Syödään Espoo hiilineutraaliksi

Kaupunki pienentää omia päästöjään monin tavoin, mutta myös asukkaat voivat kantaa kortensa kekoon – tai mieluummin biojätteeseen. Arjen teoilla, kuten kierrättämällä ja ruokahävikin minimoimisella jokainen voi vaikuttaa omaan ja sitä kautta koko Espoon hiilijalanjälkeen.

Ruokahävikin välttäminen kotitalouksissa on paitsi helppoa, myös järkevää. Onhan ruoasta lähes poikkeuksetta maksettu, ja usein se on myös kannettu omaan kotiin. Ei siis ole syytä viedä samaa ruokaa edelleen bioroskikseen ja lopulta biojätteen käsittelylaitokseen.

Itse asiassa hävikin päämäärä on useimmiten bioroskistakin lähempänä. Kotitalouksien elintarvikehävikistä suurin osa valuu nimittäin hukkaan kahvin muodossa. Jos heität pois kupillisen päivässä, menee viemäriin vuodessa jopa 45 litraa tai kuusi paketillista kahvia.

Kun ruokahävikki syntyy vähin erin, sitä on vaikeampi hahmottaa. Hävikin vähentäminen onnistuu kuitenkin pienillä teoilla. Välttämällä heräteostoksia, ottamalla ruokaa lautaselle vain sen verran kuin jaksaa syödä ja hyödyntämällä vanhaksi menevät ainekset, pysyy hävikki kurissa lähes itsestään.

Mitä siis tehdä, kun banaanit ovat menossa vanhaksi tai kanapaketin viimeinen käyttöpäivä kolkuttaa?

–Kannattaa etsiä hukkaruokareseptejä verkosta esimerkiksi Saa syödä -sivustolta tai Martoilta, joihin molempiin löytyy linkit Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Koutsi-palvelusta, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Iiris Tanner.

–Kokeilin myös tekoälyn tarjoamia ehdotuksia, ja kyllä sieltäkin ideoita sai, vaikka jotkut resepteistä saattoivat olla hiukan kyseenalaisia. Eli sieltä voi katsoa omalla riskillä, mutta nuo edellä mainitut linkit ovat kyllä varmempi vaihtoehto, hän nauraa.

Reseptivinkkien lisäksi HSY:n Koutsista löytyy myös verkkokursseja, joiden avulla jokainen voi ottaa askeleen kohti kestävämpää elämäntapaa. Tannerin oma vinkki on laatia omista ja perheen lempiruoista lista, jonka pohjalta voi kiireisen arjen keskellä nopeasti suunnitella kauppalistan.

– Kun lähtee listan kanssa ostoksille, välttyy useimmiten ylimääräisiltä heräteostoksilta. Varsinkin jos kauppaan muistaa lähteä kylläisenä, Tanner muistuttaa.

Koululaisille ruokahävikin torjunta on tuttu juttu, sillä siihen kiinnitetään huomiota jo päiväkodista ja esikoulusta lähtien. Kouluruokailussa ruokahävikkiä syntyykin jatkuvasti yhä vähemmän. Espoon ateriapalveluita tuottavassa Espoo Cateringissa tämä on jopa velvoite.

–Olemme sitoutuneet vähentämään ruokahävikkiä jatkuvasti toiminnassamme. Sinä aikana, kun olemme seuranneet hävikkiä, sen määrä on pienentynyt joka vuosi. Viime vuonna hävikkiä oli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän, laskee Espoo Cateringin laatu- ja kehityspäällikkö Johanna Andsten.

Keittiön puolella tehdään vain osa työstä. Lautashävikin vähentäminen ruokasalin puolella on myös tärkeää. Espoon kaupungin ruokapalvelujohtaja Minna Ahola kertoo, että tässä on hyvä kuunnella myös koululaisia ja opiskelijoita.

–Paras tapa estää hävikkiä on ehdottomasti se, että ruokaa halutaan syödä. On seurattava millaiset ruoat nuorille maistuvat, mutta samalla pitää muistaa, että kouluruokailulla on myös kasvatuksellinen tarkoitus, hän pohtii.

–Espoo Catering on muun muassa kehittänyt kotitalousluokkien kanssa uusia kasvisruokareseptejä, joista parhaat ovat päässeet ruokalistoille, Ahola lisää.

Kasvisruoan määrä onkin lisääntynyt ateriapalveluissa tasaisesti osana ilmastotyötä. Myös kouluissa on päivittäin vapaasti valittava kasvisruokavaihtoehto toisen ruoan rinnalla. Liharuoat, esimerkiksi jauheliha, pitävät kuitenkin pintansa koululaisten suosikeissa.

–Mutta kyllä kasvisruoistakin on löytynyt hyvin kelpaavia vaihtoehtoja, kuten pinaatti-pestopastavuoka. Ja tietenkin perinteiset suosikit, kuten pinaattiohukaiset, jotka ovat oikeastaan aina maistuneet, Ahola luettelee.

Aholan listalta löytyy myös hieman yllättävä klassikko: pitkään haudutettu puuro ja marjakeitto.

–Se on ollut vuosikymmenten ajan top-kympissä, eikä suosio näytä vähenemisen merkkejä, hän nauraa.

Lapsille ja nuorille ruokahävikistä huolehtiminen alkaa olla jo arkipäivää ja vanhemmatkin ikäluokat ovat siitä yhä paremmin perillä. Hävikkiin menevän ruoan käsittelyssä on kuitenkin parannettavaa, sillä noin kolmannes sekajätteestä on yhä biojätettä, joka kannattaisi lajitella erikseen.

–HSY:n verkkosivuilta löytyy kaikille halukkaille lisää tietoa jätteiden lajitteluun. Sivuilta löytyy myös jäteopas, joka on lajittelupulmissa auttava hakukone. Lisäksi HSY:ltä voi tilata maksuttomia ympäristöneuvontatilaisuuksia tapahtumiin, järjestöille tai asukasryhmille joko paikan päällä tai etänä, Iiris Tanner luettelee.

Otetaan siis opiksi ja laitetaan ruoka ensisijaisesti suuhun ja rippeet biojätteeseen, jolloin ne voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tulokset näkyvät ilmastovahdissa.

Lisätietoja:
Espoon ilmastovahti: https://ilmastovahti.espoo.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Koutsi-verkkokurssialusta: https://koutsi.hsy.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

TEKSTI: Mikko Jaakkola