Meidän Espoo 20X0: Luonto ja ihminen -teemaillassa kysyttiin, mikä on luonnon merkitys Espoon kaupunkisuunnittelussa

Kolmas Meidän Espoo 20X0 -teemailta pidettiin 15.3. vielä etänä koronatilanteen vuoksi. Tilaisuuden tallenne on katsottavissa 29.3 asti Espoon työväenopiston Youtube-tilillä.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Tapahtumaan osallistui reilu 60 asukasta.

Illan pääpuhuja Eeva Furman käsitteli laajasti sitä, miten luonnon ja ihmisen hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. Furman muistutti, että luonnon hyvinvoinnilla on suora yhteys siihen, miten ihmiset voivat henkisesti ja fyysisesti. Luonnolla on yhtäältä todettu olevan positiivisia vaikutuksia kehoomme ja mieleemme. Toisaalta huonovointinen luonto ympärillämme lisää tutkitusti sairauksien ja pandemioiden riskiä.

Ihmisten luontosuhteen uudelleen määritteleminen on Furmanin mielestä avainkysymys planeettamme pelastamisessa. Suhdetta luontoon tulisi Furmanin mukaan rakentaa systemaattisesti aina lapsesta asti. Tässä Espoon koulut ja päiväkodit tekevätkin jo hyvää työtä. Positiiviset seuraukset ovat sekä henkisiä että fyysisiä: kun lapsia pidetään säännöllisesti kosketuksissa luontoon, heidän immuunivasteensa tutkitusti paranee.

Furman nosti myös espoolaisten innokkaasti harrastaman palstaviljelyn esimerkiksi luonnon arvostuksen kasvusta ja hyvästä tavasta ylläpitää luontosuhdetta. Hänen mukaansa kaupunkiviljely on vaikuttavaa ruohonjuuritason luontoaktivismia, joka vieläpä lisää ihmisten kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä.

Furman korosti, että kestävä kehitys tulee ottaa kaupungin kaiken suunnittelun ja budjetoinnin perustaksi - samoin ilmastopäästöistä eroon pääseminen. Kaupunkisuunnittelussa keskeistä on, että rakentamista koskemattomille luontoalueille vähennettäisiin.

- Uutta kannattaa rakentaa nykyistä tehokkaammin ja korkeammalle jo nyt käytössä oleville alueille. Ei laajenneta kaupunkia raivaamalla uusia asuinalueita metsiin, hän kiteyttää.

Kaupunkia olisi myös tärkeä suunnitella niin, että jokainen espoolanen pääsisi helposti ja nopeasti luontoon. Yhteydet viheralueilta toisille ovat nekin tärkeitä, yhtä lailla ihmisille kuin eläimille.  Myös kiertotaloutta voisi Furmanin mukaan ottaa nykyistä enemmän huomioon kaupunkirakenteessa. Se tarkoittaisi, että mahdollisimman monia materiaaleja voisi käyttää uudelleen paikan päällä, ja kuljetusmatkat olisivat lyhyitä.

Illan kommenttipuheenvuorossaan Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Anni Simola toi esiin järjestönsä huolen Espoon luonnon kohtalosta.  Hän totesi, että tällä hetkellä luontoa häviää Espoossa liikaa asumisen tieltä.

Simola näki pirstaleisen kaavoituksen ongelmallisena ja kantoi huolta siitä, että monet ekologiset yhteydet Espoossa katkeavat nyt teiden ja asuinalueiden takia. Simola myös muistutti, ettei autoilua kannata helpottaa kaavoituksella, ainakaan luontoalueiden kustannuksella.

Espoon kaupunkisuunnittelun biologi ja yleiskaavoittaja Joel Jalkanen painotti, että luonnon arvo ymmärretään myös kaavoittajan pöydällä:

- On päivänselvää, että yhteiskunta on riippuvainen ekologisista rakenteista ja ne pitäisi turvata erityisesti maankäytön suunnittelussa, hän sanoo.

Toisaalta Jalkanen myös valotti työhön liittyviä perustavia ongelmia. Sitä mitä käytännössä tapahtuu, kun mittaamattoman arvokasta luontoa pitääkin alkaa merkitä kaavakartalle.

Jalkasen mukaan kaavoituksessa voi joskus käydä niin, että tosielämän monimutkainen luonto typistyy yksittäisiksi merkinnöiksi kaavakartalla, jolloin kokonaisvaltainen näkökulma luontoon voi hukkua matkan varrelle. Onneksi nykyään kaavoittajilla on käytössään yhä parempia työkaluja, joilla huomioida luonnon kompleksisuus ja kokonaisvaltaisuus. 

Illan lopussa olevaan paneelikeskustelussa vastattiin osallistujilta illan aikana tulleisiin kysymyksiin ja pohdittiin, miten suhteuttaa lähiluontoa Espoon väestönkasvuun.  Keskusteluun osallistui aiempien puhujien eli Eeva Furmanin, Joel Jalkasen ja Anni Simolan lisäksi Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja Omnian opiskelija Kasperi Kunttu.

Jokainen panelisti oli yhtä mieltä siitä, että viheralueiden pitäisi olla tasapuolisesti kaikkien saavutettavissa iästä, sosioekonomisesta asemasta tai kunnosta riippumatta. Viheralueiden monimuotoisuus, luonnolle pyhitetty tila, toimiva joukkoliikenne ja ekologiset asukkaat olivat avainsanoja tulevaisuuden luontoystävällisempään kaupunkiin.

Ratkaisuksi luonnon ja väestönkasvun yhteensovittamisen haasteisiin panelistit ehdottivat muun muassa kaupunkirakenteen tiivistämistä, luovaa ja joustavaa rakentamista, kokonaisuuden jatkuvaa priorisointia sekä täydennysrakentamista eri alueiden lähtökohdista. Näin luonnolle jäisi enemmän tilaa sekä asuinalueiden väliin että kaupunkirakenteen ulkopuolelle.  

Meidän Espoo 20X0 on laaja tapahtumasarja, jossa asukkaat, päättäjät ja asiantuntijat suunnittelevat ja rakentavat Espoon tulevaisuutta yhdessä. Kokonaisuus sisältää 14 tapahtumaa, jotka ajoittuvat tammi–toukokuulle.

Teemailloissa Espoon muutoksiin sukelletaan eri näkökulmista ja keskusteluilloissa asukkaat pääsevät sanomaan painavan sanansa oman asuinalueensa tulevaisuudesta. Tapahtumasarja juhlistaa myös Espoon 50-vuotista taivalta kaupunkina.

Katso lisätiedot ja tulevat tapahtumat osoitteesta espoo.fi/20X0