Vuonna 2060 Espoo on Suomen paras kaupunki - Kaupunkisuunnittelukeskuksen työpajasarjassa visioitiin Espoolle toivottavaa tulevaisuutta

Vuoden 2022 aikana Espoossa käynnistyi koko kaupungin kattava yleiskaavatyö, Espoon yleiskaava 2060. Yleiskaavatyö on pitkän aikavälin strateginen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa tarkempaa suunnittelua ja rakentamista.  

Kaupunkisuunnittelukeskuksella on käytössään liuta menetelmiä kaavojen asukasvuorovaikutuksen järjestämiseen, mutta uuden yleiskaavan alkaessa haluttiin kokeilla uusia osallistumisen tapoja. Erilaisten ryhmien kuuleminen jo kaavoituksen alkuvaiheessa on tärkeää. 

“Koska Espoon yleiskaava 2060 tähtää nimensä mukaisesti pitkälle tulevaisuuteen, halusimme kokeilla jotakin uutta, tulevaisuusajatteluun virittävää menetelmää asukkaiden ja muiden osallisten näkemysten keräämiseen”, kertoo palvelupäällikkö Heli-Maija Nevala kaupunkisuunnittelukeskuksesta.  

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus osallistui vuonna 2022 Sitran kumppanuusohjelmaan, jossa autetaan organisaatioita hyödyntämään omassa toiminnassaan Tulevaisuustaajuutta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Tulevaisuustaajuus on Sitran kehittämä työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Se ohjaa osallistujia tulevaisuusajatteluun ja auttaa visioimaan toivottavaa tulevaisuutta.  

“Loimme yleiskaavan tavoitevaiheen tueksi tulevaisuustyöpajojen sarjan, jossa sovelsimme Tulevaisuustaajuus-menetelmää Espoon kaupunkisuunnittelun kontekstiin. Saimme erilaisilta kohderyhmiltä visioita siitä, millainen Espoon tulevaisuuden pitäisi olla,” hankkeen koordinaattori Susanna Nurmi kuvailee. 

Aluksi järjestettiin tulevaisuustyöpajat asukkaille, nuorille sekä elinkeinoelämän ja kaupan toimijoille. Näissä työpajoissa syntyneet tulevaisuusvisiot toimitettiin lopulta kaupungin päättäjien tulevaisuustyöpajaan, jossa pohdittiin, miten visiot voitaisiin ottaa mukaan yleiskaavan tavoitteisiin ja miten yleiskaavalla voidaan ohjata kaupungin tulevaisuutta toivottuun suuntaan. 

Työpajat olivat erinomainen keino saada selville, millaisen Espoon osallistujat haluaisivat nähdä vuonna 2060. Työpajojen aikana tehtiin paljon konkreettisia tulevaisuusajattelun harjoitteita, joiden avulla tulevaisuutta visioitiin.  

Työpajan alussa osallistujat esittivät mitä jos? -kysymyksiä, joiden avulla kartoitettiin tulevaisuuteen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Tämän jälkeen siirryttiin pienryhmiin, joissa kaikki muodostivat ryhmän yhteisen visiolauseen eli toiveen siitä, millainen Espoon pitäisi olla vuonna 2060. Lopulta tästä visiolauseesta muotoiltiin tulevaisuuden uutinen, jonka oli tarkoitus havainnollistaa, miltä sellainen Espoo näyttäisi, jossa ryhmän visio on toteutunut.  

“Työpajoissa oli inspiroiva tunnelma ja osallistujat olivat valmiita heittäytymään ja vähän leikittelemäänkin tulevaisuuden pohdiskelulla. Oli hienoa nähdä, miten kaikissa työpajoissa osallistujien toiveet ja pelot tulevaisuudesta muotoutuivat pala kerrallaan kohti konkreettista, yhteistä visiota,” Nurmi muistelee. 

Työpajojen tuloksena saatiin tietoa siitä, millaisia tulevaisuusvisioita ja toiveita osallistujilla on Espoolle ja kaupunkisuunnittelulle. Dokumentoitu aineisto oli esillä päättäjien tulevaisuustyöpajassa ja siitä on lisäksi tehty kooste kaavoittajille. 

Sekä asukkaiden että nuorten työpajan perusteella tulevaisuuden Espoossa pitäisi kiinnittää huomiota palvelujen ja liikenteen sujuvuuteen sekä viheralueiden ja virkistysmahdollisuuksien säilyttämiseen. Myös yhteisöllisyys ja kaupungin elinvoimaisuus nousivat esille tärkeinä teemoina. Asukkaiden työpajassa nostettiin tärkeäksi mahdollisuudet kohdata ja viettää aikaa muiden espoolaisten kanssa. Nuoret ideoivat myös, millaisia tiloja kaupungin tulisi tarjota asukkailleen.   

“Yllättävän samanlaisia toiveita ja ideoita nousi sekä nuorilta että aikuisilta, toki omasta näkökulmastaan ja omanlaisin esimerkein varustettuna,” Nurmi pohtii. 

Elinkeinoelämän ja kaupan toimijoille järjestetyssä työpajassa nousivat esiin esimerkiksi toiveet teknologisen osaamisen kehittymisestä. Osallistujat pohtivat myös, millaisia mahdollisuuksia erilaiset kestävät ratkaisut ja valinnat voisivat tuoda Espooseen. Työpajaan osallistuneet toivoivat tulevaisuuden Espoon olevan innovatiivinen ja hyvä paikka yrityksille sekä toisaalta ekologinen edelläkävijäkaupunki, jossa tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa jakamistalouden.   

Nurmi kertoo myös, että tulevaisuustyöpajoissa esille nousseet asiat olivat hyvin linjassa Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan tulosten kanssa, joista koostettiin raportti(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) loppuvuodesta 2022. Myös tapahtumasarjassa espoolaisia puhututtivat eniten luonto, yhteisöllisyys ja sujuva arki.  

Kaupunkisuunnittelukeskuksella ollaan iloisia siitä, että Espoo pääsi hyödyntämään Sitran kehittämää menetelmää. Menetelmä ja sen tulokset hyödyttävät omaa organisaatiota monipuolisesti. Tulevaisuustaajuus tarjoaa toivottavasti jatkossakin keinoja vuorovaikutukseen. Esimerkiksi nuorten osallistumisen tueksi uusille ja luoville menetelmille on aina tilausta. 

Sitran Kumppanuusohjelmaan kuuluu myös, että mukana olleet organisaatiot jakavat omia kokemuksiaan menetelmästä edelleen muille hyödynnettäväksi. Sen vuoksi Kaupunkisuunnittelukeskuksessa julkaistiin malli(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) siitä, miten Espoossa hyödynnettiin Tulevaisuustaajuutta. Mallissa työpajojen toteutus ja tulokset on kuvattu tarkemmin. 

“Toivomme, että muutkin organisaatiot voisivat hyötyä tekemästämme työstä. Olemme tehneet yhteystyötä Raaseporin kunnan kanssa, jossa Tulevaisuustaajuutta hyödynnettiin maankäytön kontekstissa mutta hyvin eri tavoin. Yhdessä olemme pohtineet, että voisimme esitellä menetelmää myös muille kunnille ja maankäyttösektorin toimijoille,” Nevala täsmentää.  

Tulevaisuustaajuus, Meidän Espoo 20X0 sekä syksyllä 2022 järjestetyt asukastilaisuudet ja kysely ovat tuottaneet tietoa Espoon yleiskaavan aloitusvaiheessa. Asukkailta kerätty tieto tulee olemaan jatkossakin tärkeässä roolissa kaavan valmistelussa. Kun kaavan luonnosta valmistellaan, kaupunkisuunnittelukeskus järjestää lisää vuorovaikutusta asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Voit seurata kaavan etenemistä Espoon kaupungin verkkosivuilla.