Meidän Espoo 20X0 -tapahtumien tulokset kiinnostivat ja herättivät keskustelua

Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarja järjestettiin kevään 2022 aikana. 14 tilaisuudesta kertyi runsas määrä asukkaiden näkemyksiä ja toiveita tulevaisuuden Espoosta. Nyt tulokset on analysoitu ja koottu raportiksi. Entressen kirjastossa järjestetyssä tulosillassa oli paikalla reilut 30 kaupunkilaista ja etänä osallistui liki 50.

Tapahtumatallenne on katsottavissa 4.4.2023 asti.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Tilaisuuden avannut osallisuuden kehittämispäällikkö Marianne Julkunen painotti, että työ ja keskustelu tuloksien hyödyntämisestä espoolaisten tulevaisuuden hyväksi jatkuu. Yhteisen, kiireettömän keskustelun mahdollistaminen on tärkeää. Samoin se, että viestitään selkeästi, millä tavalla asukkaiden osallistuminen kulloinkin vaikuttaa. Marianne esitteli lyhyesti myös Espoon osallisuusmallia ja uutta, keväällä käyttöön otettavaa asukastoiminnan mallia, jonka mukaisesti tilaisuus oli järjestetty.

Raportin tuloksiin pureuduttiin paneelikeskusteluissa, joiden teemat muodostuivat asukkaiden esiin nostamista tärkeistä aiheista:
1. Yhteisöllinen ja elinvoimainen kaupunki
2. Sujuva arki, palvelut ja liikkuminen
3. Lähiluonto, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus
4. Osallisuus Espoossa.

Keskustelua käytiin myös siitä, miten tulokset näkyvät Espoon kaupunkisuunnittelussa, yleiskaavan valmistelussa ja Espoon työväenopiston kurssitarjonnassa.

Paneelikeskustelujen lisäksi aikaa oli varattu yleisön kysymyksille ja kommenteille. Livelähetykseen oli mahdollista osallistua vaikkapa kotoa käsin ja chat oli avoinna kysymyksiä varten. Tilaisuudessa esiintyi Muuttolinnut-kuoro, lasten piirustustyöpajassa piirrettiin tulevaisuuden Espoota ja nuorten kyselyssä kartoitettiin toiveita tai huolia Espoon keskuksenkehityksestä. Meidän Espoo 20X0 -raportin laatinut projektikoordinaattori Susanna Nurmi esitteli jokaisen paneelin alussa keskeisiä tuloksia aiheesta.

Yhteisöllisestä ja elinvoimaisesta kaupungista löytyisi palveluja kuten kirjasto, tiloja kohtaamiseen ja oleiluun, pientaloja ja luonnonläheisyyttä, kertoi Nurmi. Toisaalta tiiviyden koettiin tuovan ihmisiä yhteen. Asuinalueen omaleimaiset piirteet ja viihtyisyys ovat tärkeitä, ja elinvoimaa tukisivat laajemminkin palveluiden lisäksi työpaikat.  Asukkaat nostivat esille samoja elinvoimaisuuden tavoitteita myös Mun Espoo kartalla -kyselyssä vuonna 2020.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Elina Kuusisto, Omnian palvelupäällikkö Tuula Alanko ja Johanna Syren Espoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:stä pohtivat, miten yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa voisi lisätä. Kohtaamiset, yhdessä tekeminen ja osallistuminen esimerkiksi työväenopiston koulutuksiin nähtiin keinoina lisätä yhteisöllisyyttä.

Yleiskaavatyössä elinvoimaisuutta voidaan edistää esimerkiksi mahdollistamalla sujuva liikenne ja huomioimalla palvelut ja niiden sijainti, jotta kohtaamisille syntyy tiloja. Uusien asuntojen pieni koko nousi esiin yleisökysymyksessä, jossa toivottiin lisää isompia perheasuntoja ja viihtyisää täydennysrakentamista huomioiden alueen omaleimaisuus. Kaupunginhallitus on juuri hyväksynyt yleiskaavan tavoitteet, joissa viihtyisyysnäkökulma on nostettu esiin.

Monipuoliset ja toimivat palvelut nousivat Nurmen mukaan tässäkin teemassa keskeisiksi. Kaupunkilaiset toivoivat toimivia lähipalveluja, ja että palveluja olisi saatavilla otoskeskusten lisäksi myös erikois- ja kivijalkaliikkeissä. Harrastusmahdollisuuksia, kulttuuria ja kirjastoa pidettiin tärkeinä, ja rantaraitin varrella voisi olla kahviloita.

Sujuvassa arjessa liikkuminen kaupungissa on asukkaille tärkeää. Metron tulo on herättänyt huolta bussiyhteyksien säilymisestä. Myös oma auto on monelle tärkeä, joten parkkipaikoille toivottiin tilaa. Viihtyisät reitit edistäisivät kävelyä ja pyöräilyä osana kestävää elämää, samoin kuin kierrätyksen edellytysten mahdollistaminen.

Liikennesuunnittelupäällikkö Susanna Kaitanen, Omnian koulutuspäällikkö Mia Nirhamo ja Espoossa asuva Tuuva Tiainen keskustelivat illan toisessa paneelissa arjesta, liikkumisesta ja palveluista. Liikennesuunnittelussa pohditaan, millaisia liikkumisen ratkaisuja edistetään ja miten eri liikkumismuodoille varataan tilaa. Kestävien liikkumismuotojen tarjoaminen ja turvallisuus ovat tärkeitä huomioida, kun kaupungin kasvaessa liikenteessä on enemmän ihmisiä ja ruuhkaa.

Kolmas teema käsitteli espoolaisille rakasta luontoa, ja sen näkyi Nurmen mukaan tuloksissa. Tärkeitä ovat niin lähiluonto ja erityisesti puistot, metsät ja merellisyys. Viihtyisyys ja terveys kumpuavat luonnosta. Kulttuuriympäristöt kuten niityt ja maalaismaisemat koetaan rikkautena. Luonto on lajien koti, joten luonnon monimuotoisuuden vaaliminen koetaan tärkeänä.

Virkistysmahdollisuuksia ja ulkoilureittejä toivottiin lisää ja niitä voisi sijaita ympäri kaupunkia. Ilmastonmuutoksen torjumisessa puistot nähtiin tärkeinä, sillä ne myös tarjoavat suojaa helteeltä ja imevät sadevettä. Asukkaat toivoivat kaupungin edistävän hiilineutraaliustavoitteita ja esimerkiksi kiertotalouden innovaatioita, aurinkopaneeleja energianlähteenä ja rakentamisessa viherkattoja.

Paneelikeskustelussa maisema-arkkitehti Ina Westerlund, Omnian koulutuspäällikkö Taina Avo ja Otaniemen lukion abiturientti Samuel Kukko pohtivat, mitä luonnonläheisyys tarkoittaa nyt ja tulevaisuudessa, kun kaupunki kasvaa. Kaikille yhteinen, tärkeä toive oli päästä luontoon, ja erityisesti lähiluontoon. Tätä asukkaat toivovat myös kaupunkisuunnittelulta kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä.

Panelistit olivat sitä mieltä, että jokainen voi edistää luonnon hyvinvointia. Maisema-arkkitehdin työssä voi pohtia luonnon kauneutta – hoidettu puisto vai heinikoksi muuttunut nurmikko. Monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin ilmastonmuutokseenkin. Konkreettisia tekoja voi helposti tehdä jokainen, vaikkapa kerätä roskia luokan kanssa.

Omniassa luontoaiheiset kurssit ovat olleet suosittuja. Kompostoinnin kurssi nousi hitiksi, ja kurssilaisia on tulossa jonoksi asti muun muassa pihanhoidon ja ikkunaremontoinnin kursseille.

Chatissa toivottiin lisää lähiliikuntapuistoja ja oltiin samaa mieltä panelistien kanssa, että luonto ja kaikki lajit ovat tärkeitä ja että luonto huomioitaisiin muidenkin kuin ihmisen näkökulmasta. Yleisöstä muistutettiin merellisyydestä ja veneseurojen merkityksestä, sillä veneseuroilla on paljon myös nuorisotoimintaa.

Yleisöstä esitettiin myös toive kaupunkiviljelyn huomioimisesta. Kaupunkiviljelyyn on esimerkiksi viljelypalstoja ja uusiakin on tarkoitus osoittaa, minkä lisäksi suunnittelussa voitaisiin tulevaisuudessa luoda tiloja kaupunkiviljelyksille myös katoilla ja korttelipihoilla, kertoi kaupunkisuunnittelun edustaja. Ikäihmisten huomioimista yleisöstä toivottiin myös, sillä monelle ikäihmiselle lähiluonto on piha, josta pitäisi löytyä puu, jotta voisi seurata vuodenkiertoa ja lintujen touhuja.

Illan viimeisen paneelikeskustelun aiheena oli osallisuus, josta keskustelemassa olivat palvelupäällikkö Heli-Maija Nevala, Omnian koulutuspäällikkö Minna Kattelus ja Asukkaiden Espoosta Esko Uotila. Nurmi nosti alustuksessaan esiin kaupunkilaisten huolen siitä, hyödynnetäänkö kaupunkilaisilta saatua tietoa – onko päättäjien ja kaupunkilaisten välillä kuilu. Asukkailta on tullut toive alueellisista illoista, joissa käsiteltäisiin laajemmin alueen tulevaisuutta yksittäisen kaavan sijaan. Asukkaat pitävät myös tärkeänä, että kaikki pääsevät osallistumaan, niin nuoret kuin ikäihmiset.

Vaikuttavuudesta, eli siitä miten asukkaiden näkemykset ovat vaikuttaneet suunnitteluun, toivottiin kerrottavan enemmän. Asukkaiden mielestä suunnittelijat ja päättäjät voisivat osallistua enemmän asukastilaisuuksiin.

Paneelikeskustelussa tuli hyvin esiin vuorovaikutuksen ja osallisuuden merkitys. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus on monivaiheista, pitkäjänteistä ja vilisee ammattitermejä. Reunaehtoja ja huomioitavia näkökulmia on paljon, joten kaikkia toiveita ei voida toteuttaa. Asukasyhdistyksille asukasillat ovat tärkeitä ja esimerkiksi asukasraati voisi olla yksi keino luoda lisää osallistumisen mahdollisuuksia asukkaille. Samoin asukkaille on tärkeää, että kerrotaan, miksi jotkin ratkaisut eivät toteutuneet – tieto vaikuttavuudesta innostaisi kaupunkilaisia ja ylläpitäisi mielenkiintoa osallistua.

Espoolaisista yli 20 prosenttia ei puhu suomea tai ruotsina äidinkielenään, ja tätä pohdittiin niin yleisöstä kuin paneelissakin. Kaupunkisuunnittelussa heidän tavoittamistaan pohditaan koko ajan. Omnia järjestää osallisuuden edellytyksiä tukevaa opetusta. Vielä on paljon tehtävää ja monimuotoisia osallistumisen tapoja tarvitaan, jotta esimerkiksi kieli, ikä tai etäosallistumisen taidot eivät muodostaisi estettä osallistumiselle.

Poliittisten päättäjien saaminen mukaan tilaisuuksiin askarrutti kysyjää chatissa. Tilaisuudessa paikalla ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni Särkijärvi kertoi, että poliittisilta päättäjiltä löytyy halua tavata kaupunkilaisia. Ensimmäistä laajempaa, alueellista tilaisuutta kokeillaan 21.3. Espoonlahdessa. Tilaisuudessa on Särkijärven lisäksi tavattavissa kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen ja useita alueen suunnittelijoita.

Espoon kaupungilla on lähes viisisataa kaupunkiympäristöhanketta. Tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen saat tiedon, mitä lähialueellasi tapahtuu ja mihin hankkeisiin voit juuri nyt vaikuttaa. Lisäksi saat tiedon tulevista asukastilaisuuksista. Tervetuloa osallistumaan!

Meidän Espoo 20X0 -tuloksista ja tapahtumasta löydät lisää tietoa verkkosivuiltamme.