”Metsää ja kaupunkiluontoa lähellä kotiani” – espoolaiset nostivat luonnon ykköseksi yleiskaavan aloituskyselyssä

Sähköinen kysely oli avoinna kuukauden eli 20.10.-20.11.2022. Valtaosa hieman yli 1400 vastauksesta tuli suomenkieliseen kyselyyn. Joitakin satoja vastauksia saatiin myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavan valmistelussa. Kaavan laatiminen käynnistettiin tänä syksynä, ja työ jatkuu arviolta vuoteen 2027 asti.

– Uusi koko kaupungin yleiskaavatyö on vasta käynnistynyt, parhaillaan valmistelemme kaavan tavoitteita. Osana tätä halusimme kuulla asukkaita ja kartoittaa heidän näkemyksiään jo nyt, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kertoo yleiskaavan suunnittelupäällikkö Sakari Jäppinen Espoon kaupunkisuunnittelusta.

Yleiskaava on koko Espoon laajuinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma. Sillä ennakoidaan ja ohjataan kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä sekä mahdollistetaan kestävä kasvu.

Pikakyselyllä haettiin vastausta kysymykseen, mitä osallistuja haluaisi nähdä tulevaisuuden Espoossa. Aluksi vastaaja sai eteensä 10 erilaista vertailuparia. Hänen tuli valita kahdesta  vaihtoehdosta aina se, joka tuntui tärkeämmältä.

Vertailuparit valikoituivat satunnaisotannalla aineistosta, jossa oli yhteensä 34 vastausvaihtoehtoa. Kysely toteutettiin Innoduel-työkalulla. Sen algoritmi huolehti, että kaikki eri vaihtoehdot nousivat suunnilleen yhtä monta kertaa vertailuun, jotta tulos pysyi luotettavana.

Lopputuloksena syntyi lista, jossa eri vastausvaihtoehdot ovat järjestyksessä sen mukaan, miten isolla prosenttiosuudella ne tulivat valituksi lukuisissa parivertailuissa.

– Suomenkielisissä vastauksissa kärkisijoille nousi pelkästään luontoon liittyviä vastausvaihtoehtoja. Tämä on selkeä viesti asukkaiden arvomaalimasta: luonto on espoolaisille ykkönen, kiteyttää kyselyn suunnittelussa mukana ollut vuorovaikutusasiantuntija Tuuli Aaltio.

Mitkä sitten olivat espoolaisten top 10 valinnat? Kolmen kärjessä olivat lähiluonto, luonnon monimuotoisuus ja merenrantojen virkistysmahdollisuudet. Heti niiden perässä tulivat metsät ja hiilinielut, kaupunkiluonto ja viihtyisät virkistysreitit eri puolilla Espoota.

Kymmenen kärkeen ylsivät myös lähipalvelut, kävely- ja pyöräilyreitit, kylämäiset kaupunginosat ja sujuva joukkoliikenne.

Kyselyn lopuksi vastaajaa pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitä hän haluaisi nähdä tulevaisuuden Espoossa. Erilaisia avovastauksia saatiin lähes 1700. Ne koskivat melko tasaisesti erilaisia aihepiireistä.

Suurin osa eli vajaa kolmannes avovastauksista liittyi luontoon ja virkistykseen. Niissä korostui erityisesti lähiluonnon merkitys. Seuraavaksi eniten palautetta saatiin palveluista ja työpaikoista, etenkin julkisista palveluista. Niissä keskeinen viesti oli, että palveluita pitäisi olla muuallakin kuin kauppakeskuksissa ja niiden tulisi olla kaikille saavutettavissa. Espoossa pitäisi olla myös erilaisia kohtaamispaikkoja ja kaupunkikulttuuria.

Kolmanneksi eniten palautetta saatiin liikenteestä. Suurin osa vastauksista liittyi joukkoliikenteeseen ja sen kehittämiseen. Vajaa viidennes vastauksista käsitteli asumista ja energiaa. Asumiselta toivottiin monipuolisuutta, erilaisia asumisen muotoja, eri kokoisia asuntoja ja erilaisia rakentamisratkaisuja. Asuinalueiden omaleimaisuutta tulisi asukkaiden mielestä myös vahvistaa ja korostaa.

Vastauksista lähes joka kymmenes käsitteli rakentamista. Niihin sisältyi paljon vastakkaisia toiveita. Osa vastaajista haluaa väljää ja matalaa, osa taas tiivistä ja korkeaa kaupunkimaista rakentamista. Alueiden toivotaan muodostavan selkeitä kokonaisuuksia kaupunkimaisine keskustoineen. Noin viisi prosenttia vastauksista koski muita kuin edellä mainittuja aiheita.