Haluamme olla Suomen paras kotouttaja, eilen hyväksytty ohjelma tukee tavoitetta

Espoolaiset puhuvat yli 150 kieltä äidinkielenään. Vieraskielisten osuus espoolaisista nousee tämän valtuustokauden aikana lähelle neljäsosaa. Meille on tärkeää, että taustaltaan erilaiset kaupunkilaiset kokevat kaupungin omakseen ja itsensä tervetulleiksi mukaan Espoon tulevaisuuden rakentamiseen.

On rakenteellinen ongelma, että naiset jäävät miehiä heikompaan asemaan kotoutumista edistävissä palveluissa, jotka kytkeytyvät pääosin työvoimaan kuulumiseen.

Haluamme nostaa maahanmuuttajanaisten työllisyyden Pohjoismaiselle tasolle. Eurostatin työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2021 työikäisten maahanmuuttajanaisten osallistumisaste työmarkkinoille oli Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Suomessa ulkomailla syntyneistä naisista oli vuonna 2021 työvoiman piirissä 65,4 prosenttia. Korkein osallistumisaste oli Norjan 77,3 prosenttia. Ruotsissa työikäisistä maahanmuuttajanaisista kuului työvoimaan 71,1 ja Tanskassa 68,5 prosenttia.

Monen maahanmuuttajanaisen kotoutumista hidastaa perheellistyminen. Jatkossa naiset pyritään tavoittamaan kattavasti, jotta heidän kotoutumistaan voidaan tukea päämäärätietoisesti riippumatta siitä, kuuluvatko he työvoimaan vai hoitavatko he lapsiaan kotona.

Vieraskieliset espoolaiset ovat muita kaupunkilaisia nuorempia: Syksyllä 2021 kaupunkilaisista oli vieraskielisiä 20 prosenttia, mutta koulutiensä aloittaneista ensimmäisen luokan oppilaista heitä oli 27,5 prosenttia.

Haluamme Espoossa tämän valtuustokauden aikana nostaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimistuloksia ja näin puolittaa oppimistulosten ero kantaväestöön. Haluamme, että yhä useampi maahanmuuttajalapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Kotiin jääminen ei palvele esiopetusikää lähestyvien lasten kielen oppimista tai lukutaidon kehittymistä.

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat olivat lukutaidossa suomalaistaustaisista jäljessä noin kahden kouluvuoden oppimäärää vastaavasti vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa.  Tuloksissa erityisen huolestuttavaa on, että Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista oppilaista kolmasosalla on niin heikko lukutaito, että se ennakoi vaikeuksia toisen asteen opinnoissa. Tämä siitä huolimatta, että he ovat olleet koko ikänsä suomalaisen koulutusjärjestelmän piirissä. Erityisesti yläkouluiässä Suomeen muuttaneilla nuorilla on haasteita sopeutumisessa sekä vaativien oppisisältöjen omaksumisessa uudella koulukielellä. Toisaalta tiedämme, että uusien ylioppilaiden arvosanoissa tai Omnian opiskelijoiden keskeyttämisprosenteissa ei juuri ole eroja vieraskielisten ja kotimaisia kieliä puhuvien välillä.

Oppimistuloksia parannetaan yhtenäisellä kasvun- ja oppimispolulla, jossa varhaiskasvatuksella, esiopetuksella, perusopetuksella ja toisen asteen koulutuksella on kaikilla oma tärkeä roolinsa. Aloitamme yhteistyön maahanmuuttajavanhempien tukemiseksi jo neuvolassa.  

Vahvistamme työntekijöiden taitoa soveltaa työssään kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Vuoden 2022 alussa Espoon perusopetuksessa työskenteli 4 kulttuuriohjaajaa, jotka tukevat lapsia ja vanhempia. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulosten nostaminen vaatii aiempaa tiiviimpää ja systemaattisempaa yhteistyötä maahanmuuttajayhteisöjen ja niitä edustavien järjestöjen kanssa.

Maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on entistä suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Espoo-tarinassa, kaupungin strategiassa, valtuusto on nostanut esiin periaatteen, jonka mukaan ”jokainen Espoossa asuva on espoolainen”.

Kotouttamisohjelman laatimista ohjaa laki maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä.

Eilen Espoon kaupunginvaltuustossa hyväksytty kotouttamisohjelma nostaa esiin kotoutumiseen liittyviä keskeisiä kehityskulkuja sekä linjaa, miten valtuuston asettamaa kotouttamispolitiikkaa toteutetaan.

Espoon kotouttamisohjelma 2022–2025(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)