Kaupunkiympäristön asukasilta sai hyvän vastaanoton Suur-Espoonlahdessa

Katsaus Suur-Espoonlahden tulevaisuuteen, ajankohtaisten kaavojen esittelyä, keskustelua  luonnosta ja virkistyksestä, tarinapaja, nimistövisa ja paljon muuta. Kaupunkiympäristön  asukasilta tarjosi monipuolisen kattauksen tietoa ja keskustelua Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden tulevaisuudesta. Kohtaamispisteille syntyi ruuhkaa ja keskustelu kävi vilkkaana, kun suunnittelijat vastasivat asukkaiden kysymyksiin.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen palvelupäällikkö Heli-Maija Nevala kertoi, että toive alueellisista asukasilloista on tullut kaupunkilaisilta. Nyt  Espoonlahdessa kokeillusta ensimmäisestä illasta toivotaankin runsaasti palautetta, sillä uusia alueellisia tilaisuuksia on suunnitteilla syksyksi. Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkasen mukaan Espoonlahti on hyvä pilottikohde, sillä Espoonlahdesta löytyy kaikkea: lähiluontoa, merta, palveluja ja kasvua. Kaupungin kasvu herättää asukkaissa myös huolta. Kaupunkiympäristöä suunniteltaessa on pohdittava viheralueiden säilymistä, tulevaisuuden liikkumista ja esimerkiksi bussilinjojen muuttumista ja järjestettävä palveluja sekä suunniteltava sijainteja asunnoille, työpaikoille ja kouluille.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni Särkijärvi kuvasi kaupunkisuunnittelua mahdollisuuksien antamiseksi. Tulevaisuudesta ja muutoksista täytyy keskustella. Espoonlahdessa on tärkeää hallita kokonaisuutta. Vaikka asuntorakentamiseen on painetta, tarvitaan alueelle myös esimerkiksi työpaikkoja. Parhaiten asukasosallistumista palvelevat monipuoliset tilaisuudet ja kanavat – lähitapaamisia, kuten tällaista alueellista iltaa, tarvitaan.

Viime vuonna avautui kauppakeskus Lippulaiva, Länsimetro aloitti liikennöinnin Kivenlahteen asti ja Blominmäen jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa, listasi aluearkkitehti Mervi Hokkanen Suur-Espoonlahden merkittävimpiä tapahtumia. Asemanseuduillakin on tapahtunut paljon. Finnoon keskuksen asemakaava valmistui ja hyväksyttiin, Kaitaalla Hannusrannan metron kaava Kaitaantien pohjoispuolella hyväksyttiin, Soukan liiketalon asemakaava on juuri hyväksytty, Kivenlahdessa Meripoijun kaava sai lainvoiman.Kiviruukissa Ruukinhuhdan kaava ja Kiviruukin osayleiskaava ovat lainvoimaistuneet. Lisäksi koko Espoon kehitystä linjaavan Espoon yleiskaavan 2060 tavoitteet on juuri hyväksytty kaupunginhallituksessa.

Finnooseen on rakentumassa uusi, merellinen kaupunginosa, jossa luontoa ja rakentamista yhteensovitetaan muu muassa Merikorttelissa. Alueella sijaitsevan sataman asemakaavatyö on juuri nyt työn alla. Kaitaalle rakentuu kaupunkimainen metroaseman ympäristö, jossa esimerkiksi vehreät korttelipihat tuovat luonnon osaksi kaupunkia.

Soukan uudistamisessa 1960–70-lukujen henkeä säilytetään ja suunnittelua ohjaavat täydennysrakentamisen periaatteet. Soukan keskustan kehittämisen tavoitteet näkyvät ostoskeskuksen ympärillä, ja Soukan keskustan kaava on vireillä. Metron sisäänkäynnin läheisyydessä sijaitsevan Ylä-Soukka A:n  luonnoksista kerättiin syksyllä palautetta, ja nyt Alakartanontien asemakaavatyö on alkuvaiheessa.

Espoonlahti on Suur-Espoonlahden palvelujen ja liikenteen keskus, josta löytyy niin kaupunkimaista asumista kuin laaja Sammalvuoren virkistysalue. Kivenlahti rakentuu metroaseman ympärille kaupunkimaiseksi ympäristöksi, ja Kiviruukista kehkeytyy monipuolinen asuin-, opiskelu- ja työpaikka-alue, jossa on kansainvälisesti ainutlaatuinen bio- ja kiertotalouden keskittymä.

Läntisimpien metroasemien ympäristössä  on tekeillä siis useita kaavoja. Yhdistävänä tekijänä Soukassa, Kaitaalla, Kivenlahdessa ja Espoonlahdessa on olemassa olevien asuinalueiden uudistaminen ja täydennysrakentaminen. Lähiympäristö muuttuu, kun uutta rakentamista sovitetaan vanhaan rakentamiseen. Finnoota ja Kiviruukkia yhdistää työpaikka- ja teollisuusalueiden muuttaminen monipuolisiksi kaupunkimaisiksi alueiksi.

Kaupunkisuunnittelua ohjaa Espoo-tarina, jonka tavoitteena on viihtyisä, toimiva ja kestävä kaupunkiympäristö. Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä ja haluaa toimia luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.

Jokaisella metroaseman seudulla Finnoosta Kivenlahteen oli oma pisteensä, jossa pääsi tutustumaan alueen ajankohtaisiin kaavoihin ja keskustelemaan suunnittelijoiden kanssa. Osalla pisteistä pidettiin myös mini-infoja. Ajoittaisesta ruuhkasta huolimatta tunnelma pisteillä oli hyvä. Metroasemien omien pisteiden lisäksi  lisäksi osallisuuspisteellä, tarinapajassa ja nimistövisassa riitti keskustelua ja tekemistä. Nuorten Mun huudit -kyselyssä kerättiin 49 nuorelta tietoa heidän  suosikkipaikoistaan, lasten pajassa piirrettiin tulevaisuuden kaupunkia ja SPARCS-hankkeen -pisteellä pääsi tutustumaan kestävään kehitykseen.

Soukan pisteellä nousi esiin luontoteema. Asukkaiden mielestä kalliot ja luonto pitää säilyttää. Espoonlahden pisteellä kyseltiin Sammalvuoren virkistysalueesta, jonka säilyttämistä toivottiin – toisaalta myös asuinalueita haluttiin kehitettävän. Mini-infossa tutustuttiin tarkemmin Maininkipuiston asemakaavamuutokseen, josta suunnittelijan mukaan on tullutkin hyvin palautetta. Lupa- ja tila-asioiden pisteellä kyseltiin oman lähiympäristön tapahtumista.

Finnoon ja Kaitaan pisteellä keskusteltiin asukkaiden kanssa rakentamisen laadusta. Kysymyksiä tuli rakentamisen korkeudesta ja esiin nousi myös, että rannan ja sataman toivottiin olevan asukkaiden olohuone.

Yleiskaavan pisteellä keskusteltiin muun muassa viheralueista ja Suvisaaristosta. Viheralueiden säilyttäminen ja kehittäminen nousi monille tärkeänä asiana esiin. Suvisaaristo mainittiin kohteeksi, jonka parempaa hyödyntämistä toivottiin – se tulisi kaavoittaa ja työ voisi alkaa vanhan osayleiskaavan päivittämisellä. Finnoon sataman kehittämisestä esitettiin risteäviä mielipiteitä.

Uuden kokonaisyleiskaavan eli Espoon yleiskaava 2060:n aikataulusta kyseltiin myös, ja luonnoksen nähtävilläolo ja vaikuttamismahdollisuudet kiinnostivat osallistujia.

Espoonlahden nimistövisassa pääsi kokeilemaan, ovatko alueen paikannimet hallussa. Kymmenen kysymyksen joukossa oli kiperiä kysymyksiä ja parhaaksi tuloksi tulikin yhdeksän oikein. Nimistösuunnittelija vastaili asukkaiden kysymyksiin paikannimien historiasta, nimien synnystä ja siitä, miten nimiä on suomennettu ruotsista.

Tarinat talteen -työpajassa kerättiin kaupunkilaisten tarinoita ja muistoja etenkin Espoonlahdesta, Soukasta, Finnoosta, Kaitaalta ja Kivenlahdesta. Tarinoita kertyi kaiken ikäisiltä, nuorista ikäihmisiin. Unelmien piirustuspajassa pienemmätkin lapset pääsivät osallistumaan ja piirtämään toiveitaan tulevaisuuden Espoosta.

Tunnin mittaisessa pienryhmäkeskustelussa pureuduttiin alueen luonto- ja virkistysasioihin. Keskustelussa oli seitsemän osallistujaa, ja vetäjänä toimi kaupunkisuunnittelukeskuksen palvelupäällikkö Heli-Maija Nevala. Espoolaisille luonto on tärkeä, ja keskustelijat arvostivat erityisesti sitä, teema oli otettu esiin ja siitä käytiin keskustelua.

Espoonlahdessa asukkaat arvostavat viheralueita. Tärkeinä kohteina keskustelussa nousivat esiin muun muassa Suvisaaristo, rantaraitti, merellisyys yleensäkin ja laajat, metsäiset alueet. Keskustelijoita huoletti Espoonlahden tiivistyminen ja kasvava asukasmäärä sekä erityisesti se, miten kehitys vaikuttaa luontoon ja virkistysmahdollisuuksiin. Kaupungin tulisikin käyttää resursseja luontoteeman edistämiseen ja asettaa tavoitteet viheralueiden säilyttämisestä ja uusien luomisesta korkealle, näkivät osallistujat.

Espoon kaupungilla on lähes viisisataa kaupunkiympäristöhanketta. Tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen saat tiedon, mitä lähialueellasi tapahtuu ja mihin hankkeisiin voit juuri nyt vaikuttaa. Lisäksi saat tiedon tulevista asukastilaisuuksista. Tervetuloa osallistumaan!