Otaniemessä rakennetaan kestävää energiayhteisöä

12.10.2022 7.54Päivitetty: 12.10.2022 8.55
Kiinteistönhoitaja Emil Tikka L&T:ltä, ACRE:n sisäolosuhdeasiantuntija Jesse Nieminen ja FCG Finnish Consulting Groupin johtava asiantuntija Mika Autiopelto Otaniemessä sijaitsevan Väreen katolla, jonne on sijoitettu aurinkopaneeleita yli tuhannen neliömetrin alueelle.
Kiinteistönhoitaja Emil Tikka L&T:ltä, ACRE:n sisäolosuhdeasiantuntija Jesse Nieminen ja FCG Finnish Consulting Groupin johtava asiantuntija Mika Autiopelto Otaniemessä sijaitsevan Väreen katolla, jonne on sijoitettu aurinkopaneeleita yli tuhannen neliömetrin alueelle.

Kiinteistönomistajat hakevat kiivaasti keinoja parantaa energiatehokkuutta. Otaniemessä on löydetty ratkaisuksi lähdelämpö, joka hyödyntää lämmönkierrätystä, aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Vuonna 2018 Otaniemen kampusalueelle valmistunut ja Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun käytössä oleva Väre on näyttävä ilmestys. Harva kuitenkaan tietää, että massiivinen kiinteistökompleksi kätkee suojiinsa tekniikkaa, joka auttaa ratkomaan monia kiinteistöalan keskeisiä energiahaasteita.

Väreen alla on 74 maalämpökaivoa, joita hyödyntää yhdeksän maalämpöpumppua sisältävä lämmönkierrätyskeskus. Katolla on noin tuhat neliömetriä aurinkopaneeleita. Ihmisten, auringon, valaistuksen ja laitteiden lämmöt kierrätetään tilojen lämmittämiseen ja loput varastoidaan maahan. 

Pitkälti energiaomavaraisen Väreen energialaskut ovatkin pysyneet hyvin kurissa ja kaukolämpöä on tarvittu vain talven kylmimpinä pakkasjaksoina, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n sisäolosuhdeasiantuntija Jesse Nieminen.

– Koko kiinteistön lämpöenergian energiaomavaraisuus on noin 70 prosenttia. Käytännössä kaukolämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmitykseen ja backupiksi kovimmissa kulutuspiikeissä, hän toteaa.

Lähdelämmössä potentiaalia

Otaniemestä kertyneitä oppeja ja kokemuksia voidaankin hyödyntää myös muissa kouluissa, rakennuksissa ja kortteleissa, joissa on jäähdytystarvetta.

– Kiinteistöjen käytössä syntyvien lämpökuormien kierrättämisessä on paljon parantamisen varaa. Väreessä ne kierrätetään tilojen lämmittämiseen, kertoo FCG Finnish Consulting Groupin johtava asiantuntija Mika Autiopelto, joka on ollut mukana Väre-projektissa jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Tavallisessa kerrostaloyhtiössä se tarkoittaa huoneilmasta tehtävän lämmöntalteenoton lisäksi kaikkien muidenkin potentiaalisten lämmönlähteiden seulomista ja hyödyntämistä. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi talopesulat, kuivaushuoneet sekä kivijalkakaupan kylmälaitteet, jotka tuottavat lämpöä.

Samalla pienten purojen periaatteella voidaan rakentaa myös paikallisia, yhden tai useamman korttelin kokoisia alue-energiaratkaisuja. Tästäkin löytyy esimerkki Otaniemestä, jossa valtaosa Aalto Works-korttelin lämmitys- ja jäähdytysenergiasta tuotetaan lämpöpumpputeknologiaan perustuvan kierrätysjärjestelmän avulla. Tarvittava sähkö on päästötöntä tuuli- ja aurinkoenergiaa.

Aalto Works tukee Espoon kaupungin ja Fortumin yhteistä tavoitetta saavuttaa hiilineutraali kaukolämpö vuoteen 2029 mennessä demonstroimalla kaukolämpöä ja paikallista energiaa yhdistäviä hybridiratkaisuja. Tätä muutosmatkaa kutsutaan nimellä Espoo Clean Heat.

– Energiakriisin myötä eurosta on tullut näiden ratkaisujen keskeinen konsultti ja vauhdittaja. Ilmasto lämpenee ja ylimääräistä lämpöenergiaa on siten riittämiin. Todellinen läpimurto nähdään kuitenkin vasta, kun matalista lämmönlähteistä tuotetaan riittävän tehokkaasti myös sähköä, Autiopelto visioi.

Vauhtia vihreään siirtymään

VTT:llä tutkijana työskentelevän Sergio Mottan mukaan kuluttajista, kunnista, laitoksista ja yrityksistä koostuvilla paikallisilla energiayhteisöillä tulee olemaan merkittävä rooli vihreässä siirtymässä. Keskiössä ovat kuluttajat, joille energiayhteisöt tarjoavat lisää valinnanvapautta ja paremmat mahdollisuudet määritellä omaa energiankäyttöä.

– Hajautettu ja uusiutuva tuotanto kulkevat energiayhteisöissä käsi kädessä, joten tätä kautta ne parantavat myös energiaomavaraisuutta ja toimitusvarmuutta, Motta toteaa.

Tutkijan mielestä Suomella olisi hyvät mahdollisuudet nousta alan edelläkävijäksi. 

– Suomi on viestintäteknologiassa ja sähköjärjestelmien digitalisoinnissa jo alan kärkimaita. Ne ovat avaintekijöitä myös energiayhteisöjen rakentamisessa.

Energiayhteisöt ja paikallinen energiantuotanto ovat myös linjassa Espoon ympäristö- ja vastuullisuusohjeistusten kanssa. Tavoitteena on luoda laajan kumppanuusyhteistyön avulla innovatiivisia, paikallisia ja kestäviä kaupunkiratkaisuja, jotka toimivat hiilineutraalisuuden osalta myös globaaleina esimerkkeinä.

– Haluamme luoda uusia toimintamalleja ja palveluja uusiutuvan energiantuotannon ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Espoon kaupungin kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee energiasta. Siksi se on yksi kehittämistyömme kärkiteemoja, kun tähtäämme hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä, toteaa kehittämispäällikkö Elina Wanne Espoon kaupungilta.

Vähäpäästöisten energiaratkaisuiden edistäminen on osa Espoon kaupungin Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO:n ja Ratkaisupolku kestävän kasvun ekosysteemeihin eli RAKKE:n projekteja. Niitä on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta sekä Uudenmaan kestävän kasvun ja elinvoiman tuesta.

  • Kestävä kehitys
  • Ilmasto