kertoo, että suuri osa rakennuksien purkumateriaalista on betonia. Betonia hyödynnetään uudelleen, mutta se käy ensin läpi käsittelyprosessin. Lohjalla sijaitseva Rudus tekee betonista mursketta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tie- ja katupohjissa. Keralainen yritys Hypericon Robotics taas käyttää kierrätettyä betonia uusien rakennusmateriaalien 3D-tulostamiseen.

Pyy huomauttaa, että joskus betoniin voi olla sekoittunut haitallisia kemikaaleja. Tässä tapauksessa betoni täytyy puhdistaa ja vain puhdas aines voidaan käyttää uudelleen. Aina se ei kuitenkaan onnistu.  

”Jupperin koulun purusta tulleesta betonista suunniteltiin kiviaitoja uuden koulun pihalle. Betonin maalipinnasta löytyi kuitenkin ainesta, jonka poistaminen ei ollut mahdollista.”

Kaikkea materiaalia ei siis ole mahdollista uusiokäyttää aiempien valintojen takia. Osana kiertotaloutta tulisikin ennakkoon suunnitella myös materiaalin mahdollista jatkokäyttöä eli esimerkiksi olla käyttämättä haitallisia seoksia.

Purkuprojektit ovat yleensä urakoitsijoiden toteuttamia. Tilapalvelut on tehnyt pitkäjänteistä työtä tavoitteenaan kilpailuttaa purkufirmat tulevaisuudessa sen perusteella, miten hyvin yritykset kierrättävät materiaaleja. Tällöin yritysten tulisi esittää purkukartoitus.

Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.

Näin Espoo kannustaa myös yhteistyökumppaneitaan edistämään kiertotalousratkaisuja, ja tulevaisuudessa tavoitteena on tehdä yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka saavuttavat korkean kierrätysasteen.