”Prosenttilukujen takana on oikeita ihmisiä”: Kouluterveyskyselyn pääkaupunkiseudun tulokset koottiin seminaarissa – katso tallenne

Julkaistu: 10.11.2021 11.50Päivitetty: 11.11.2021 12.05
Kasper Manninen Espoosta, Nella Salminen ja Katja Legeza Helsingistä, Noa Lindqvist Vantaalta.
Kasper Manninen Espoosta, Nella Salminen ja Katja Legeza Helsingistä, Noa Lindqvist Vantaalta kehuivat kouluterveyskyselyä loistavaksi konseptiksi saada tietoa nuorten hyvinvoinnista.

Pääkaupunkiseudun kunnat kokoontuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa käsittelemään ja esittelemään tuoreimman kouluterveyskyselyn pääkaupunkiseudun tuloksia. Seminaari järjestettiin virtuaalisena, ja sen tallenne on katsottavissa Helsinki-kanavalla 18.11. asti.

Valtakunnallinen kouluterveyskysely on tehty vuodesta 1996 lähtien joka toinen vuosi. Pääkaupunkiseudun yhteinen seminaari pidettiin nyt kymmenettä kertaa, kertoi pääkaupunkiseudun kouluterveysryhmän puheenjohtaja Minna Eväsoja Espoon kaupungista.

Kyselyyn vastasivat peruskoulujen 4.- ja 5.-luokkalaiset sekä 8.- ja 9.-luokkalaiset oppilaat. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa vastaajina olivat 1. ja 2. vuosiluokkien opiskelijat. Yli 48 000 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungin koululaista ja opiskelijaa vastasi kouluterveyskyselyyn.

Kunnakselta kolmen K:n ohje

Pitkän linjan urheilutoimittaja ja kouluttaja Kaj Kunnas piti tilaisuudessa motivaatiopuheenvuoron nuorille, jotka ovat kärsineet koronan aiheuttamasta poikkeusajasta, ja joiden hyvinvoinnin parantamiseksi on paljon tehtävää.

– Seuraava sukupolvi on aina parempi. Maailma menee koko ajan eteenpäin, se paranee, vaikka sitä ei aina uutisia lukiessa uskoisi, Kunnas painotti.

Hän antoi kaikille kasvattajille kolmen K:n ohjeet, jotka toimivat hyvin urheilun puolella: kiitä, kehu ja kannusta. Nuoria hän neuvoi unelmoimaan isosti.

– Eikä unelmien tarvitse edes toteutua. Kun sulla on unelmia, sä jaksat eteenpäin, Kunnas kannusti nuoria.

Valtaosa nuorista pitää koulunkäynnistä

THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius esitteli koosteen pääkaupunkiseudun kouluterveyskyselyn tuloksista. Kunnat ovat saaneet tuloksensa jo aiemmin, ja koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset toimitetaan yksiköihin joulukuussa.

Kouluterveyskyselyssä havaittiin, että tyttöjen ja poikien tuloksissa on monia selviä eroja. Pojat ovat esimerkiksi keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt. Keskimäärin 67 prosenttia pääkaupunkiseudun 8.- ja 9.-luokkalaisista sekä lukiolaisista on tyytyväisiä elämäänsä. Ammattioppilaitoksissa osuus oli 63 prosenttia.

– Luokkien työrauha on hieman parantunut ja on pääkaupunkiseudulla parempi kuin muualla Suomessa, Helenius esitteli nostoja.

Valtaosa lapsista ja nuorista pitää koulunkäynnistä, ja tyytyväisten osuus on pk-seudulla suurempi kuin muualla Suomessa lähes kaikissa ryhmissä. Pääkaupunkiseudun 4.–5.-luokkalaisista 79 prosenttia vastasi pitävänsä koulunkäynnistä, 8.–9.-luokkalaisista 61 prosenttia, lukiolaisista 67 prosenttia ja ammattiin opiskelevista 71 prosenttia.

Kuitenkin oppilaiden kokemus siitä, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia koulun tai oppilaitoksen toimintaan, on laskenut kahden vuoden takaisesta kyselystä. 8.–9.-luokkalaisista ja lukiolaisista vain 12 prosenttia koki, että heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet oppilaitoksessaan. Ammattioppilaitoksissa osuus oli 24 prosenttia.

– Tulokset ovat tärkeitä, mutta tarvitaan myös toimintaa ja muutoksia, sanoivat pääkaupunkiseudun nuorisovaltuustojen edustajat vaikuttavassa puheenvuorossaan.

Nella Salminen ja Katja Legeza Helsingistä, Noa Lindqvist Vantaalta ja Kasper Manninen Espoosta kehuivat kouluterveyskyselyä loistavaksi konseptiksi saada tietoa nuorten hyvinvoinnista.

Nuorisovaltuuston edustajat olivat huolissaan siitä, että vain joka kymmenes nuori koki voivansa vaikuttaa koulun asioihin.

– Vaikuttamisen kokemuksia pitäisi saada jo nuoressa iässä.

Mistä turvallinen aikuinen?

Lapsilta ja nuorilta kysyttiin, onko koulussa tai oppilaitoksessa aikuinen, jonka kanssa voi tarvittaessa keskustella mieltä painavista asioista. Vain 42 prosenttia pääkaupunkiseudun 8.–9.-luokkalaisista tiesi omasta koulustaan aikuisen, jolle voisi puhua huolistaan. Lukioissa osuus oli 51 prosenttia ja ammattioppilaitoksissa 50 prosenttia.

– Jos koulussa tai kotona ei ole luotettavia aikuisia, joille puhua, missä sitten on, Nella Salminen kysyi.

Jopa puolella lukiolaisista ja ammattikoululaisista on kyselyn mukaan vaikeuksia oppimistaidoissa. Vaikeuksia kokevien osuus on pääkaupunkiseudulla suurempi kuin muualla Suomessa.

Tyttöjen kokema ahdistuneisuus on kasvanut merkittävästi sekä pk-seudulla että muualla Suomessa kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Pääkaupunkiseudulla kolmannes 8.–9.-luokkalaisista, lukioiden ja ammattioppilaitosten tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Pääkaupunkiseudulla koetaan myös enemmän koulu-uupumusta kuin muualla Suomessa.

– Jos alle 70 prosenttia nuorista voi hyvin, se tarkoittaa, että melkein kolmannes ei ole tyytyväinen elämäänsä. Kaikki mielenterveyttä koskevat tilastot osoittavat rajun kasvun viime kyselyyn verrattuna. Masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja matalan mielialan yleisyys on lähes kaksinkertaistunut, ja tässä näkyy selvästi koronankin vaikutukset, Katja Legeza totesi.

Vain vajaa kolmannes nuorista oli kokenut viime aikoina positiivista mielenterveyttä, mikä oli nuorisovaltuuston edustajien mielestä hyvin hälyttävää.

Tyttöjen kokema ahdistelu huolestuttavan yleistä

Positiivisena tuloksena kyselyssä nousi nuorten raittiuden yleistyminen. Niiden nuorten määrä, joka eivät käytä alkoholia lainkaan, oli noussut edelliseen kyselyyn verrattuna niin yläasteella kuin toisella asteellakin.

Nuorisovaltuustojen edustajat kehuivat puheessaan Suomen harrastamisen mallia, jossa jokaiselle peruskoululaiselle tarjotaan mahdollisuutta harrastukseen. Nuoret toivoivat, että malli laajennettaisiin myös toiselle asteelle.

Perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista 30 prosenttia oli kyselyn mukaan kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla. Lukiolaisten osuus oli 21 prosenttia ja ammattikoululaisten 24 prosenttia. Luvut ovat pääkaupunkiseudulla hieman suuremmat kuin muualla Suomessa.

Huolestuttava tulos oli myös se, että puolet 8.–9.-luokkalaisista ja 56 prosenttia toisen asteen tytöistä on kokenut pääkaupunkiseudulla seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Luvut ovat muuta Suomea korkeammat, ja pk-seudulla korostuu ahdistelun yleisyys julkisissa tiloissa.

– Olen järkyttynyt, pettynyt ja vihainen tästä, Salminen sanoi ja muistutti, että 8.-luokkalaiset ahdistelua kokeneet ovat 13–14-vuotiaita lapsia.

Nuorisovaltuustojen edustajat tiivistivät kyselyn monet huolestuttavat seikat viestiinsä päättäjille: "Teidän täytyy pystyä parempaan!"

”Hyvinvointi on vuorovaikutusta”

Valtiotieteen tohtori ja koulutussosiologian dosentti Antti Maunu käsitteli puheenvuorossaan sitä, miten oppilaitokset voivat vaikuttaa opiskelijoiden kiinnittymiseen opintoihin.

– Hyvinvointi on vuorovaikutusta, myös oppilaitosympäristössä. Ihminen toimii, kasvaa, kukoistaa tai kuihtuu vuorovaikutuksessa toimintaympäristönsä kanssa. Jos ympäristö tukee ja vahvistaa ihmiselle hyvää toimintaa, siitä syntyy hyvinvointia, Maunu sanoi.

Hyvinvoivissa kasvuympäristöissä myrkyllisyys on minimoitu ja opiskelijoita ohjataan ja tuetaan hyvään ja palkitsevaan vuorovaikutukseen. Lisäksi ongelmakäyttäytymiseen puututaan ja opiskelijoita ohjataan joustavuuteen, joka ei kuitenkaan ylitä heidän rajojaan.

– Selkeytä toimintaa ja satsaa vuorovaikutukseen. Se luo kiinnittymistä, oppimista, hyvinvointia ja kasvua, Maunu tiivisti.

Kyselyn tuloksia käytetään hyvinvoinnin edistämiseen

Seminaarin päätössanat lausui Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar. Hän muistutti, että vaikka suurimmalla osalla nuorista menee hyvin, kaikilla ei mene.

– Vastausten prosenttilukujen takana on oikeita ihmisiä, lapsia ja nuoria. Jokainen vastaus, joka kertoo huonosta olosta, masennuksesta, yksinäisyydestä, kiusaamisesta tai epävakaisista oloista kotona, on liikaa, Razmyar sanoi ja painotti, että tuloksiin on reagoitava välittömästi.

Kouluterveyskyselyn tuloksia käytetään pääkaupunkiseudun oppilaitoksissa muun muassa kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen, oppilas- ja opiskeluhuoltotyön kehittämiseen ja terveystiedon opettamiseen.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi on meidän kaikkien asia. Kouluterveyskyselyn vastaukset otetaan huomioon sekä kaupunkitasolla että meidän eri oppilaitoksissamme. Tuloksia tullaan käsittelemään johtoryhmissä, työyhteisöissä sekä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa, Razmyar lupasi.

Kirjoittaja ja kuvat: viestinnän asiantuntija Nina Dale, Helsingin kaupunki.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin kaupungin nettisivuilla 9.11.2021.

Lisätietoa

Kaj Kunnas piti motivaatiopuheenvuoron, jossa hän kehui nykynuoria edellisiä sukupolvia paremmaksi.
Minna Eväsoja (oik.) Espoosta juonsi tilaisuuden ja sai kaupungintalolla kukkia. Kuvassa myös korkeakouluharjoittelija Elina Yli-Liipola ja Helsingin opiskelijahuollon päällikkö Riina Ståhlberg. Kuva: Terhi Pippuri, Espoon kaupunki.
  • Kouluterveydenhuolto