Nuorten turvallisuus teemaillasta vinkkejä niin huoltajille kuin nuorille itselleen hyvinvoinnin lisäämiseen

Espoon kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho muistutti heti tilaisuuden alussa, että kaupungissa on nollatoleranssi vihapuheelle, sillä vihapuheesta voi olla yllättävän lyhyt matka tekoihin.

Vihapuhe on lisääntynyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

- Kaupungissa on satoja venäläistaustaisia lapsia ja nuoria. Toivon, että me kaikki muistamme sen, että näillä lapsilla ja nuorilla ei ole Venäjän harjoittaman politiikan kanssa mitään tekemistä, hän painotti.

Espoon kaupunki on valmistautunut vastaanottamaan Ukrainasta saapuvia pakolaisia ja järjestämään lapsille ja nuorille valmistavaa opetusta, mikä helpottaa myöhemmin varsinaiseen opetukseen siirtymistä.

Katujengit ovat uusi nuorten ilmiö. Uutiset ovat kertoneet esimerkiksi espoolaisten ja helsinkiläisten katujengien yhteenotoista.

- Ilmiö on valitettavasti tullut myös Espooseen, komisario Hannu Väänänen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoi turvallisuusillassa.

Hänen mukaansa jengiytymistä pyritään ennaltaehkäisemään sillä, että valvontaa ja aikuisten läsnäoloa lisätään julkisille paikoille, joissa jengien väkivaltaiset yhteenotot yleensä tapahtuvat.

- Jengi-ilmiö on erityisen houkutteleva sellaiselle nuorelle, joka kokee näköalattomuutta ja jonka tulevaisuuden kuva on epävarma. Eniten huolestuttavat nuoret, jotka ovat jengi-ilmiön vaikutuspiirissä eivätkä ihan ymmärrä, mitä he näkevät ja kokevat, ja tietämättään joutuvat ilmiön vaikutuspiiriin.

Rikollinen elämä voi myös viehättää osaa nuorista.

- Ensimmäisenä, missä tämä ongelma tulee näkyviin, on se, että lapsilla tuntuu olevan huolestuttavan usein veitsiä, puukkoja ja asejäljitelmiä mukanaan. Sitä on selvitetty ja veitselle ei ole järkevää selitystä, vaan se otetaan mukaan, kun muillakin on. Ongelma on siinä, että kun se kiista tulee, niiden käyttökynnys on matala, Väänänen tietää.

Jengi voi tuoda nuorelle taloudellista hyötyä, mainetta tai asemaa nuorten keskuudessa. Nuori voi tienata rahaa myymällä ensin viattomalta tuntuvia sähkötupakoita, mutta nopeasti järjestäytynyt rikollisuus voi tarjota tuotteita, joilla ansaitsee huomattavasti enemmän.

Espoolainen nuorisovaltuutettu Aaron Komulainen tietää ilmiön.

- Tilanne on muuttunut viime aikoina. Pidän silti Espoota hyvin turvallisena paikkana elää, hän painotti.

Jalkautuva etsivä nuorisotyöntekijä Sauli Taipale kokee, että nyt olisi aika löytää uudelleen nuorten luottamus aikuisiin ja näin ennaltaehkäistä jengiytymistä.

- Nuorten luottamus turvallisiin aikuisiin on heikentynyt, mikä näkyy auktoriteettivastaisuutena. En tarkoita vain viranomaisvastaisuutta, vaan ylipäätään luottamusta aikuisiin.

- Halutaan pärjätä yksin ja hankkia itse rahaa. Ajatellaan, ettei esimerkiksi pieni sähkötupakan tai nuuskan myynti ole mitään, ja sillä saa helposti muutamia kymppejä, mutta se voi johtaa ongelmakierteeseen.

Sosiaalinen media tulvii päihteiden ja huumeiden myynti-ilmoituksia myös Espoossa.

- Arvioin, että kaksi kolmesta nuoresta tietää, keneltä tai mistä saisi, vaikka itsellä ei ole mitään aikomusta käyttää, Taipale kertoi.

Hän muistutti, että isossa kuvassa nuorilla menee Espoossa hyvin, mutta pienelle osalle nuorista erilaiset ongelmat ovat alkaneet kasaantua.

Myös poliisin näkökulmasta valtaosa nuorista voi hyvin.

- Espoossa on turvallista elää sekä viettää aikaa. Jotkin nuoret ovat syrjäytyneet, ja he näkyvät poliisin asiakkaina, Väänänen tarkensi.

- Menneet kaksi vuotta pandemian keskellä ovat olleet espoolaisille nuorille hyvin kovaa aikaa, Rinta-aho tiivisti turvallisuusillan viestin.

Koronan vuoksi nuoria on eristetty, mikä on heikentänyt nuorten sosiaalisia taitoja.

Nuorten sosiaalisten taitojen palauttaminen on yksi tämän hetken tärkeistä tehtävistä, hän tähdensi.

Nuorten kasvanut pahoinvointi näkyy myös tilastoissa.

Espoon kaupungin terveydenhoidon asiantuntijan Minna Eväsojan mukaan pahoinvointia aiheuttavat tekijät, kuten syrjintä, vihapuhe, seksuaalinen häirintä ja nettikiusaaminen tulevat merkittävästi esille vuoden 2021 kouluterveyskyselyn valtakunnallisissa tuloksissa, jotka kuvaavat myös espoolaisnuorten kokemuksia.

Syrjintä oli nyt kyselyssä ensimmäistä kertaa mukana.

Joka kolmas yläkoululainen tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö oli kokenut syrjintää viimeisen kuluneen vuoden aikana. Syrjintä oli johtunut muun muassa ihonväristä, kasvojen piirteistä, kielestä, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Eväsojan mukaan tulos on hälyttävä.

Myös seksuaalinen häirintä on nuorten vastausten perusteella kasvanut. Peräti puolet yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten tytöistä oli kokenut häiritsevää seksuaalista ahdistelua tai ehdottelua vuoden aikana. Pojilla luku oli huomattavasti alhaisempi.

Ahdistelua esiintyy kouluissa vain vähän, mutta sitäkin enemmän julkisissa tiloissa ja netissä, jossa tapahtuva nettikiusaaminen on lisääntynyt neljässä vuodessa Eväsojan mukaan todella merkittävästi. Tämä voi johtua myös siitä, että tytöt viettävät netissä enemmän aikaa eri somekanavissa kuin pojat, jotka suosivat enemmän pelaamista.

- Väkivallan kokeminen on aina myös kohteena olleen nuoren vanhemmille iso kriisin paikka ja on tärkeää, että vanhemmat itse myös hakeutuvat keskusteluun ammattilaisten kanssa, palveluvastaava Saara Sandelius painotti. Hän työskentelee Espoon nuorisopoliklinikka Nupolissa.

Espoon kaupunki puuttuu jatkossa nettikiusaamiseen ja -ahdisteluun tiukasti.

- Olemme aloittamassa yhteistyön Someturva-nimisen yhtiön kanssa. Heillä on sekä teknistä osaamista että lakimiehiä, jotka auttavat puuttumaan ja selvittämään somessa tapahtuvaa kiusaamista, Rinta-aho kertoi.

Ukrainan tilanne on huolestuttanut monia nuoria.

Lääkkeeksi huolestuneisuuteen opiskeluhuollon päällikkö Terhi Pippuri näkee avoimen keskustelun kotona, mutta toisaalta on syytä rajoittaa uutisten seuraaminen tiettyihin kellonaikoihin ja keskustella, milloin ja mitä uutisia kannattaa katsoa ja miltä kanavilta.

- Nuoren ei tarvitse tuntea häpeää, jos nousee ahdistuksen tunteita, Pippuri painotti ja jatkoi, että tilanne huolestuttaa myös aikuisia.

Välttämättä ruutuajan rajoittaminen ei ole ratkaisu, vaan nuorelle on tärkeää löytää turvallinen aikuinen, jonka kanssa nuori voi luoda luontevan ja luottavaisen keskusteluyhteyden, Väänänen neuvoi. Tällöin nuori voi näyttää esimerkiksi mitä somessa näkyy.

- Tärkeää on ymmärtää, ettei nuorta saa painostaa, vaan asian ytimeen pääseminen vie usein neljä tai viisi keskustelukertaa ennen kuin ongelmien todelliset syyt selviävät, Rinta-aho ja Pippuri ohjeistivat.

Rinta-aho halusi kiittää myös turvallisuusiltaa ansiokkaasti johtanutta opiskelija Oscar Smithia.

Vinkkejä nuorille oman mielen hyvinvoinnin edistämiseksi: Mielenterveystalo / Nuoret(ulkoinen linkki).

Seksuaalirikoksen uhriksi joutuneelle, alle 1 kk tapahtumasta, yli 16-v.: HUS / Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille(ulkoinen linkki).

Espoon kaupungin Sosiaali- ja kriisipäivystys

Espoon tyttöjentalo(ulkoinen linkki) tarjoaa esim. yksilötapaamisia seksuaaliväkivaltaa kohdanneille tytöksi identifioituville nuorille.

Nuorten chat, materiaalia ja palveluneuvontaa nuorille ja vanhemmille: Nuortenexit.fi(ulkoinen linkki)                                                              

Nuorten väkivaltarikollisuus lisääntyy, mutta vain alaikäisten ikäryhmissä - Poliisi(ulkoinen linkki)

Tervetuloa nuorten turvallisuus -teemailtaan tiistaina 8.3. klo 18-19.30 -tallenne(ulkoinen linkki)