Mun Espoo kartalla – Nuorten elinpiirien koot vaihtelevat sukupuolten välillä

Kartalla on esitetty kaikki nuorten merkitsemät usein vieraillut kohteet. Suurin osa kohteista sijoittuu Espoon alueelle, mutta niitä merkittiin myös ympäri Suomen ja jopa ympäri maailman. Selvästikin nuorten elämän kannalta merkityksellisiä paikkoja löytyy muualtakin kuin oman asuinpaikan ympäristöstä. Keskimäärin espoolaisten nuorten usein vieraillut kohteet kuitenkin sijaitsevat jokseenkin lähellä asuinpaikkaa, jopa puolet alle kahden kilometrin etäisyydellä kotoa.

Elinpiiriä tutkittaessa haluttiin keskittyä arkiseen asiointiin, joten tutkimuksessa kartalle merkityistä kohteista karsittiin ne, jotka sijoittuivat kauemmas kuin 20 kilometrin etäisyydelle vastaajan kotoa. Kauempana sijaitsevat kohteet eivät todennäköisesti ole arjen toimintojen kannalta yhtä merkittäviä, ja ne saattaisivat esittää nuoren elinpiirin todellisuutta laajempana.

Keskimääräisen espoolaisen nuoren elinpiiri on noin 15 neliökilometriä eli lähes kolme kertaa Leppävaaran kaupunginosan laajuinen. Elinpiirin laajuus vaihtelee myös sen mukaan, millä kulkutavalla kohteisiin matkustetaan. Selvää on, että kauempana sijaitseviin kohteisiin harvemmin matkustetaan lihasvoimin, vaan useammin esimerkiksi autolla. Kun autolla vieraillut kohteet poistetaan laskennasta, elinpiirin keskimääräiseksi laajuudeksi saadaan noin 8 neliökilometriä. Ilman autoa matkustettavat kohteet ovat myös niitä, joihin 12- ja 15-vuotiaat voivat periaatteessa matkustaa myös itsenäisesti tai kavereiden kanssa.

Kaavio esittää erot 12- ja 15-vuotiaiden nuorten elinpiirien laajuudessa. Elinpiirin koko vaihtelee iästä ja sukupuolesta riippuen, mutta molemmissa tutkittavissa ikäryhmissä tyttöjen elinpiirit olivat laajempia kuin poikien. Ero poikien ja tyttöjen välillä oli nuoremmilla noin neljä neliökilometriä ja vuonna 2005 syntyneillä lähes kahdeksan neliökilometriä. Huomionarvoista on, että nuoremman ikäryhmän tyttöjen elinpiirit olivat paitsi ikäisiään myös vanhempia poikia laajemmat. Tyttöjen arjen kannalta tärkeät paikat sijoittuvat siis useammin kauemmas kotoa kuin poikien. Haluavatko tytöt matkustaa kauemmas, vai sijaitsevatko tyttöjä useammin kiinnostavat ajanviettopaikat pidemmän matkan päässä?

Nuorten elinpiirit Espoossa ovat harvoin keskittyneitä vain kodin ympärille. Molemmissa ikäryhmissä sukupuolesta riippumatta kahdesta keskittymästä koostuva elinpiiri on yleisin. Se tarkoittaa, että nuoret vierailevat usein paikoissa, jotka ovat joko kodin lähistöllä tai keskittyneet toisaalle esimerkiksi koulun tai ostoskeskuksen ympärille. Tällaisen elinpiirin sisällä on huomattavissa kaksi selkeää keskittymää, jotka saattavat koostua useammastakin vieraillusta kohteesta.

Erojakin sukupuolten ja ikäryhmien välillä löytyi. Tytöillä tunnistettiin molemmissa ikäryhmissä useammin monikeskustainen eli useammasta kuin kahdesta keskittymästä koostuva elinpiiri kuin pojilla. Samaan tapaan yksikeskustainen elinpiiri oli molemmissa ikäryhmissä harvinaisempi tytöillä kuin pojilla. Tämäkin havainto tukee sitä, että tytöt liikkuvat enemmän ja kauemmaksi kotoa kuin pojat.

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset lapset ja nuoret ovat saaneet ja halunneet liikkua jokseenkin vapaasti. Kehityksen on kuitenkin havaittu kulkevan Suomessakin vastakkaiseen suuntaan, minkä vuoksi lasten ja nuorten liikkumisen tutkiminen on tärkeää. Elinpiirejä tutkittaessa kuitenkin huomataan, että nuoret haluavat ja saavat liikkua Espoossa edelleen laajasti. Toisaalta iso osa nuorten vierailemista kohteista sijaitsee kävelymatkan päässä kotoa, joten Espoon kaupunkirakenne tuntuu mahdollistavan myös tiiviin elinpiirin. Miksi sitten etenkin nuoret tytöt viettävät aikaa laajemmalla alueella?

Selityksiä voi löytyä monestakin suunnasta, esimerkiksi sukupuolittuneista harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan viettotavoista. Se voi kertoa kiinnostuksesta itsenäiseen tapaan liikkua tai tietynlaisten ympäristöjen puuttumisesta nuorten asuinalueilta. Ainakin tyttöjen laajat elinpiirit kertovat siitä, että Espoossa tyttöjen liikkumista ei rajoiteta sen enempää kuin poikien, mikä ei kansainvälisesti tarkasteltuna ole itsestäänselvyys. Tyttöjen liikkumista rajoitetaan useammin, jos elinympäristö koetaan turvattomaksi. Tästä voidaan päätellä Espoon olevan paitsi nuorten itsensä, myös vanhempien mielestä turvallinen paikka nuoren viettää aikaa.

Teksti: Ella Paasilinna

Ella Paasilinna on tehnyt Aalto-yliopisto maankäytön suunnittelun ja liikennetekniikan diplomityön lasten elinpiirien laajuuksista Mun Espoo kartalla -kyselyn tulosten perusteella.