Meidän Espoo 20X0: Espoonlahden asukkaat toivovat alueensa kehitystä, mutta huolehtivat ennen muuta luonnon säilymisestä

Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että alueen luontoa tulisi suojella ja luontoalueita kehittää. Erityisesti rantaraittia pidettiin tärkeänä ja kehittämisen arvoisena paikkana. Ranta-alueelle olisi mukava saada esimerkiksi kahviloita ja jäätelökioskeja, jotka toisivat alueelle enemmän ihmisiä ja lisäisivät rannan viihtyvyyttä. Myös melontapaikkaa toivottiin.

Suur-Espoonlahden monimuotoisuutta pidettiin rikkautena, jonka varaan alueen tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Espoonlahdessa urbaanista kaupunkimaisemasta on mahdollista päästä nopeasti merenrannalle tai lähimetsään. Tämän monimuotoisuuden säilyttäminen sekä luonnon ja asumisen yhteensovittaminen herätti keskustelua kaikissa pienryhmässä.

Monessa pienryhmässä pohdittiin erityisen paljon sitä, miten luonto ja kehittyvä kaupunkiympäristö saadaan sovitettua yhteen. Vaikka asukasmäärän lisääntyminen metron rakentamisen myötä ymmärretään, on pelko viheralueiden pienenemisestä ja häviämisestä kuitenkin suuri. Esimerkiksi liito-oravien metsien, pienten lähiviheralueiden sekä luonnonkallioiden suojeleminen koettiin tärkeäksi. Toivottiin myös, että luonnonsuojelujärjestöjä voitaisiin konsultoida vahvemmin kaavoituksessa.

Toisaalta keskustelijat myös toivoivat tulevaisuuden Espoonlahteen urbaania rakentamista. Esimerkiksi uutta Lippulaivan kauppakeskusta ja metroa odotetaan innolla. Ne tuovat mukanaan alueelle myös uusia palveluita, asukkaita sekä mahdollisesti työpaikkoja. Kuitenkin asukkaat toivoivat myös pientaloalueiden ja väljempään rakennettujen alueiden säilyttämistä. Olisi tärkeää, etteivät pidempään alueella asuneet kokisi jäävänsä loukkuun uusien kerrostalojen väliin. Myös lapsiperheet arvostavat omakoti- ja pientaloalueita, joissa on lapsille tilaa leikkiä.

Alueen liikuntamahdollisuuksia, etenkin urheilupuiston aluetta pidettiin arvokkaana ja sen kehitystä kannatettiin. Yhdessä ryhmässä ideoitiin, että sinne voisi tulla mahdollisuus harrastaa joitain uusia lajeja ensimmäisenä Suomessa. Toisaalta huoli urheilupuiston pienentymisestä asuinrakentamisen myötä nousi myös esiin. Toivottiin, että puistoa rakennettaisiin ja laajennettaisiin asuinalueita kohti eikä toisin päin.

Yhteisöllisyys nousi esille monessa keskustelussa. Osallistujat toivoivat, että alueella säilyisi sille leimallinen kylämäisyys, joka luo tunnelmaa ja yhteenkuuluvuutta. Lisäksi toivottiin tiloja, joissa kaikki ikäluokat ja kulttuurit voisivat kohdata. Yhteisöllisyyden tarve on korostunut varsinkin korona-aikaan. Pandemian myötä oma lähialue on tullut monelle entistä tärkeämmäksi. Monessa ryhmässä asukkaat toivoivat myös voivansa osallistua enemmän lähiympäristönsä ja kaupungin suunnitteluun.

Kulttuuripalveluiden ja siihen sopivien tilojen tuominen alueelle oli toive, joka heräsi useammassa keskusteluryhmässä. Matka Sellolle, Tapiolaan ja Helsinkiin kulttuurin äärelle tuntuu monesta pitkältä. Toivottiin, että asukasmäärän kasvaessa Espoonlahden alue saisi tulevaisuudessa oman tilansa erilaiselle teatteri-, bändi- ja kulttuuritoiminnalle hieman Helsingin alueellisten kulttuuritalojen tapaan. Näiden rinnalla korostuivat muut julkiset kohtaamisen paikat: asukastilat, pihat, puistot ja terassit.

Myös alueen nuorten hyvinvointia pohdittiin illan aikana. Pienryhmissä keskusteltiin siitä, millaisissa tiloissa nuoret voisivat viettää aikaansa, ja miten niistä saataisiin kutsuvia ja turvallisia kaikille. Hyvinä esimerkkeinä mainittiin kirjastot ja seurakunnan tilat.

Keskustelua herätti illan aikana myös liikkuminen, varsinkin jalankulkijan, pyöräilijän ja joukkoliikennettä käyttävän näkökulmasta. Parempia julkisia liikenneyhteyksiä esimerkiksi Kirkkonummelle, Espoon keskukseen ja lentoasemalle toivottiin. Turvalliset kävelyreitit myös pienille koululaisille olisi tärkeä taata. Lisäksi olisi hyvä kiinnittää huomiota teiden talvikunnossapitoon. Autoilunkaan ei nähdä katoavan alueelta, mutta asukkaat toivoivat sen keskittyvän tulevaisuudessa yhä enemmän sähköautoihin.

Keskusteluissa kumpusi myös toive siitä, että alueen kehitys olisi tasapainoista, ja sitä tehtäisiin “ihminen keskiössä”. Tällä tarkoitettiin sekä rakentamisen mittakaavaa että helposti kävellen ja pyörällä saavutettavia etäisyyksiä palveluihin. Myös viheralueet rakennusten lomassa nähtiin tärkeinä henkireikinä. Eräs osallistuja kiteytti asian näin: “Kun asukas ikääntyy eikä pääse enää kovin hyvin liikkumaan, on tärkeää, että omasta ikkunasta näkyy taivas – ei tornitalo.”

Alueellisia Meidän Espoo 20X0 -keskusteluiltoja on kevään aikana tulossa vielä viisi kappaletta. Seuraavat keskustelut pidetään etänä 22.3. Pohjois-Espoon ja 29.3. Kauklahden tulevaisuudesta.

Keskusteluilloista kertyviä muistiinpanoja hyödynnetään myöhemmin Espoon kaavoituksessa, asukkaiden osallisuusmahdollisuuksien parantamisessa, kestävän kehityksen työssä sekä Espoon työväenopiston koulutustarjonnassa.

Katso seuraavien keskusteluiltojen ajankohdat ja ilmoittaudu mukaan puhumaan oman asuinalueesi tulevaisuudesta.

Meidän Espoo 20X0 -kokonaisuus sisältää myös huippupuhujien tähdittämiä teemailtoja sekä tulevaisuustyöpajan. Katso koko ohjelma osoitteesta espoo.fi/20X0