Öppiäisbileistä käteen jää osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia - uudet innovatiiviset tavat kehittää varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa haastavat niin lapset kuin aikuisetkin oppimaan

Espoolaisessa Kirstin päiväkodissa kuhisee. Pöydillä lojuu saksia, liimaa ja muita askarteluvälineitä, värikkäitä paperiarkkeja ja piippurasseja, tyhjiä paperihylsyjä, sulkia ja lasten keräämiä tammenterhoja, käpyjä ja lehtiä. Karpalot-eskariryhmän lapset kiinnittävät innoissaan tuntosarvia karvaisille öppiäisroboteille, jotka valmistuttuaan liikkuvat, pyörivät ja pörisevät tärinämoottorin voimalla. Mitä kummaa täällä oikein tapahtuu?

Öppiäiset, tai oikeammin >ö<ppiäiset, ovat pieniä itse rakennettuja robotteja, jotka ovat osa Espoon esiopetusryhmien teknologiakasvatusta.

”Öppiäisten värkkäily on menetelmä, joka yhdistää teknologiakasvatukseen luovuutta, tekemällä oppimista ja positiivisia onnistumisen kokemuksia. Öppiäispajat alkoivat Espoon varhaiskasvatuksessa vuonna 2019 yhteistyössä Espoon kirjastojen kanssa, ja värkkäily on vakiintunut toimivaksi tavaksi tutustua teknologiaan ja ohjelmointiosaamiseen eskareiden kanssa”, kertoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Satu Nerg-Öhman.

Kun lasten askartelemat öppiäiset ovat valmiita, on aika siirtyä biisityöpajaan tekemään mitäpäs muutakaan kuin öppiäisistä inspiraationsa saanutta musiikkia!

Marraskuun harmaus saa väistyä, kun päiväkodin tilat täyttää iloinen musisointi, erilaisiin äänimaailmoihin tutustuminen ja digitaalinen musiikin luominen. Teknologiakasvatuksesta on siirrytty saumattomasti musiikkipedagogiikan maailmaan, jota höystetään digitaitojen oppimisella eli digipedagogiikalla.

Öppiäisiä ja musiikkia ei tehdä varhaiskasvatuksessa vain huvin vuoksi, vaan kyse on Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen pitkäjänteisestä ja monipuolisesta kehittämistyöstä. Esimerkiksi Kirstin päiväkodissa musiikkia on hyödynnetty jo pitkään; musiikkipedagoginen MusaPeda-toimintamalli on kehitetty päiväkodissa kuusi vuotta sitten.

“Alkusyksystä lähdimme kehittämään yhteistyössä Kirstin päiväkodin johtajan Ritva Korpisen kanssa kokonaisuutta, jossa yhdistyisi MusaPeda, teknologiakasvatus ja digimusa. Halusimme luoda innostavaa ja laaja-alaista osaamisen kehittämistä, joka mahdollistaa osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia niin lapsille kuin henkilöstölle”, kertovat projektisuunnittelija Sanna Nieminen ja Satu Nerg-Öhman Espoon suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta.

”Pedagogiikan kehittäminen voi kuulostaa hienolta juhlapuheelta, mutta se tarkoittaa itse asiassa sellaisten innostavien ja oppimista tukevien toimintatapojen ja menetelmien kehittämistä, mitkä rohkaisevat ja motivoivat lapsia oppimaan ja kehittämään taitojaan”, Nieminen jatkaa.

Kirstin päiväkodissa musiikki on keskeinen väline, jolla tuetaan lasten suomen kielen oppimista ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Päiväkodissa on paljon monikielisiä lapsia, jotka hyötyvät musiikkipedagogiasta.

”Tarkoituksena on tukea jokaista lasta hänen vahvuutensa ja kykynsä huomioiden. Kaiken keskiössä on vuorovaikutus sekä oppimisen ja oivaltamisen ilo. Haluamme tarjota kullekin lapselle luontaisia tapoja kasvaa, oppia ja harjoitella uusia taitoja. Samalla jokaisen lapsen osallisuus ja mahdollisuus tulla osaksi yhteisöä vahvistuvat”, kertoo puolestaan Kirstin päiväkodin johtaja Ritva Korpinen.

Kehittämistyössä kyse ei kuitenkaan ole pelkästään lasten oppimisesta, vaan tarkoituksena on, että myös henkilökunta oppii uusia tapoja hyödyntää pedagogisia menetelmiä.

”Tämä on ollut hieno matka päiväkodin lapsille, mutta yhtä lailla myös meille henkilökunnalle. On ollut mahtavaa päästä itsekin kartuttamaan omaa osaamistaan ja oppimaan uutta”, Korpinen kiittelee.

Uusien menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto on parhaimmillaan luovaa ja hauskaa, mutta takana on myös paljon työtä ja tarkat suunnitelmat siitä, miten uudet menetelmät saadaan vietyä käytäntöön.

”Jotta uudet pedagogiset innovaatiot juurtuisivat päiväkotien arkeen ja toimintakulttuuriin, tarvitaan henkilöstön osaamisen kehittämistä ja juuri tällaisia projekteja, joissa yhdessä tekemällä päiväkodin aikuiset ja lapset ottavat haltuun uusia taitoja ja uutta tekemisen kulttuuria”, kertoo Sanna Nieminen.

Kirstin päiväkodissa hyörii innostuneiden eskarilaisten lauma ja vähintäänkin yhtä innostunutta varhaiskasvatuksen henkilökuntaa.

Paikalla ovat myös ammattimuusikot Tuomas ja Janne Hiedanniemi, jotka luotsaavat porukkaa biisintekemisen saloihin. Hiedanniemet ovat tehneet Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyötä INTO SCHOOL -yrityksensä kautta viime vuodesta lähtien. Kirstin päiväkodissa he ovat kouluttaneet varhaiskasvatuksen henkilökuntaa hyödyntämään digitaalista musiikintekemistä lasten kanssa.

Yhteisen musisoinnin tuloksena alkaa muotonsa saada veikeä öppiäismelodia ja siihen riemastuttava sanoitus, ihan uusi biisi, jonka lapset soittavat ja laulavat itse. Biisi purkitetaan päiväkodille rakentuneessa väliaikaisessa musastudiossa.

Useita viikkoja kestävä hieno matka öppiäisten, teknologiakasvatuksen, digitaitojen ja musiikin maailmaan taltioidaan ja tiivistetään biisin videolle. Kirstin päiväkodin Karpalot-esiopetusryhmän lapset ovat silmin nähden ylpeitä ja onnellisia aikaansaannoksestaan.

”Olen hyvin iloinen jokaisesta oppimis- ja onnistumiskokemuksesta, minkä tämä projekti on lapsille ja kaikille työntekijöillemme mahdollistanut!”, sanoo Ritva Korpinen.

”Tämä projekti osoittaa upeasti sen, miten kehittäminen ei ole vain jossain ylätasolla tapahtuvaa toimintaa, vaan konkreettisesti varhaiskasvatuksen arkeen sukeltavaa kädet savessa tekemistä, jonka tulokset ovat parhaimmillaan täynnä hienoja oivalluksia ja onnistumisia niin lapsille kuin aikuisillekin!”

Voit katsoa Kirstin päiväkodin esiopetusryhmä Karpaloiden hienon musiikkivideon sivun yläosasta.

Kirstin päiväkodin kehittämistyössä olivat mukana mm. Espoon varhaiskasvatuksen MusaPeda ja Uudet lukutaidot -projektit. Voit lukea lisää Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kehittämishankkeista täältä.(ulkoinen linkki)