Espoon kiertotalouskokeiluissa tavara kiertää kotinurkilla

Näppärät digipalvelut ja pyrkimys ekologiseen elämäntapaan ovat tehneet Facebookin kierrätysryhmistä ja verkon myyntipalstoista huippusuosittuja. Nyt Espoossa kokeillaan tapoja edistää vertaiskauppaa ja tavaralainausta lähinaapuruston kesken. Suurpellossa sijaitsevan Espoon Asuntojen talon asukastoimikunnan puheenjohtaja Sanna Kurlin avaa oven kotitalonsa katutason pyörävarastoon.

Oven vieressä on valkea avohylly, johon Tavaralainaamo-kokeilun organisoineen Coreorient Oy:n toimitusjohtaja Harri Paloheimo työntää uuden joogamaton talon asukkaiden lainattavaksi.

Hyllyn viereen kiinnitetty A4-lappu kertoo, miten homma toimii. Hyllystä löytyvää hierovaa tuolia, Lego-kokoelmaa ja muita esineitä voi varata ilmaiseksi käyttöönsä tavaralainaamon verkkosivulta.

Kokeilu selvittää, miten talon asukkaiden tavaralainaus voisi toimia Espoon Asuntojen vuokra-asunnoissa ilman suuria investointeja.

– Tämä perustuu luottamukseen, Sanna Kurlin toteaa.

Kokeilu on jatkoa Coreorientin Suurpellon ostoskeskuksen pihalle pystytetylle (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)Liiteri.net(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) -tavaravuokraamolle. Valkeasta metallikontista on kesästä 2020 lähtien voinut vuokrata erilaisia kodintarvikkeita, sähkötyökaluja ja puhdistuslaitteita ympäri vuorokauden.

Kurlin kertoo, että kotinurkille tullut tavaravuokraamo on ollut kätevä.

– Pesin esimerkiksi kodin matot Liiterin tekstiilipesurilla.

Kerrostalon yhteistilojen tavaralainaamo lyhentää noutomatkaa entisestään.

– Se olisi kätevää, että tavarat löytyvät kotitalosta, ettei niitä tarvitse lähteä autolla hakemaan, Sanna Kurlin pohtii.

Parin kuukauden kokeilussa on tarkoitus selvittää, miten talon tavaralainauspiste voisi toimia. Monella on kotona hyötytavaraa, jota voisi lainata naapureillekin. Kokeilun aikana tavaran lainaaminen on ilmaista, mutta vaikkapa kotiin hankituilla akkutyökalusarjalla voisi tehdä myös pientä bisnestä.

– Kyllä se onnistuu. Tässä voi kokeilla eri toimintamalleja, Harri Paloheimo kannustaa.

Talon tavaralainaamolle keksitään muutakin käyttöä.

– Tämähän voisi toimia myös kierrätyspisteenä. Jos ei tarvitse jotain tavaraa enää itse, voisi sen antaa muille, Kurlin ehdottaa.

– Hyvä ajatus, Paloheimo innostuu.

Käytetyn tavaran kaupasta on nopeasti tullut valtavirtaa. Tilastokeskuksen mukaan kolme neljästä kotitaloudesta on viimeisen vuoden aikana ostanut käytettyä tavaraa kirpputorilta tai huutokaupasta. Myös tavaroiden lainaaminen on yleistä. Viimeisen vuoden aikana 60 prosenttia saanut tai lainannut tavaroita muilta, ja yli puolet on saanut naapuriapua, kertoo Kuluttajatutkimuskeskuksen selvitys. Yleisimmin lainattuja tavaroita ovat työkalut ja rakennustarvikkeet sekä autot ja peräkärryt.

Kun lainaustoiminta tai naapuriapu tuodaan digitaaliselle alustalle, laajenevat jakamistalouden mahdollisuudet myös oman tuttavapiirin ulkopuolelle. Uutta kaupankäyntialustaa testaa toinen Espoon kiertotalouskokeilu Matinkylässä ja Niittykummussa. Yhteismaa ry:n (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)Naapurikauppa-palvelussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) asukkaat voivat käydä keskenään kauppaa verkossa, myydä ja ostaa tavaroita, tuotteita ja palveluja.

Kuka tahansa voi perustaa Naapurikauppaan oman puodin. Asioiminen kaupassa on tehty turvalliseksi: kun tilaus on tehty, maksu siirtyy vasta, kun ostaja on hyväksynyt tuotteen, vuokrauksen tai palvelun. Lisäksi kaupassa on kiinnitetty huomiota verotuksen ja palkanmaksun haasteisiin. Naapurikaupassa hoituvat esimerkiksi lastenhoitajan palkkaamisen liittyvät ilmoitukset tulorekisteriin.

– Haluamme kannustaa naapuruston vertaistaloutta, työkalujen ja kulkupelien jakamista tai vuokraamista sekä palvelusten myymistä, kertoo Yhteismaa ry:n perustajajäsen Tanja Jänicke.

– Ihmisillä on valtavasti tavaroita mehumaijoista työkaluihin ja erilaisia hyödyllisiä taitoja hiustenleikkuusta puutarhanhoitoon. Niillä voi myös tienata, tai nuoret voivat hankkia itselleen kesätyön.

Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan jakamisen merkitys taloudelle on kasvussa. Erityisesti hyvinvoiva keskiluokka näyttää innostuneen jakamistaloudesta. Esimerkiksi lastenvaatteiden kierrätysryhmissä tavarat vaihtavat omistajaa liukkaasti, eikä käytetyn tavaran ostaminen leimaa ihmisiä köyhäksi, kertoo tutkimus.

– Keräämme kokeiluilla tietoa espoolaisten mieltymyksistä ja kokemuksia lähiympäristössä toimivista jakamistalouden palveluista, kertoo Espoon kaupungin kiertotalouden asiantuntija Mia Johansson.

Yhteismaa ry:n Naapurikauppa-kokeilu on Tanja Jänicken mukaan saanut jo nyt käynnistysvaiheessa niin rohkaisevaa palautetta, että siitä ollaan tekemässä pysyvää palvelua koko Espooseen ja muuhunkin Suomeen. Myös Coreorient jatkaa Tavaralainaamo-kokeilun pohjalta keskusteluja Espoon Asuntojen kanssa. Paloheimon toive on, että kokeilussa löytyisi monistettava toimintamalli, joka palvelisi Espoon suurimman vuokranantajan kaikkia 30 000 asukasta.

Mutta voiko tavaroiden lainaamisesta naapureiden kesken syntyä kannattavaa bisnestä? Espoon kokeiluja organisoivat pioneeriyritykset ovat varmoja siitä.

Harri Paloheimo muistuttaa, että kotien tavarapaljouden hallinta on synnyttänyt esimerkiksi menestyvän vuokravarastobisneksen. Seuraava looginen askel ovat Liiteri-tavaravuokraamon ja Yhteismaa ry:n naapuriapua välittävän (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)Nappi Naapuri(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) -verkkopalvelun tapaiset kiertotalouspalvelut.

– Eivät kaikki maailman ihmiset voi omistaa kaikkia mahdollisia tavaroita. Luonnonvarat yksinkertaisesti loppuvat, Harri Paloheimo pohtii.

– Vertaistaloudesta tulee iso tulevaisuuden bisnes, vakuuttaa myös Tanja Jänicke.

Käytetyn tavaran kauppa kukoistaa jo verkossa, mutta naapuritalous on nouseva trendi.

– Suomi on vapaaehtoistyön luvattu maa ja ihmiset auttavat paljon naapureitaan. Mutta ei kaikkea tarvitse tehdä ilmaiseksi, voi sillä tienatakin, Tanja Jänicke toteaa.

Kokeile Naapurikauppaa osoitteessa (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)https://naapurikauppa.sharetribe.com/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Tutustu Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimukseen: (ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) TEM julkaisut 2020:3

Naapurikauppa- ja tavaralainaamo-kokeilut ovat osa kierto- ja jakamistaloutta edistävää KIEPPI-projektia (6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli). Espoon kaupunki haluaa yhdessä yritysten, muiden kehittäjäkumppanien ja asukkaiden kanssa edistää Espoossa jakamistaloutta ja kestävää elämäntapaa.

Teksti ja kuvat: Petja Partanen