Espoo, Kuopio ja Jyväskylä edelläkävijöitä liito-oravan huomioimisessa
Espoossa, Kuopiossa ja Jyväskylässä on tehty pitkäjänteistä työtä liito-oravan suojelun ja maankäytön yhteensovittamisessa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja nyt kaupungit ovat koonneet yhteen hyviä käytäntöjään esimerkiksi muille kaupungeille.
Liito-orava asuu tyypillisesti vanhoissa metsissä, mutta 2000-luvun vaihteen jälkeen lajia on havaittu yhä enemmän myös kaupunkialueilta. Uhanalaisella liito-oravalla on vahva lain tuoma suoja ja sen elinalueet pitää ottaa huomioon kaikessa maankäytön suunnittelussa.
Hyviä käytäntöjä liito-oravan huomioimiseksi
Espoossa, Kuopiossa ja Jyväskylässä on luotu toimivia käytäntöjä siitä, miten liito-oravan suojelu voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kaupunkisuunnittelussa. Kaupungeissa esimerkiksi tehdään liito-oravakartoituksia ennen uusien kaavahankkeiden aloittamista ja liito-orava huomioidaan kaavoituksessa. Tarvittaessa kartoitukset päivitetään ennen rakentamisen aloittamista. Ajantasainen tieto on tärkeää, koska liito-oravien elinalueet voivat vaihdella vuosittain.
”Oikeaan aikaan kerätty ja laadukas liito-oravan esiintymistä koskeva tieto muodostaa pohjan maankäytön suunnittelulle, jossa törmätään mahdollisimman vähän lajin aiheuttamiin yllätyksiin. Joskus liito-oravan esiintymisen hahmottaminen alueella edellyttää useampia peräkkäisiä kartoituksia”, sanoo Jyväskylän kaupungin kaavoitusbiologi Anne Laita.
Keskeistä myös on, että liito-oravahavaintoihin liittyvät tiedot ovat helposti kaupungin eri toimijoiden saatavilla. Jokaisessa näistä kolmesta kaupungista onkin käytössä omat paikkatietojärjestelmät, joiden kautta maankäytön suunnittelijat pääsevät tarkastelemaan liito-oravatietoja.
Lisäksi kaupungit ovat luoneet muita hyviä käytäntöjä liito-oravan huomioimiseksi. Kuopiossa on esimerkiksi oma toimintamalli liito-oravan huomioimiseksi ja Espoossa on tehty koko kaupungin kattava malli viherverkostosta.
”Viherverkoston hahmottaminen on tärkeää. Pelkkien pesäpuiden suojelu ei riitä, vaan kaupungin viheralueilla tulee olla riittävästi elintilaa liito-oraville. Liito-oravan pitää pystyä liikkumaan elinalueiden välillä ruuan ja pesäpaikkojen perässä, ja nuorilla liito-oravilla tulee olla mahdollisuus levittäytyä omille reviireille. Onnistunut liito-oravien suojelu edellyttää siis laaja-alaista tarkastelua”, kertoo ympäristöasiantuntija Laura Lundgren Espoon ympäristönsuojelusta.
Opas kokoaa tietoa muiden kaupunkien käyttöön
Espoo, Jyväskylä ja Kuopio ovat mukana kansainvälisessä Liito-orava-LIFE-hankkeessa, jonka aikana kaupungit ovat koonneet yhteen hyviä käytäntöjä liito-oravan huomioimiseksi. Esimerkit on koottu Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa -oppaaseen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), joka on vapaasti kaikkien toimijoiden käytettävissä.
”Olemme koonneet oppaaseen hyviä käytäntöjä muiden kaupunkien hyödynnettäväksi, kun ne suunnittelevat omia toimiaan liito-oravan huomioimiseksi. Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Yhteisen tahtotilan muodostaminen on perusta maankäytön ja luonnonsuojelun yhteensovittamiselle”, sanoo ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Perätie Kuopion ympäristönsuojelupalveluista.
- Luonto