Lähiruokaa Kerasta

Julkaistu: 19.10.2021 5.14Päivitetty: 19.10.2021 9.54

Silmusalaattia, oluita, vastapuristettua omenamehua. Keran Halleille on syntynyt urbaanien ruuantuottajien yhteisö, joka haluaa kasvaa.

Syyskuu tietää töitä Omamehu.fi:n uutuuttaan kiiltävälle mehupuristimelle. 

– Maanantait ovat vilkkaimpia. Viime maanantaina työpäivä venähti yli puolenyön, mehupuristamon perustaja Matti Hakala kertoo.

– Omenaa vain tuli ja tuli, yrityskumppani Teppo Toivonen säestää. 

Pääkaupunkiseutu on melkoinen suomalaisen luomuomenan tuottaja. Siirtolapuutarhoissa ja omakotialueilla on lukemattomia omenapuita. Yksi puu voi hyvänä vuonna tuottaa 250 kiloa omenaa. Helpoin tapa hyötykäyttöön on puristaa omenat mehuksi. 

– Monella pihalla omenat tahtovat päätyä biojätteeksi, Hakala harmittelee.

Viime syksy oli vielä harjoittelua, mutta nyt asiakkaat ovat löytäneen Omamehu.fi:n palvelun. Kiitosta on tullut erityisesti yrityksen brändilupauksesta.

– Jokainen erä tehdään aina asiakkaalle juuri hänen omista omenoistaan, Matti Hakala kertoo.

Keran Hallit tekevät vaikutuksen ensi kertaa paikalle saapuvaan. Lattiapinta-alaa on enemmän kuin Sellossa tai Isossa Omenassa, lähes 100 000 neliötä, kaikki yhdessä kerroksessa.

Vuonna 2019 Keran aseman viereiset hallit olivat S-ryhmän logistiikkakeskuksen jäljiltä tyhjillään, nyt täynnä elämää. 

Halleilla toimii muun muassa pääkaupunkiseudun suurin kuntosali, maan suurin padelkeskus – ja kasvava joukko urbaaneja ruokayrityksiä. Panimoitakin on jo kolmin kappalein: 8-Bit Brewing, Masis Brewery sekä Tired Uncle Brewing Co. Niiden tuotteita pääsee maistelemaan keväällä 2021 halleille avatussa olutravintola Tired Uncle’s Taproomissa.

Omamehun yrittäjät Matti Hakala ja Teppo Toivonen ovat saaneet nopeasti uusia naapureita. Uudet tulokkaat ovat härkäpapuja jalostavat Tarhurin Papu ja Ferm Foods. Kuva: Petja Partanen.

Ruokayrityksistä kasvoi yhteisö

Panimomestari Luca Coelho esittelee valtakuntaansa. Kahdessa käymisastiassa valmistuu Tired Uncle -panimon myydyintä olutta Hazy Unclea, muissa hedelmäistä hapanolutta, American Pale Alea ja Imperial Stoutia. Uusia olutreseptejä kehitetään jatkuvasti nykyisten  parinkymmenen  jatkoksi. Olutkaupan kylmäkaapissa on pitkä rivi talon olutta, Kera Uncle IPAa. Coelho kertoo, että toimitiloja viiden kaveruksen panimolle etsittiin pitkään. 

– Tämä on täydellinen paikka, edullinen vuokra ja tilat sopivat panimokäyttöön ilman suurempia muutoksia, Coelho kertoo. 

Parasta on kuitenkin yhteisö. Kolme pienpanimoa vieri vieressä eivät suinkaan kilpaile verisesti keskenään. 

– Olemme enemmänkin kavereita. Kaikilla on sama tavoite, tehdä entistä parempia oluita ja auttaa siinä toisiaan, Coelho pohtii.

Hyvää yhteisöllistä tunnelmaa kehuvat myös mehuyrittäjät. Mehupuristimella on ehditty jo puristaa marjoja muun muassa panimoiden erikoisoluiden mausteeksi. 

– Padel House kysyi saisiko omenamehuamme myyntiin. Lupasimme tehdä, kunhan syksyn puristussesongista selvitään, Teppo Toivonen kertoo.

Myös hallien ensimmäinen vuokralainen, kaksi vuotta sitten tyhjyyttään ammottaville halleille muuttanut Silmusalaatti, on ilahtunut uusista ruokayrittäjistä. 

– Se on erittäin mukavaa, että on muitakin saman alan toimijoita. Samoja haasteita me tässä ratkomme, Silmusalaatin perustaja Samuli Laurikainen kertoo. 

Silmusalaatin tuotteet leviävät jo ympäri Suomen, ja liikevaihtokin on kohonnut miljoonaluokkaan.

Silmusalaatti on tulevaisuuden maataloutta. Lattiapintaa tarvitaan vain 500 neliötä, tuotanto on luomua – ja äärimmäisen tehokasta. Sato kasvaa kymmenessä kerroksessa, ja se korjataan useamman kerran viikossa. 

– Saamme satoa 25 tonnia neliömetriltä vuodessa, Laurikainen kehuu.

Viljanviljelijä tarvitsee samaan kaksi hehtaaria maata, ja saa vain yhden sadon vuodessa.

Silmusalaatin kasvu-uralle tähtäävät tuoreemmatkin vuokralaiset. Kun Omamehun yksityisasiakkaiden virta syksyn edetessä hiljenee, lähdetään kehittämään yhteistyötä pääkaupunkiseudun marja- ja hedelmätukkujen sivuvirtojen jalostamiseksi. 

– Heillä on paljon sellaista omenaa tai päärynää, joka on täysin priimaa, mutta sitä ei enää kannata pistää vähittäiskauppaan, koska kauppakestävyys olisi enää muutaman päivän, Teppo Toivonen selittää. 

Uusia yhteistyökumppaneita etsitään aktiivisesti.  Omamehu aikoo valmistaa tilaustuotteita esimerkiksi kaupoille ja kahviloille. Suomen markkinoilta puuttuu myös Saksassa suosittu virvoitusjuoma, aidon omenatuoremehun ja kivennäisveden sekoitus apfelschorle. 

Tired Uncle-panimokin on investoinut kasvuun. Uudet, kaksi kertaa entistä suuremmat käymisastiat odottavat jo valmiina Kiinassa kuljetusta Espooseen. 

– Vanhalla laitteistolla saimme tehtyä kaksi erää vuorokaudessa, uudella kuusi, panimomestari Coelho kertoo.

Tuotannon kasvattaminen on välttämätöntä, jotta harrastuksena alkaneesta panimotoiminnasta tulisi kannattavaa liiketoimintaa. 

Tired Unclen panimomestari Luca Coelho pyörittää toimintaansa laajentavan panimon tuotantoa ja olutkauppaa. Kuva: Petja Partanen.

Kiertotalous DNA:ssa 

Espoon kaupunki rakentaa Kerasta kiertotalouden mallialuetta. Pian päättyvän KIEPPI-kiertotalousprojektin asiantuntija Mia Johansson on ilahtunut siitä, että Keran urbaanit ruuantuottajat ovat löytäneet toisensa. 

– Loistavaa että ne ovat löytäneet Keran Halleille, ja ottavat kiertotalouden keskeiseksi osaksi toimintaansa. Esimerkiksi Omamehun ajatus hyödyntää pääkaupunkiseudulle keskittyneiden hedelmätukkujen sivuvirtoja on loistava, Johansson kertoo.

Keran Hallien tilapäiskäyttö on sekin osoittautunut onnistuneeksi kiertotalouskokeiluksi. Edulliset ja elintarviketuotantoon valmiiksi soveltuvat tilat ovat houkutelleet kiitettävästi uusia yrityksiä. 

– Hallien suosio osoittaa sen, että kaupunki voi houkutella ruoka-alan firmoja niille sopivilla toimitiloilla, Laurikainen toteaa. 

Kieppi-hankkeessa on kokeiltu jo kiertotalouden seuraava askelia.

– Kerasta puuttuu vielä toimija, joka hyödyntäisi vaikkapa Omamehun omenamassan tai panimoiden mäskin, Mia Johansson pohtii. 

Nyt ne päätyvät pääosin biojätteen keräykseen ja mullaksi, mutta ravinnepitoiselle biomassalle voisi löytyä arvokkaampaakin käyttöä. Yksi Kieppi-kokeiluista oli Keran panimoiden olutmäskin käyttäminen hallien naapurissa toimivan Helsieni-sienikasvattamon kasvualustana. Omamehun puristusjätettä hakee taas moni puristamon asiakas oman puutarhansa maanparannusaineeksi. 

– Ja possut ja lampaatkin tykkäävät siitä, Teppo Toivonen kertoo.

Urbaaneilla ruokafirmoilla kiertotalousajattelu näyttää olevan osa yritysten dna:ta. Esimerkiksi Silmusalaatin kasvatusprosessi rakennettu alusta pitäen niin tehokkaaksi, ettei kierrätettävää paljoa synny. Hävikkiä pienentää sekin, että tuotetta tehdään vain tilausten mukaan.

– Kasteluvedenkin me kierrättäisimme, mutta laki kieltää sen, Samuli Laurikainen kertoo.

Yksi esimerkki Keran ruokayritysten kiertotalousyhteistyöstä on suunnitteilla oleva biojätteiden vähentämisprojekti. Sen määrän voisi pienentää kymmenesosaan nykyisestä yksinkertaisesti puristamalla neste pois. 

– Kalusto maksaa sen verran, että yksittäisellä yrityksellä ei siihen ole varaa, mutta yritämme nyt yhdessä. Se onnistuu, jos useampi yritys on jakamassa kustannuksia, Laurikainen kertoo. 

Keran Hallit puretaan, kun uuden 14 000 hengen asuinalueen rakentaminen muutaman vuoden päästä alkaa. Nykyiset vuokrasopimukset ovat voimassa vuoteen 2024 saakka. 

– Meidän tavoitteemme on siihen mennessä kasvaa näistä tiloista ulos, silmusalaattiyrittäjä Laurikainen kertoo.

Tired Unclen Luca Coelho kertoo, että halleja tulee ikävä, kun muutto tulevaisuudessa on edessä.  

– Keran Hallit kehittyneet nopeasti, paikka on jo aivan erilainen kuin tullessamme tänne. Täällä on keikkoja ja taidetta, tämä on kuin toinen olohuone. Ihmisiä tulee tapahtumiin jo Espoon ulkopuoleltakin, Coelho kertoo.  

 

 

6Aika KIEPPI eli Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli(ulkoinen linkki) -projektissa Tampere, Espoo ja Turku kehittävät uusia kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja kaupunkiympäristöön yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

 

Mia Johansson

Erityisasiantuntija040 553 0439
  • Kestävä kehitys
Leppävaara