EU:n elpymisrahoitus vauhdittaa Espoon kestävää kehitystä

EU rahoittaa koronasta elpyvää Eurooppaa kaikkiaan 750 miljardilla. Suomeen tätä vihreää siirtymää tukevaa rahoitusta on luvassa noin kahden miljardin verran. Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston, VTT:n ja koulutusyhtiö Omnian yhteisen KETO-hankkeen tavoitteena on valmistautua elvytysrahojen hakemiseen.  

– Vihreä siirtymä tarkoittaa, että hiilineutraalien ratkaisujen avulla syntyy uusia työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Kysymys on, miten esimerkiksi Otaniemeen luodaan kilpailukykyinen tutkimusinfrastruktuuri, joka herättää kiinnostusta myös maailmalla, luonnehtii KETO-hankkeen projektipäällikkö Mari Päätalo Espoon kaupungilta.  

– Kun taloutta elvytetään, emme halua palata vanhaan, vaan kestävämpään uuteen normaaliin, kertoo KETO-hankkeen projektikoordinaattori Laura Kontiala Espoon kaupungilta. 

 Kestävyys tarkoittaa yksinkertaisesti mahdollisuutta hyvään elämään, siten ettemme käytä luonnonvaroja yli niiden uusiutumiskyvyn. Espoon kaupunki on asettanut myös tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.   

– Liikenne, energiantuotanto, ruoka ja rakentaminen muodostavat valtaosan kaupunkien päästöistä.

On tärkeää löytää uusia tapoja päästöjen vähentämiseen, Laura Kontiala pohtii. 

VTT ja Aalto-yliopisto rakentavat hankkeessa yhteistä Smart Otaniemi -kehitysympäristöä, jossa yrityksillä on matala kynnys testata uusia älykkään liikkumisen ja joustavan energiajärjestelmän ratkaisuja. Tulevasta Kiviruukin alueesta Kivenlahden metroaseman kupeessa taas tulee Omnian johdolla kaupunginosa, jonka koko ruokahuolto rakennetaan viisaasti luonnonvaroja säästäen. Espoon oma pilottikohde on Keran alue, jonka muodonmuutos vanhasta teollisuusalueesta kohti energiatehokasta 14000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunginosaa on pian alkamassa. Kaupunki vauhdittaa hiilineutraaliustavoitteita myös julkisten hankintojen avulla.  

– Korkean osaamisen maana Suomella on hyvät mahdollisuudet tulla etulinjan kestävien ratkaisujen kehittäjäksi ja tarjoajaksi. Sitä kautta syntyy kasvua ja työpaikkoja, Kontiala toteaa.

HSY:n päästötilastojen mukaan energia ja liikenne aiheuttavat yli 70 prosenttia Espoon päästöistä. Otaniemen alueen tutkimuslaitokset Aalto-yliopisto ja VTT rakentavat yhdessä Espoon kaupungin ja Suomen kärkiyritysten kanssa Otaniemi-Keilaniemen alueesta kansainvälistä puhtaiden ja älykkäiden kaupunkiratkaisujen kehitysympäristöä. KETO-hankkeessa syntyy Smart Otaniemeksi nimetyn kehitysympäristön rakennussuunnitelma. Kehitysympäristön tietoliikenne- ja datainfrastruktuuri luo digitaalisen selkärangan uudenlaisten ratkaisujen kehittämisessä vähäpäästöiseen liikenteeseen, energiaan ja kiertotalouteen.

VTT kehittää Otaniemessä muun muassa malleja uudenlaisille energiayhteisöille, joissa energianjakeluverkkojen asiakkaat voivat toimia myös energian tuottajina. VTT:n tutkija Jyri Rökmanin vastuulla taas on Otaniemen sähköautojen latausympäristön kehitys. Suunnitteilla oleva puhtaan liikenteen testialusta ZEMhub (Zero Emission Mobility Hub) monipuolistaa nykyistä yksityisautojen tarpeisiin rakennettua latausverkostoa. Testiympäristöön tulee esimerkiksi suurteholatausta ammattikäyttäjille, jakeluautojen, työkoneiden ja taksien tarpeisiin. 

– Etsimme parhaillaan sijaintia raskaan kaluston pikalatauspisteille Kehä 1:n läheisyydestä, Jyri Rökman kertoo.

Raskaan kaluston sähköistyminen on pääsemässä vauhtiin kaupunkibussien näyttäessä tietä.  Latausverkosto luo pohjan koko kampusalueen logistiikan ja työkoneiden sähköistämiselle.

– Pyrimme myös tuomaan yhteiskäyttöautoja Otaniemeen. 

Niiden latausasemalla on määrä kokeilla V2G-teknologiaa, jossa sähkö liikkuu latauskaapelissa joustavasti molempiin suuntiin. Jos sähköstä on pulaa, sähköautot toimisivat alueen sähköverkon vara-akkuina.

Aalto-yliopiston tutkijat taas ovat käynnistämässä People Flow -kampuspilottia, jossa kerätään Otaniemen kampukselta reaaliaikaista anonyymia liikkumistietoa wlan-verkoista ja erilaisten sensorien avulla. Dataa voi hyödyntää esimerkiksi reaaliaikaisessa liikenneopastuksessa  ja kampuksen kehittämisessä.

– Se auttaa ymmärtämään, missä ihmiset Otaniemessä liikkuvat ja käyttävät aikaa. Tiedon avulla voimme sijoitella tiloja ja palveluita tarkoituksenmukaisesti, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöjen kehityspäällikkö Antti Säynäjoki. 

Pilottihankkeet tekevät kampusalueesta entistä kestävämmän ja energiatehokkaamman. 

– Samalla ne tuovat uusia palveluja tilojemme käyttäjille, Säynäjoki kertoo.

Moni alueen tutkija tekee töitä energiamurroksen ja liikenteen sähköistymisen parissa. Smart Otaniemi -kehitysympäristön toivotaan houkuttelevan alan yritykset yhteiskehitykseen.  

– Tänne voi matalalla kynnyksellä tulla testaamaan uusia teknisiä ratkaisuja ja hyödyntämään alueen huippuosaamista, Jyri Rökman kertoo.

Hyöty on molemminpuolinen. Tutkijat saavat kehitysympäristön tuottamaa dataa hyödynnettäväkseen, yritykset taas voivat testata omia tuoteideoitaan oikeassa kaupunkiympäristössä.

Ruoan kulutus muodostaa Suomessa 20-25 prosenttia keskimääräisen kuluttajan ilmastovaikutuksesta. Ammattioppilaitos Omnian johdolla tulevasta Kiviruukin alueesta tulee paitsi 9000 ihmisen koti, myös kestävän ruokajärjestelmän elävä kaupunkilaboratorio. 

– Tavoitteena on luoda resurssiviisas ja hiiilineutraaliuteen tähtäävä toimintamalli alueen ravintola- ja ruokapalveluihin, kertoo Omnian ruokatuotannon lehtori Oona Haapakorpi.

Kestävän ruokahuollon ketju on pitkä, peltojen alkutuotannosta aina ruokahävikin torjumiseen ja kierrätykseen. Tulevaisuuden Kiviruukissa tuotantoketju saattaa kuitenkin olla yllättävän lyhyt. Ravintolan tarjoilemat salaatit, yrtit tai perunat voivat kasvaa ravintolasalissa tai lähikorttelin suurissa vertikaaliviljelmissä. 

Omnian kehittämässä aeroponisessa älypuutarhassa viljely tapahtuu ilman multaa. Kasvien ilmassa roikkuvia juuria sumutetaan ravinneliuoksella ja langattomat anturit valvovat kasvien hyvinvointia. Suljettu ravinnekierto tehostaa tuotantoa.

– Vertikaaliviljelmillä vedenkulutusta voidaan pienentää kymmeniä prosentteja, ja leikata energiankulutus puoleen. Satoakin saadaan läpi vuoden. 

Tällä hetkellä aeroponista kaupunkiviljelyä pilotoidaan Omniassa opiskelijavoimin. Kun Kiviruukin rakentaminen Kivenlahden uuden metroaseman pohjoispuolelle pääsee pian vauhtiin, nousee alueelle myös Omnian uusi kampus. Kun sen ensi vaihe vuonna 2024 valmistuu, saatetaan Omnian tiloissa nähdä jo teollisen kokoluokan vertikaaliviljelmiä. Apuna toimii myös VTT, jonka Kiviruukissa toimiva bio- ja kiertotalouden tutkimuslaitos on Pohjoismaiden suurin lajissaan.

– Tarkoitus on hyödyntää ruokajärjestelmän kaikki sivuvirrat, Haapakorpi selvittää. 

Ravintoloiden biojätteetkin voidaan jalostaa biokaasuksi, tai kompostoida paikan päällä mullaksi pihoille. 

Ruokajärjestelmän päästöjen leikkaamisessa avainasemassa ovat kuluttajat.

– Kannustamme ihmisiä syömään ilmastoystävällisesti ja miettimään ympäristöasioita myös ruokapöydän ääressä.

Ympäristötietoisuus näyttääkin kasvaneen nopeasti. Trendistä kertovat Omnian tekemät tutkimukset. Ilmastoystävällinen vegaani- ja kasviperäinen ruoka on noussut korkealle ruoka-alan ammattilaisten agendalla. 

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakentamisessa ja sen materiaalien ekologisuudessa on paljon parantamisen varaa. Tulevaisuuden Kera onkin Espoon suunnitelmissa vähäpäästöinen kiertotalouden mallialue. KETO-hankkeen myötä kunnianhimo on noussut entisestään. Nyt Keran suunnittelussa huomioidaan myös luonnon monimuotoisuus. 

Ilmastonmuutoksen torjuminen päästöjä vähentämällä on ollut kaupungin tavoitteena jo vuosia, mutta Espoon uudessa strategiassa sen rinnalle on noussut luontokadon torjunta.

– Sekin vaatii painokkaita toimia, koska lopulta kaikki meidän elintärkeät palvelumme perustuvat toimivaan ekosysteemiin, kertoo KETO-hankkeen erityisasiantuntija, arkkitehti Rosa Väisänen.

Vanhan Keran teollisuusalueen purkaminen ja uuden rakentaminen on pian käynnistymässä. 

– Meidän pitää yhä enemmän miettiä, miten ja mihin rakennamme niin, ettei alueen luontoarvoja nakerreta, Väisänen toteaa. 

Kun Keran teollisuusaluetta on aikanaan rakennettu, on luonto saanut väistyä ihmisen tieltä. Uuden Keran rakentajien tavoitteena on sen sijaan kaupunginosan rakentamisen edetessä lisätä laadukkaita luontoympäristöjä ja edistää luonnon monimuotoisuutta. 

Pian julkaistavan hiilineutraali Kera -tiekartan rinnalle tehdään KETO-hankkeessa luonnon monimuotoisuuden tiekartta, joka esittelee erilaiset Keraan sopivat rakennetun ympäristön viherratkaisut. Näitä ovat esimerkiksi viherkatot ja -seinät sekä sadevesiviemäreitä korvaavat luonnonmukaiset hulevesijärjestelmät. 

– Tiekartan tarkoitus tunnistaa mitä kaikkea me voimme tehdä ja toimia pelikirjana alueen rakentajille.

Tulevaisuuden Kerassa nähdään vaikkapa lajistoltaan nurmikenttiä monimuotoisempia luonnonniittyjä, jotka toimivat pölyttäjien tukikohtina kaupungissa. Keran alueen ensimmäinen hyväksytty asemakaava määrittää viherkertoimen, joka sekin ohjaa keskivertoa vehreämpään kaupunkirakentamiseen. 

KETO-hanke etsii myös uusia keinoja rakentamisen koko elinkaaren aikaisten päästöjen minimoimiseksi. Yksi ensimmäisistä toimista on Keran purettavien rakennusten purkumateriaaliselvitys, joka etsii parhaat tavat materiaalien uusiokäyttöön. Rakentamisen elinkaaripäästöjen minimointiin tähtää myös Keran juuri solmittu kehittämissitoumus, jossa kaupunki ja alueen maanomistajat sitoutuvat rakentamaan aluetta vähäpäästöisillä ja hiiltä sitovilla ratkaisuilla.  

Millainen on uusi Kera, kun rakentaminen alkaa vuoden 2035 paikkeilla olla loppusuoralla?

– Kaikki on lähellä, eikä luontoon tarvitse erityisesti lähteä, koska se on joka puolella. Ruokaakin tuotetaan pihoilla tai talojen sisällä, Väisänen visioi. 

Kaksivuotisessa KETO-hankkeessa Espoon kaupunki, VTT, Aalto-yliopisto ja Omnia luovat yhdessä yritysten kanssa kolme kehitysympäristöä Espooseen. Niissä testataan uusia kestäviä ratkaisuja kaupunkikehittämisen, digitalisaation, liikenteen, energian ja kiertotalouden haasteisiin. Hanke toteutetaan REACT-EU EAKR-rahoituksella ja se on osa Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.