Suomenkielisen varhaiskasvatuksen uusi varhaiskasvatussuunnitelma on julkaistu

Varhaiskasvatuslaki ja Opetushallituksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet uudistuivat elokuun alusta. Tämän myötä myös Espoossa on päivitetty kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2022.

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu koostuu Opetushallituksen laatimasta valtakunnallisesta osuudesta ja lisäksi Espoo on täydentänyt suunnitelmaa omilla kuntakohtaisilla kirjauksilla ja painotuksillaan.

Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa ja tukee kaikkea varhaiskasvatuksessa tehtävää työtä.

Vasu on kaikkien varhaiskasvatuksessa työskentelevien pedagoginen käsikirja. Se velvoittaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa huomioimaan työssään esimerkiksi toimintakulttuurin kehittämisen näkökulmat, laaja-alaisen osaamisen päämäärät ja oppimisen alueita koskevat tavoitteet ja sisällöt.

”Kyse on varhaiskasvatuksen oleellisimmasta asiakirjasta, koska vasu on velvoittava ja se ohjaa käytännön työn suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä kehittämistä valtakunnallisesti”, kertoo Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Raija Laine.

Jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle tehdään myös oma varhaiskasvatussuunnitelma, jossa konkretisoituvat varhaiskasvatussuunnitelman asiat juuri kyseisen lapsen näkökulmasta.

Monelle huoltajalle ovatkin tuttuja ns. vasukeskustelut, joissa käydään läpi lapsen oppimisen ja kasvun etenemistä sekä kirjataan ylös lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet.

”Lapsen vasussa ollaan yhdessä huoltajien kanssa sen äärellä, miten varhaiskasvatus tukee lasta hänen omalla oppimisen polullaan. Tärkeä työväline kaikissa lapsiryhmissämme on myös ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Siinä varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet ja lasten vasut yhdistyvät arjen pedagogiseksi toiminnaksi”, opetussuunnitelma-asioiden parissa työskentelevä varhaiskasvatuksen asiantuntija Marianne Leppänen pohtii.

Edellinen Espoon varhaiskasvatussuunnitelma oli vuodelta 2019 ja sitä on käytetty uuden päivitetyn asiakirjan pohjana. Paljon on siis samaa, mutta sitten on myös uusia käsitteitä, joita vasu ei aiemmin sisältänyt.

Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on entistä vahvempi ns. inklusiivisten periaatteiden muodostama punainen lanka. Inkluusio varhaiskasvatuksessa tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilla lapsilla on samat oikeudet, ketään ei syrjitä, moninaisuutta arvostetaan ja tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys huomioidaan kaikessa toiminnassa. Jokainen lapsi on tervetullut varhaiskasvatukseen ja jokaisella lapsella on myös oikeus tarvitsemaansa tukeen.

Lapsen tukeen liittyvät tekstit ovat toinen isompi uudistus. Jatkossa varhaiskasvatuksessa sovelletaan kolmitasoista tukea, joka sisältää yleisen, tehostetun ja erityisen tuen. Tuen toteuttamiseen liittyy myös eri muotoja, joita on pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia.

Pienempiä päivityksiä on tehty esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelmassa käytettyihin käsitteisiin. Esimerkkejä uusista käsitteistä ovat digitaalinen osaaminen ja moninainen kulttuuriperintö.

Viime keväänä varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisen aikoihin Espoossa kerättiin lasten ja heidän huoltajiensa ajatuksia ja näkemyksiä päivitystyön tueksi.

Palautetta kerättiin sekä päiväkodeissa suoraan lapsilta että sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli kysymyksiä niin lapsille kuin huoltajillekin. Palautekyselyn kautta saatiin yhteensä yli 600 vastausta.

Marianne Leppänen kiittelee kyselyihin vastanneita perheitä.

”Kaikki vastaukset käytiin läpi ja luettiin huolella. Saimme varhaiskasvatuksen asiakkailta paljon arvokkaita näkökulmia ja kommentteja ja olemmekin sisällyttäneet näitä kommentteja osaksi vasua. Haluamme kiittää kaikkia lapsia ja huoltajia, jotka antoivat aikaansa kyselyyn vastaamalla ja osallistuivat näin vasun päivitykseen!”

Tuore varhaiskasvatussuunnitelma on jo otettu käyttöön Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Se palvelee käytössä aina siihen asti, kun tulee aika jälleen päivittää dokumenttia.

”Varhaiskasvatus on tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Maailma muuttuu, joten varhaiskasvatussuunnitelmankin pitää päivittyä aika ajoin. Näin varhaiskasvatus pysyy ajan hermoilla ja pystyy paremmin vastaamaan uusiin ilmiöihin ja esiin tuleviin haasteisiin”, Laine puolestaan sanoo.

• ”Mä ainakin toivoin et erkkeriin tulis poliisiasema ja se tuli.” (Lapsi)
• ”Isoin toiveeni päiväkodille on, että saisi leikkiä enemmän kavereiden kanssa.” (Lapsi)
• ”Kannustetaan kokeilemaan asioita itse ja opettelemaan uusia asioita. Annetaan lupa tehdä virheitä. Kannustetaan tutustumaan kaikkiin muihin ryhmän lapsiin ja leikkimään heidän kanssaan itselle ehkä uusia/vieraita leikkejä.” (Huoltaja)
• ”Tärkeitä asioita lapsen varhaiskasvatuksessa on kokea kuuluvansa ryhmään, tuntea olonsa turvalliseksi ja rohkaista itsensä ilmaisemista. Tärkeintä on turvallinen ympäristö, jossa lapsi saa olla oma itsensä.” (Huoltaja)
• ”Toivoisin, että lasten ääni kuuluisi ja näkyisi varhaiskasvatuksessa ja heitä rohkaistaisiin ajattelemaan itsenäisesti.” (Huoltaja)
• ”Varhaiskasvatuksessa ensisijaisen tärkeää on lapsen aito kohtaaminen. Lämmin, välittävä aikuinen, joka tekee lapsen olon tervetulleeksi.” (Huoltaja)

Voit tutustua Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen uuteen vasuun sähköisessä muodossa alla.