Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 2023: Kestävän kasvun varmistaminen on elintärkeää

• Talousarvio 2023: Kaupunginjohtajan esitys(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Talousarvioehdotuksen visualisointi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Talousarviota on laadittu suurten muutosten ja yleiseen talouskehitykseen liittyvän epävarmuuden keskellä. Sote- ja pelastustoimen uudistus muuttaa kaupunkien toimintaa sekä rahoitusmallia, ja talouden toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan seurauksena. Euroopan energiakriisi ja nopea inflaatio heijastuvat laajasti talouteen. 

”Myönteisinä asioina voi todeta Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden hyvän ja aktiivisen kehityksen koronan jälkeen, loppuvuodesta tapahtuvan länsimetron valmistumisen sekä Euroopan innovaatiopääkaupunkikisan finaalin,” sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 

”Elämme suuren epävarmuuden keskellä, mutta Espoon talous on terveellä pohjalla”, hän jatkaa.  

Kaupungin tärkeimpiä tavoitteita tällä valtuustokaudella ovat talouden tasapainottaminen, koronasta toipuminen, sote-uudistuksen toimeenpano, hiilineutraaliuden eteen tehtävä työ sekä maahanmuuttajien onnistunut kotouttaminen sekä työllistäminen. Espoon rooli innovaatiokaupunkina korostuu koko Suomen kilpailukyvyssä. 

”Haluamme jatkossakin olla Euroopan kestävin kaupunki. Kestävyys tarkoittaa mm. sitä, että haluamme olla oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki ja että tuotamme palveluja asukaslähtöisesti ja innovatiivisesti yhdessä kumppaneiden kanssa”, kaupunginjohtaja kuvaa.  

Soteuudistuksen jälkeen kaupungin rooli elinvoiman vahvistajana kirkastuu entisestään. Kasvun ja oppimisen toimialan keskeinen tavoite on vahvistaa hyvinvointia ja varhaista tukea ja suunnata resursseja mm. segregaation ehkäisyyn ja kotouttamiseen. Myös kulttuuri- ja liikuntapalveluilla on jatkossakin keskeinen tehtävä espoolaisten hyvinvoinnin edistäjinä.  

Espoo on juuri nimetty finalistiksi Euroopan innovaatiopääkaupunkikilpailussa (iCapital). Voittaja julkistetaan Euroopan Innovaationeuvoston huippukokouksessa joulukuussa. Espoon vahvuuksiin kuuluu radikaali poikkitieteellinen yhteistyö: Kaupunki yhdessä Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa muodostaa ytimen, joka kokoaa yhteen kaikki toimijat – start-upit, opiskelijat, huippuyritykset, tutkijat ja tavalliset kansalaiset – luomaan innovaatioita parempaa elämää varten. Tätä täydentää kunnianhimoinen työ sekä kestävän kehityksen että ihmisten hyvinvoinnin eteen.  

”Meillä on yhdessä kumppanien kanssa tärkeä tehtävä mahdollistaa tieto- ja osaamisintensiivisten työpaikkojen syntymistä ja juurtumista Suomeen. Sata metropolialuetta ympäri maailmaa kilpailee osaamis- ja tietointensiivisistä yrityksistä ja työpaikoista. Koko Suomen talouden suorituskyky ja tulevaisuus ratkaistaan tässä kisassa. Kaupungilla on merkittävä rooli etenkin kestävän kaupunkirakenteen ja vetovoimaisten palvelujen näkökulmasta”, kaupunginjohtaja Mäkelä sanoo. 

”Seuraavassa hallitusohjelmassa on turvattava suurten kaupunkien investointikyky. Ilman kaupungeissa syntyvää kasvua Suomen talous ei ole kestävällä pohjalla. Se edellyttää investointeja kasvuun ja osaamiseen metropolialueen kaupungeissa, jotta alue voi jatkossakin generoida työpaikkoja ja hyvinvointia koko Suomeen.” 

Talousarvion verotulot perustuvat valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen ennusteisiin talouskasvusta sekä Kuntaliiton ylläpitämässä veroennustekehikossa esitettyihin arvioihin verotulojen kehityksestä. Verotuloarvioissa on huomioitu uusi rahoitusmalli sekä valtuuston päättämät kiinteistöveroprosentit. Espoon uusi kunnallisveroprosentti on 5,36. 

Verorahoitus pienenee ensi vuonna 36 prosenttia vuoden 2022 tasoon nähden. Uudistuksen myötä kaupungin tulopohjassa verotulojen osuus laskee merkittävästi ja valtionosuuksien kasvaa 31 prosenttiin.  

Palvelujen järjestämisen nettokustannukset, eli toimintakatteen alijäämä pienenee vuoden 2022 
-1,7 mrd. eurosta -890 milj. euroon. Muutos johtuu hyvinvointialueelle siirtyvistä kustannuksista. Vertailukelpoisesti kaupungin nettokustannusten kasvu on noin 8,8 prosenttia. Kasvussa on huomioitu palvelutarpeen kasvu, yleinen kustannuskehitys sisältäen palkkaratkaisun, eläkemaksujen nousu sekä lisääntyvät kustannukset mm. länsimetron toisen vaiheen valmistuessa.  

Vuonna 2023 kaupungin vuosikatteen arvioidaan nousevan 352 milj. euron tasolle ja tilikauden tulos on 157 milj. euroa.  Vuoden 2023 talouden lukuja parantaa vielä vuoden 2022 korkeammalla veroprosentilla osittain kertyvät verotilitykset. Vuonna 2024 vuosikate laskee 237 milj. euron tasolle ja tilikauden tulos 38 milj. euroon kun vuoden 2022 veroprosentin vaikutukset poistuvat. 

Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2023 noin 497 milj. eurolla ja kauden 2023–2032 aikana yhteensä noin 3,8 mrd. eurolla, keskimäärin 375 milj. euroa vuodessa. Investointitaso pysyy lähivuosina edelleen korkeana. Investoinnit länsimetroon ja sen kehityskäytävään, kaupunkirataan ja Raide-Jokeriin ovat investointeja koko Suomen kasvuedellytyksiin. Kaupungin investointiohjelma on 2,1 mrd. euroa. Suuri osuus investoinneista kohdistuu koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja kunnostamiseen Koulut kuntoon -ohjelman mukaisesti.  

Vuonna 2023 kaupungin lainamäärä ei kasva mutta taloussuunnitelmakaudella tulorahoitus ei kokonaisuudessaan riitä kaupungin kasvun edellyttämiin investointeihin ja kaupungin lainakanta kasvaa 55 milj. eurolla. Kaupungin ja konsernin laadittujen skenaarioiden perusteella sote- ja pelastustoimen uudistus tulee hidastamaan kaupungin verorahoituksen vuosittaista kasvua, ja vuosikate ei jatkossa tule riittämään kaupungin ja konsernin mittavien poistojen kattamiseen eikä kaikkien kasvuinvestointien rahoittamiseen. Velkaantuminen jatkuu, mikäli valtio ei osallistu jatkossa enemmän kasvun rahoittamiseen.   

”Espoo-tarina ja Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelma ovat keskeisiä työvälineitämme. Niitä toteuttamalla parannamme Espoon kykyä sopeutua tulevaisuuden haasteisiin,” kaupunginjohtaja summaa.  

Espoon valtuusto päättää vuoden 2023 talousarviosta 7.12.2022.  

kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, p. +358 46 8773953
taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo, p. +358 43 8269139