Smart Otaniemen tulevaisuutta visioitiin yhteisessä tapahtumassa

Smart Otaniemelle laaditaan syksyn 2022 aikana kokonaissuunnitelma. Se sisältää vuoteen 2030 ulottuvan vision sekä tiekartan, joka kertoo tarvittavat toimenpiteet visioon pääsemiksi. Nyt järjestetty tapahtuma tarjosi eri toimijoille mahdollisuuden tuoda esiin näkemyksiä ja toiveita vision sisällöstä sekä verkostoitua toisten alueen toimijoiden kanssa.

Espoossa ratkaistaan maailmanlaajuisia ongelmia ja luodaan samalla bisnestä

Espoon kaupungin Mari Päätalo avasi tilaisuuden kertomalla Espoon kestävän kehityksen tavoitteista. Kestävää kehitystä edistetään Kestävä Espoo –ohjelmalla ja tulevaisuuden ratkaisuja etsitään yhdessä yritysten ja kumppaneiden kanssa. Päätalon puheenvuorossa kuulimme myös Espoon työstä liikenteen hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi ja Jani Tartia kertoi kestävän energiajärjestelmän edistämisestä.

Otaniemeen on kehittynyt maailmanluokan poikkitieteellinen osaamis- ja innovaatiokeskittymä. Ainutlaatuista on yhdessä tekemisen kulttuuri ja se, että yksilöiden ja organisaatioiden arvot ovat hyvin lähellä toisiaan. "Yhteisellä sanoituksella voimme vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja yhteisiä arvoja ja houkutella uusia yrityksiä, työntekijöitä, opiskelijoita ja investointeja alueelle", muistutti Espoon kaupungin elinvoimajohtaja Mervi Heinaro.

Kestävät energiaratkaisut ja energiayhteisöt tukevat ilmastotavoitteita 

Yhteistyön tekemisen merkitys korostui useissa puheenvuoroissa. “On tärkeää tuoda eri toimijat yhteen, koska kestävän kehityksen haasteta ei kukaan pysty ratkaisemaan yksin”, totesi Schneiderin Jan Mattson puheenvuorossaan. Lisäksi tulisi ajatella yhtä kiinteistöä laajemmin ja nähdä isommat kokonaisuudet.

Aalto-yliopiston kampuksella kehitetään rakennusten energiatehokkuutta ja kiinteistöjen omia energiajärjestelmiä, joista kertoi Aalto-yliopistokiinteistöt ACRE:n Satu Kankaala. Myös energiayhteisöt tukevat ilmastotavoitteita. Ne parantavat omavaraisuutta ja käyttövarmuutta sekä mahdollistavat taloudelliset säästöt, kun energiaa ei tarvitse ostaa markkinoilta ja itse tuotettua energiaa voi myydä markkinoille. 

Carunan Verneri Kohosen mukaan aurinkopaneelien suosio on kasvanut viime vuosina erityisesti teknologisen kehityksen ja hintojen alenemisen vuoksi. Myös energiayhteisöihin liittyvä lakimuutos on kannustanut yhä useampia taloyhtiöitä asentamaan aurinkopaneeleja ja näin muodostamaan energiayhteisöjä. VTT:n Ismo Heimonen totesi energiayhteisöjen muodostamisessa olevan tärkeää selkeä tiekartta energiayhteisön toteuttamisesta,  tapauskohtaisesti määritelty energiaratkaisu, kustannusten ja riskien arviointi sekä hyvä viestintä.

Digitaalisilla palveluilla kohti kestävämpää liikkumista

Otaniemen puhtaan liikenteen testialustan eli Zero Emission Mobility HUB:n tavoitteena on olla alusta, jossa voidaan testata uusia teknologioita ja palveluja aitojen käyttäjien kanssa. "Toimijoiden kesken tulee olla yhteinen ymmärrys tutkimuksen ja kehittämisen mahdollistamisesta ja samalla toiminnan tulee olla yrityksille taloudellisesti järkevää ja mahdollistaa pidemmän aikavälin kehittäminen" totesi Sanna Öörni VTT:ltä.

Kaupunkien uudet älykkäät ratkaisut tarvitsevat toimiakseen dataa. Nokian Juha Salmelin esitteli älypylvästeknologiaa, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan saamisen kaupungista. Pylväisiin voi kiinnittää erilaisia sensoreita ja niitä voi täydentää tarpeen mukaan. Älypylväiden keräämää data tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta tietoturvakysymykset ja datamarkkinapaikan rakentaminen tulee suunnitella huolellisesti.

Digitaalisia palveluja voidaan hyödyntää myös kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuuden lisäämisessä esimerkiksi tarjoamalla räätälöityä reittiopastusta, jossa liikkumismuotojen lisäksi tarjottaisiin muitakin palveluja. "Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole riittävästi dataa ihmisten liikkumisesta tai siitä miten kulkuvälineestä toiseen vaihdetaan", totesi VTT:n Olli Pihlajamaa.

Otaniemessä ihmisten liikkumisesta kertovan datan keräämistä testataan People Flow Campus -pilotissa. Aalto-yliopiston Iisakki Kosonen kertoi kampusalueelle asennetuista sensoreista, joilla dataa kerätään. Tulevaisuudessa on suunniteltu myös joukkoliikenteen sekä hissien ja rullaportaiden tietojen lisäämistä mukaan. Aapo Pöyhönen Nodeon Oy:stä kertoi 3D LiDAR -sensorien ja tekoälytekniikan hyödyntämistä risteysalueen liikennevirtojen seurannassa ja laskennassa.

Myös HSL hyödyntää liikenteestä kerättävää dataa reittien ja aikataulujen sekä lippu- ja vyöhykejärjestelmän optimointiin. Jatkossa toivotaan yhä tarkempaa data ja esimerkiksi HSL-sovelluksen käyttäjiä kannustetaan jakamaan omia liikkumistietojaan kertoi HSL:n Marko Vihervuori. 

Smart Otaniemen tulevaisuuden visiosta käytiin vilkasta keskustelua

Smart Otaniemen visiolta toivottiin kehitysympäristön ja siellä tehtävän kehitystyön konkreettista määrittelyä. Tekemiseen toivottiin joustoa ja mahdollisimman vähän byrokratiaa.  Innovatiivisuus vaatii nopeaa toimintaa ja silloin puhutaan kuukausista, ei vuosista.  

Puheissa esitettyjen kunnianhimoisten tavoitteiden vieminen käytäntöön on usein haastavaa. Tavoitteiden asettamiseen tulisikin suhtautua realistisesti ja varata riittävästi aikaa asioiden kehittämiselle. On myös tärkeää kutsua eri toimijat mukaan oikeaan aikaan ja muistaa, että tekemisen tulee olla yrityksille taloudellisesti järkevää.

Kaupunkien nopeita kokeiluja kiiteltiin ja niitä toivottiin jatkossa lisää. Kokeilujen tärkeäksi anniksi todettiin ongelmien havaitsemien, jolloin ne voidaan korjata ennen palvelujen skaalaamista. On myös tärkeää huolehtia, että päätöksentekijöillä on ajantasainen tieto uusista ratkaisuista, että ne osataan huomioida lainsäädännössä.

Smart Otaniemen kokonaissuunnitelman laadinta jatkuu tapahtumassa työstettyjen ajatusten pohjalta syksyn 2022 aikana. Kokonaissuunnitelman laadinta on osa Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO-hanketta. Hanke toteutetaan Euroopan Unionin REACT-EU EAKR-rahoituksella ja rahoitus on osa Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.