Kulttuurien juhlakalenteri lisää lasten ja nuorten ymmärrystä eri katsomuksista ja tukee moninaisuutta

Kulttuurien juhlakalenteri lisää lasten ja nuorten tietoisuutta eri uskonnoista ja kulttuureista sekä tukee kouluja monikulttuurisuuden toteuttamisessa. Espoo on monikulttuurinen kaupunki, ja kalenteri viestii eri kulttuurien kunnioittamisen ja huomioimisen tärkeydestä. Tänä lukuvuonna yli neljäsosa Espoon perusopetuksen oppilaista ja kymmenesosa lukioiden opiskelijoista on monikielisiä.

Espoon peruskouluissa oppilaat puhuvat äidinkielenään jopa 141 eri kieltä, ja oman äidinkielen opetusta järjestetään 40 kielellä. Opetusta järjestetään kahdeksassa katsomusaineessa: evankelisluterilainen, ortodoksinen, katolinen, juutalainen ja Krishna-uskonto sekä islam, buddhalaisuus ja elämänkatsomustieto. Opiskeltavan katsomusaineen lisäksi opetuksessa perehdytään myös muihin katsomuksiin.

Perusopetuksessa ja lukioissa työskentelee kulttuuriohjaajia oppilaiden ja opiskelijoiden sekä perheiden ja koulujen tukena. Tänä lukuvuonna kulttuuriohjausta saa perusopetuksessa arabian, kurdin, darin/farsin, somalin, thain, venäjän, viron ja ukrainan kielillä. Lukioissa kulttuuriohjaajat auttavat maahanmuuttotaustaisia nuoria ja heidän perheitään arabiaksi, somaliksi, kiinaksi ja venäjäksi.

Espoon varhaiskasvatuksessa lapsiryhmissä käytössä olevat kielet, kulttuurit ja katsomukset ovat myönteisen kiinnostuksen kohde ja arkea sekä juhlaa rikastuttava asia. Näin määritellään Espoossa käytössä olevassa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Lasten kanssa tutustutaan eri kulttuureihin, kieliin ja katsomuksiin ja lapsia kasvatetaan kunnioittamaan kulttuurista moninaisuutta ja ihmisten erilaisuutta.

Kulttuurien juhlakalenteria hyödynnetään kouluilla esimerkiksi katsomusaineiden opetuksessa ja monikulttuurisuuskasvatuksessa.

– Koulussa voidaan yhdessä pohtia, mitä perinteitä, kertomuksia ja tapoja eri juhliin liittyy. Kansalliset juhlapäivät taas yhdistävät ihmisiä Suomessa. Kalenteri inspiroi kysymään lisää, toteaa vähemmistöuskontojen opetuksen suunnittelija Tiina Nenye suomenkielisen perusopetuksen monikulttuurisista opetuspalveluista.

Myös koulun johto voi hyödyntää kalenteria lukuvuoden suunnittelussa, kun esimerkiksi koulun arkeen vaikuttavat juhlat löytyvät helposti samasta paikasta.

Kouluissa ja päiväkodeissa lapset ja nuoret mielellään tunnistavat kalenterista itselleen tuttuja juhlia, mikä vahvistaa omaa identiteettiä.

– Kulttuurien juhlakalenterin avulla varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä näkyväksi lapsiryhmän erilaisia katsomuksia ja juhlaperinteitä. Eri kulttuureihin ja katsomuksiin voidaan tutustua monipuolisesti esimerkiksi musiikin, leikin, askartelun tai draaman kautta. Näin eri kulttuurien ja katsomusten tavat ja perinteet tulevat luontevalla tavalla tutuksi, kertoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Särmälä Espoon suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta.

Myös nuorisotiloilla musiikki, pelit, ruoka ja yhteinen tekeminen yhdistävät nuoria kieleen tai kulttuuriin katsomatta.

– Nuorisotiloilla järjestetään erilaisia teemapäiviä ja -viikkoja, jolloin nuoret tutustuvat eri maihin ja niiden kulttuureihin. Teemapäivinä tutustutaan esimerkiksi kohdemaan ruokaan, tapoihin, kieleen ja juhlapäiviin, kertoo nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling. 

Kulttuurien juhlakalenteri kootaan yhteistyössä katsomusaineiden opettajien kanssa. Eri uskontoihin liittyviä juhlia sekä kansalliset juhlapäivät on esitetty kalenterissa symbolien avulla.

Kalenterista tulee vuosittain kyselyitä yli kuntarajojen. Kaupungin päiväkodeille, kouluille, lukioille ja nuorisotiloille postitetaan julisteet koristamaan yhteisiä tiloja ja luokkahuoneita. Kalenteri on saatavilla myös sähköisesti.

Kalenteri lukuvuodelle 2022–2023 löytyy suomeksi ja ruotsiksi uutisen lopusta.