Meidän Espoo 20X0: Tulevaisuuden Kauklahti on kulttuurihistoriaa, luontoreittejä ja kylähenkeä tarjoava lähimatkakohde
Kauklahden keskusteluilta järjestettiin 29.3. klo 18–20. Etänä pidetyssä tapahtumassa pieni aktiivinen asukasjoukko puhui seudun tulevaisuudesta yhdessä kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa.
Kauklahden suuralueen asukkaat pitävät alueen kulttuurihistoriaa, yhteisöllisyyttä ja vahvaa kylämäistä tunnelmaa tärkeimpinä seutuaan määrittävänä piirteenä. Alueen identiteetin kannalta olennaisina nähtiin myös jokivarren kulttuurimaisema ja luonnon läheisyys sekä paikallinen käsityöläisyys ja kivijalkapalvelut.
Kauklahtelaiset toivoivat, että alueen kehittämisessä painottuisi laadukas, omaleimainen ja monipuolinen arkkitehtuuri sekä idyllisen tunnelman vaaliminen. Luontevina kasvun suuntina nähtiin radan varsi kohti Kirkkonummea sekä Espoonkartanon suunta. Myös vahvemmat yhteydet merelle ja keskuspuistoon nähtiin mahdollisuutena.
Tulevaisuuden Kauklahti haluttaisiin profiloida Espoon Fiskarsina: kulttuurihistoriallisena mutta eläväisenä pikkukaupunkina, johon lähimatkailijat voisivat tulla nauttimaan rustiikkisista rakennuksista, käsityöläiskulttuurista, kivijalkapalveluista sekä jokivarren luonnosta.
Kauklahden henki syntyy yhteisöstä, historiasta ja kaupunkirakenteesta
Yhteisöllisyys kulki punaisena lankana kaikkien pienryhmien keskustelussa. Kauklahtelaiset kohtaavat toisiaan, tukevat paikallisia yrityksiään ja vaalivat alueensa kulttuurihistoriaa. Osallistujien mukaan Kauklahti toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi ja näkee myös kansainvälisyyden tärkeänä osana alueen identiteettiä.
Kävelyyn houkutteleva ja kaupunkipyöräverkkoon linkittyvä aseman seutu oli asukkaille mieluisa tulevaisuuden näkymä. Myös alueelle suunniteltu pikaraitiotie oli monien mielestä hyvä tulevaisuuden liikenneratkaisu. Rakentamisen toivottiin olevan monipuolista, kerroksellista ja alueen kulttuurihistoriasta ammentavaa.
Moni asukas oli huolissaan siitä, voiko alueelle tulevaisuudessa nousta liian paljon korkeita ja toinen toistensa kaltaisia rakennuksia, jolloin Kauklahden omaleimaisuus vähenisi. Siksi toivottiin mahdollisimman monipuolista ja omaleimaista rakentamista, joka istuisi alueen maisemaan ja jättäisi tilaa avarille näkymille. Puurakentamisen ja kestävän kehityksen mukaisen asumisen katsottiin sopivan hyvin alueen identiteettiin.
Monipuolisia tiloja ja palveluita
Asukkaat ovat ylpeitä siitä, että vanha juna-asema, kaarihalli, Espoon kartano ja muita vanhoja rakennuksia on säilynyt alueella. Toivottiin, että vanhoille rakennuksille löydettäisiin uutta käyttöä esimerkiksi asukastiloina tai käsityöyrittäjien yhteistyöskentelytiloina. Myös muiden jo olemassa olevien tilojen kuten koulujen monipuolisempia käyttömähdollisuuksia toivottiin.
Käsillä tekeminen ja yhteisölliset tapahtumat olivat monelle tärkeitä, ja niitä tukemaan haluttiin lisää tiloja ja harrastusmahdollisuuksia. Alueelle ehdotettiin muun muassa isompaa kirjastoa, Omnian käsityökursseja, palloilukenttää. Etenkin nuorten oleskelutiloista, harrastusmahdollisuuksista sekä alueen koulujen ja päiväkotien kapasiteetin riittävyydestä oltiin huolissaan. Moni toivoi myös lukiota Kauklahteen.
Alueen yrityksille toivottiin lisää kivijalkaliiketilaa, ja palveluiden toivottiin laajentuvan myös toiselle puolen jokea. Kauklahtelaiset haaveilivat esimerkiksi omasta pienpanimosta, kahviloista ja monipuolisista ravintoloista. Myös omaa taidegalleriatilaa alueelle ehdotettiin.
Kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen nähtiin istuvan hyvin kauklahtelaiseen identiteettiin. Erilaisiin kiertotalouden, kierrätyksen ja jakamistalouden mahdollisuuksiin suhtauduttiin kiinnostuksella.
Lisää luontoreittejä ja viihtyisämpää jokivartta
Espoonjoki ja sitä ympäröivä jokilaakso on tärkeä kulttuurimaisema ja virkistysalue, joka tekee Kauklahdesta persoonallisen ja mieleenpainuvan alueen. Joen kunnostusta melontakelpoiseksi toivottiin, samoin panostamista jokivarren virkistysreitteihin. Joen suistoalueessa nähtiin potentiaalia jopa paikalliseen ruoantuotantoon. Toisaalta tuotiin esiin, että ilmastonmuutoksen etenemisen myötä jokiympäristöstä voi tulla tulva-aluetta, mikä tulisi huomioida suunnittelussa.
Jokivarren lisäksi useammassa ryhmässä keskusteltiin myös muiden alueen kävely- ja pyöräilyreittien kehittämisestä. Parempaa yhteyttä merenrantaan pidettiin hyvänä ideana, sen katsottiin laajentavan positiivisella tavalla alueen identiteettiä.
Keskuspuiston mahdollisuudet olivat asukkaiden mielestä vileä monin osin hyödyntämättä ja esimerkiksi parempia pyöräilyreittejä sen suuntaan toivottiin. Yhdessä ryhmässä ideoitiin myös arkkitehtuuri- tai historiapolkuja, joihin voisi tuottaa sisältöjä erilaisten lisätyn todellisuuden teknologioiden avulla.
Kaikkiaan kauklahtelaiset olivat tyytyväisiä luonnon läheisyyteen alueella. Luonnonsuojelupuistot, etenkin lasilaakson luonnonsuojelualue saivat kiitosta, ja niiden laajentamista ehdotettiin. Yhtä kaikki asukkaat pitivät tärkeänä saavutettavan lähiluonnon sekä kylämäisen ja yhteisöllisen tunnelman siirtymistä myös tuleville sukupolville.
Keskustelut Espoon tulevaisuudesta jatkuvat
Meidän Espoo 20X0 -keskusteluiltoja on kevään aikana tulossa vielä kolme kappaletta. Viimeinen alueellinen keskustelu pidetään 19.4. Leppävaaran tulevaisuudesta. Sitä seuraa kaksi koko Espoon tulevaisuutta käsittelevää keskustelua, joista toinen pidetään selkosuomeksi.
Keskusteluilloista kertyviä muistiinpanoja hyödynnetään myöhemmin Espoon kaavoituksessa, asukkaiden osallisuusmahdollisuuksien parantamisessa, kestävän kehityksen työssä sekä Espoon työväenopiston koulutustarjonnassa.
Meidän Espoo 20X0 -kokonaisuus sisältää myös huippupuhujien tähdittämiä teemailtoja, joita on tulossa vielä yksi 5.4. Lisäksi järjestämme tulevaisuustyöpajan 12.4. Katso koko ohjelma Espoon nettisivuilta.