Mitä toivot perhekeskukselta -kyselyn tuloksia: helppous ja ihmisten kohtaaminen tärkeintä

Julkaistu: 24.9.2021 9.46Päivitetty: 8.10.2021 12.03
Vanhemmat ja lapsi istuvat sängyllä.

Länsi-Uudenmaan perhekeskukset tarjoavat tulevaisuudessa kaikki lasten ja perheiden hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät palvelut sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Kun kesällä kysyimme palveluihin liittyviä toiveitanne, esiin nousivat palvelujen helppous ja nopeus, sujuva yhteistyö, vertaistuki ja kohtaaminen. Kiitos vastauksista – ja haluamme kuulla näkemyksiänne jatkossakin!

Perhekeskuksia koskevaan kyselyymme vastasi 438 Länsi-Uudenmaan asukasta. Perhekeskusten palveluja kehittävät projektipäälliköt Piia-Mari Söyrilä ja Hanna Lehtinen iloitsevat saatujen vastausten määrästä ja arvokkaista kommenteista. 

“Iso kiitos kaikille. Kehitämme palveluita parhaillaan ja hyödynnämme kyselyssä esitettyjä toiveita tässä työssä. Vastauksenne tulevat kuulluksi”, Lehtinen sanoo.  

Kyselyssä nousivat erityisesti esille toiveet siitä, että  

  • palveluihin pääsee nopeasti ja helposti 

  • yhteistyö eri ammattilaisten kesken on sujuvaa 

  • vertaistukea ja kohtaamista on enemmän.  

Kuulluksi tulemisella on iso merkitys 

Vihdissä asuvalla Elisalla on kaksi pientä lasta. Hän kertoo saaneensa helposti apua ja palveluita silloin, kun on tarvinnut. 

“Siitä on jäänyt hyvä fiilis. Kaikkiallahan joutuu jonkin verran jonottamaan. Minulla oli riskiraskaus ja silloin esimerkiksi sain yli/määräisiä palveluita ‘vääntämättä’. Ne järjestyivät asianmukaisesti, eikä tarvinnut taistella tai jäädä yksin asioiden kanssa”, Elisa kertoo. 

Vastaajista 80 prosenttia koki perhekeskuspalveluissa tärkeimmäksi asiaksi sen, että työntekijä osaa kohdata perheen. Elisa on samoilla linjoilla. Hänen mielestään lapsiperheiden kohdalla tärkeintä on ottaa asiakas vastaan ja kuunnella, vaikka itse asia ei heti etenisikään tai vapaita aikoja olisi. 

“Kun on kotona pienten lasten kanssa ja paukut loppu, niin se on aika iso juttu, että saa sanottua asiansa ja revittyä itsestään voimaa asioiden edistämiseen. Kuulluksi tulemisella on iso merkitys”, Elisa sanoo.  

Kaikenlaisissa asioissa kannattaa ja saa pyytää apua, mieluummin ajoissa kuin myöhemmin. 

Vertaistuki on tärkeää vanhemmille 

Elisalla on antaa lapsiperheen vinkkelistä myös tärkeitä kehitysideoita: Moni äiti on synnytyksen jälkeen paljon yksin kotona ilman aikuista seuraa, ja omalla vanhempainvapaavuorollaan myös isät. Tähän elämäntilanteeseen kunnat voisivat tarjota vieläkin aktiivisemmin avoimia kohtaamisen mahdollisuuksia ja tiedottaa niistä. 

“On kurjaa jäädä yksin ilman aikuistukea tai vertaista. Kokoontumisten järjestäminen ei vaadi paljon: ehkä yhden ihmisen työaikaa vähän, kahvia ja keksiä vaikka. Myös uudet asukkaat voisivat löytää tätä kautta verkostoja”, Elisa toteaa.  

 “Asukaskyselystä kävi ilmi, että myös vertaistuen saamisen ja muiden asukkaiden kohtaamisen toivotaan olevan helppoa”, Piia-Mari Söyrilä sanoo.  

Nykyisiin vertaistukea tarjoaviin ryhmiin ei kuitenkaan aina löydy osallistujia. Söyrilä arvelee, että se, mitä on tarjolla, ja se, mitä toivotaan, eivät vielä kohtaa oikealla tavalla.  

Hanna Lehtinen pohtii, että Länsi-Uudenmaan yhteiset palvelut ja sähköiset työkalut voivat kenties olla avuksi. Hän antaa esimerkin: 

“Jos osallistujia ei löydy riittävästi vaikkapa Espoosta, voivat Hangossa ja Kauniaisissa asuvat erityislasten vanhemmat tulla mukaan yhteiseen ryhmään, tavata etänä ja saada vertaistukea sitä kautta.” 

Videotapaamiset ovat jo arkipäivää 

Kyselyvastausten perusteella perhekeskuksen tärkeimpiä lähipalveluja ovat lasten- ja äitiysneuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Lähipalveluilla tarkoitetaan palveluja, jotka ovat kohtuullisen matkan päässä. Kysymykseen “mikä on pisin matka, jonka perheesi voi kulkea palveluun” tuli vastausten keskiarvoksi kahdeksan kilometriä.  

Elisan mielestä lapsiperheille on tärkeää juuri palveluiden saavutettavuus. Hänen itsensä ainoa haasteensa onkin liittynyt välimatkoihin ja liikkumiseen. 

“Kaikilla ei ole kahta autoa, ja toinen vanhempi saattaa tarvita töihin sen perheen ainoan menopelin. Joukkoliikenteen kanssa on hankalaa. Siinä oli sumplimista, että pääsin kesken työpäivän hoitamaan raskausdiabetesta. Ehkä osa palveluista voisi olla liikkuvia,” Elisa pohtii. 

Kyselyssä 64 prosenttia vastasi, että voisi hyödyntää myös etäpalveluita. Elisakin suhtautuu positiivisesti videotapaamisiin ja kokee ne luonnollisena.  

“Ehdottomasti voisin käyttää niitä, jos ei tarvita paikan päällä tapaamista. Ihmiset ovat jo harjaantuneita käyttämään etätyökaluja.” 

Kerrothan meille jatkossakin toiveistasi 

Haluamme jatkossakin kuulla ajatuksiasi. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan perhekeskuspalvelujen suunnitteluun! Voit ottaa suoraan yhteyttä:  

Piia-Mari Söyrilä (piia-mari.soyrila@espoo.fi
Hanna Lehtinen (hanna.ma.lehtinen@espoo.fi)  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue(ulkoinen linkki)

  • Hyvinvointialue