Miksi kehitämme Espoossa kiertotalouden ratkaisuja?

Tiesitkö, että kaupunginpuutarhamme kompostoi lähitallien hevosenlantaa tai infrarakentamisessa käytetään kierrätettyä asfalttia? Monet kiertotalouden ratkaisut ovat olleet eri toimialoilla arkipäivää jo pitkään.

Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että kiertotaloudessa on vieläkin suurempia taloudellisia mahdollisuuksia sekä kaupungille että yrityksille. Lisäksi uusia kiertotalouden ratkaisuja tarvitaan, jotta voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. Tämän vuoksi olemme aloittaneet kiertotalouteen liittyviä projekteja ja esimerkiksi allekirjoittaneet sitoumuksen kiertotalouteen.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrätystä, ja sillä on vahva yhteys niin ilmastonmuutoksen torjuntaan, luonnonvarojen kestävään käyttöön kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseenkin.

Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, jossa toimitaan kestävästi, maapallon kantokyvyn rajoissa. Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi, jolloin hukan ja jätteen määrä minimoidaan. Yksittäisten tavaroiden ja palveluiden lisäksi muutetaan koko yhteiskunta kestäväksi, kaupunki mukaan lukien. Tämä tarkoittaa uusia tapoja toimia ja ratkaista haasteita. Tavarat, komponentit ja materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään ja mahdollisimman arvokkaina. Kiertotalous voi olla esimerkiksi jakamista, korjaamista, uudelleenkäyttöä tai materiaalien uusiokäyttöä.

Espoo-tarinan mukaisesti haluamme tarjota asukkaille mahdollisuuden hyvää elämään. Kaupunkimme kasvaa jatkuvasti, ja edelläkävijäkaupungissa sen on tapahduttava kestävästi. Kiertotaloudella mahdollistetaan materiaalien kestävä käyttö vaikkapa rakentamisessa, ja samalla syntyy uusia innovaatioita ja työpaikkoja.

Erityisen tärkeää kiertotaloudessa on huomata nimenomaan sen taloudelliset mahdollisuudet. Yhteiskäyttöautot, autojen vertaisvuokraus, vaatelainaamot, hävikkiruokasovellukset, biopohjaiset vaihtoehdot muoville, tavaroiden käyttöikää pidentävät korjaus-, päivitys- ja huoltopalvelut ovat esimerkkejä uusista ja vanhoistakin kiertotaloutta hyödyntävästä liiketoiminnasta. Hukkalämpö voidaan ottaa talteen, ja näin vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Kun koko maailma siirtyy torjumaan ilmatonmuutosta, on edelläkävijäyrityksillä mahdollisuus kestävään kasvuun.

Meillä Espoossa on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Suurimmat päästölähteet ovat rakennusten lämmitys ja liikkuminen. Vaikka kokonaispäästöjen pienentämisessä on vielä paljon työtä, niin kasvavassa kaupungissa asukaskohtaiset päästöt ovat jo puolittuneet. Luku on pääkaupunkiseudun alhaisin.

Kasvihuonekaasupäästöjen määrä tarkasteltaessa on huomattava se, että asukkaiden tai yritystenkään kulutusperäiset päästöt eivät kuulu hiilineutraaliustavoitteeseen. Esimerkiksi rakentamisen, ruoan, tavaroiden tai muualla matkustamisen kasvihuonekaasupäästöt eivät näy kaupungin tilastoissa. Asukkaan oma hiilijalanjälki on helposti jopa kolmin- tai nelinkertainen kertainen kaupunkikohtaiseen lukuun verrattuna.

Osa kiertotalouden toimista, kuten ruokahävikin minimoiminen tai kasvisproteiinien suosiminen, tavaroiden käyttöiän pidentäminen, erilaisten vuokraus- ja jakamispalveluiden käyttö tai tilojen tehokkaampi hyödyntäminen eivät suuresti näy kaupungin omissa ilmastopäästöjen vähenemisenä, mutta ovat merkittävä osa kaupunkilaisten päästöjen vähentämistä. Toki osa kiertotaloustoimista kuitenkin näkyy, kuten vaikkapa hukkalämmön hyödyntäminen tai puhdistamolietteistä valmistetun biokaasun käyttö autojen polttoaineena.

Kaupunki tekee siis omaa ilmastotyötään ja vähentää kaupungissa syntyviä suoria kasvihuonekaasupäästöjä, mutta myös edistää kiertotaloutta mahdollistaakseen asukkaiden kestävän elämäntavan ja tukeakseen yrityksiä kestävässä kasvussa.