Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän talousarvioehdotus 2022: Keskeistä koronasta toipuminen sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen 

Kaupungin tärkeimpiä tavoitteita tällä valtuustokaudella ovat talouden tasapainottaminen, koronasta toipuminen, sote-uudistuksen toimeenpano sekä hiilineutraaliuden eteen tehtävä työ. Lisäksi pureudumme entistä tarmokkaammin maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymiseen.  

Valtuustokausi 2021–2025 käynnistyi Espoo-tarinan eli kaupungin strategian päivittämisellä sekä valtuustokauden tavoitteiden määrittämisellä. Espoo haluaa jatkossakin olla Euroopan kestävin kaupunki ja kehittää kasvavaa kaupunkia taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Sote-uudistuksen toimeenpano muuttaa kaupungin toimintaa 2023 alusta. Espoo-tarinassa tavoitteeksi on asetettu, että Espoo on sivistyksen ja oppimisen kärkikaupunki. 

”Vuonna 2022 meidän on panostettava erityisesti koronasta toipumiseen ja varmistettava lasten ja nuorten hyvinvointi. Hoitojonoja puretaan kaikkia vaihtoehtoja käyttäen. Mielenterveysongelmat ovat koronan myötä korostuneet ja tilanteeseen on etsittävä ratkaisuja”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo. ”Meidän on myös päästävä koronasta kasvuun, panostettava elinkeino- ja yritystoiminnan edellytyksiin ja saatava työttömyys laskuun,” hän jatkaa. 

Espoon rooli innovaatiopääkaupunkina korostuu koko Suomen kilpailukyvyssä.  

”Espoon on reagoitava entistä paremmin maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymiseen. Maahanmuuton myötä nopeasti muuttuva väestö luo kaupungin palvelutuotannolle ja kehitykselle sekä uudenlaisia mahdollisuuksia että haasteita, joihin on tärkeää tarttua, jotta Espoo säilyttäisi asemansa Euroopan kestävimpänä kaupunkina.” 

Espoon talousnäkymät ovat hyvät, mutta sote- ja pelastustoimen uudistus lisää Espoon vastuuta koko Suomen sotepalvelujen rahoittamisesta. Tämä on kasvukaupungille kohtuutonta, sillä kasvu edellyttää investointeja palvelutiloihin, kestävään joukkoliikenteeseen ja kaupunkirakenteisiin. Valtion on osallistuttava nykyistä enemmän mm. MAL-ohjelman toteuttamisen rahoittamiseen siten, että koko Suomen kasvua tukevan Espoon kasvu on edelleen mahdollista.  

”Näiden merkittävien haasteiden ratkominen on yhteinen tehtävämme. Meidän on ponnisteltava, että Espoon ja kaupungin talouden näkymät ovat myös jatkossa positiiviset. Espoo-tarinan toimeenpano vaatii tavoitteellisuutta ja hyvää johtamista,” kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa. 

Espoo-tarinassa on asetettu tavoitteeksi, että Espoo on taloudellisesti kestävä ja verotukseltaan kilpailukykyinen.  
”Valtuustokauden aikana toimeenpanemme Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelman. Ohjelman tavoitteena on menojen ja tulojen tasapainoon saaminen, investointitason laskeminen lähemmäksi tulorahoituskykyä ja kunta-valtio -kustannusjakosuhteen oikeudenmukaistaminen,” kaupunginjohtaja Mäkelä kuvaa. 

TakE-ohjelman tavoitetasot ja toimenpiteet päivitetään sote- ja pelastustoimen uudistuksen vaikutusten osalta kevään 2022 aikana siten, että ohjelma parantaa Espoon kykyä sopeutua uudistuksen aiheuttamiin taloudellisiin muutoksiin. Ohjelma jatkuu vuoteen 2025 ja sitoo viranhaltijat ja luottamushenkilöt talouden tasapainottamistavoitteiden toteuttamiseen.  

Vuoden 2022 verotulot perustuvat valtiovarainministeriön syksyn talouskatsauksen ennusteisiin talouskasvusta. Verorahoituksen arvioidaan vuonna 2022 kasvavan noin 2,7 prosentilla, kasvua pienentää yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen. Palvelujen järjestämisen nettokustannukset, eli toimintakatteen alijäämä kasvaa vuonna 2022 3,6 prosenttia, joka ylittää verorahoituksen kasvun. Vuosikatteen arvioidaan nousevan 204 milj. euron tasolle ja tilikauden tuloksen 15 milj. euron tasolle.  

”Taloussuunnitelmavuosiin sisältyy paljon epävarmuutta”, kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa. ”Talousarvio- ja suunnitelma on laadittu erityisesti vuosien 2023–2024 osalta hyvin alustavilla arvioilla uudistuksen jälkeisen rahoituksen tasosta. Valtio päättää kunnallisveroprosentin leikkauksesta vasta vuoden 2022 kesällä siirtyvien sote- ja pelastustoimen kustannusarvion tarkennuttua.” 

Koko Espoo-konserni investoi vuonna 2022 noin 668 milj. eurolla ja kauden 2022–2031 aikana yhteensä noin 4,2 mrd. eurolla, keskimäärin 420 milj. euroa vuodessa. Investoinnit länsimetroon ja se kehityskäytävään, kaupunkirataan ja Raide-Jokeriin ovat investointeja koko Suomen kasvuedellytyksiin. Kaupungin investointiohjelma on 2,5 miljardia euroa. Suurin osuus investoinneista kohdistuu koulujen ja päiväkotien rakentamiseen ja kunnostamiseen Koulut kuntoon -ohjelman mukaisesti.  

Tulorahoitus ei riitä kaupungin kasvun edellyttämiin investointeihin ja kaupungin lainakanta kasvaa talousarviovuonna 147 milj. eurolla ja konsernin 275 milj. eurolla. Kaupungin ja konsernin alustavien skenaarioiden perusteella sote- ja pelastustoimen uudistus tulee hidastamaan kaupungin verorahoituksen vuosittaista kasvua, ja vuosikate ei tule riittämään kaupungin ja konsernin mittavien poistojen kattamiseen eikä kasvuinvestointien rahoittamiseen. Velkaantuminen jatkuu, mikäli valtio ei osallistu enemmän kasvun rahoittamiseen.   

”Espoo-tarina ja TaKE-ohjelma ovat keskeisiä työvälineitämme. Niitä toteuttamalla parannamme Espoon kykyä sopeutua tulevaisuuden haasteisiin,” kaupunginjohtaja summaa.  

Espoon kaupungiksi julistamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Kaupungiksi tulon juhla on tilaisuus nostaa kehittyvän kaupungin monipuolisia palveluja sekä osaamista esille. Tuleva vuosi antaa myös hyvän alustan asukkaiden sekä toimijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen.  
”Samaan aikaan kaupunki valmistautuu uuteen aikakauteen. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostaminen vuonna 2023 vaikuttaa merkittävästi kaupungin organisaatioon sekä valtaosaan toiminnastamme”, kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa. 

Espoon valtuusto päättää vuoden 2022 talousarviosta 8.12.2021.  

kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, p. +358 46 8773953  

taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuo, p. +358 43 8269139