Espoon ensimmäinen kaksikielinen koulukeskus valmistui Leppävaaraan – Monikossa energiatehokkaat ja muuntojoustavat tilat 1300 lapselle

Julkaistu: 6.8.2021 7.30
Koulukeskus Monikon piha.
Koulukeskus Monikon piha-alue valmistumisen kynnyksellä.

Monikon koulukeskus on valmistunut. Peruskorjausta ja uudisrakentamista yhdistäen toteutettu koulurakennus tarjoaa energiatehokkaat ja muuntojoustavat tilat suomen- ja ruotsinkieliselle opetukselle ja varhaiskasvatukselle yhteensä 1300 lapselle. Toiminta alkaa tiloissa elokuussa 2021.

Monikko on ainutlaatuinen kouluhanke, sillä se tarjoaa ensimmäisenä espoolaiskouluna koulu- ja varhaiskasvatuspaikan sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille. Koulukeskus yhdistää muun muassa Veräjäpellon ja Leppävaaran suomenkieliset koulut sekä ruotsinkielisen Albergaskolanin. Koulut pysyvät erillisinä, mutta käyttävät osittain samoja tiloja. Rakennuksessa on tilat myös Monikon päiväkodille ja Alberga daghem och förskolalle.

Hanke on toteutettu yhteistoimintaan perustuvalla toteutusmallilla, jossa Tilapalvelut-liikelaitos ja SRV ovat kehittäneet tiiviissä yhteistyössä koulusuunnitelmat, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita ja hankkeen tavoitteita kustannustehokkaasti.

Kolmikerroksisen koulukeskuksen laajuus on noin 15000 bruttoneliömetriä. Sen tieltä purettiin Veräjäpellon, Veräjäkulman ja Leppävaaran laajennus- ja siirtokoulu, lukuun ottamatta vuonna 1939 valmistunutta suojeltua koulun vanhinta osaa. Suojeltu osa peruskorjattiin ja modernisoitiin nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti osaksi uutta rakennusta.

Energiaratkaisut edistävät hiilineutraaliustavoitetta

Koulukeskuksen elinkaaritaloudellisuus on huomioitu uusiutuvia energiaratkaisuja valittaessa: katolla on 760 neliömetriä aurinkosähköpaneelia ja pääasiallisena lämmityksenä on maalämpö. Alueelle on porattu yhteensä 11 kilometriä maalämpökaivoa. Käytössä on myös maaviilennys, joka ohjaa kesällä lämpöä takaisin maaperään. Ulkoseinien lämmöneristys on myös tavallista parempi. Rakenneratkaisut mahdollistavat kohteelle A-energiatehokkuusluokan. Maalämpöratkaisun johdosta saavutetaan noin 65 prosenttia pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin perinteisellä kaukolämpöratkaisulla.

”Tämä hanke on kiitettävä esimerkki siitä, miten eri osapuolien saumattomalla yhteistyöllä saadaan aikaan tilojen käyttäjille toiminnallinen ja muuntojoustava rakennus. Kohteeseen suunnitelluilla uusiutuvilla energiaratkaisuilla edistetään hiilineutraali Espoo 2030 -tavoitetta”, Tilapalvelujen toimitusjohtaja Maija Lehtinen sanoo.

”Koulukeskuksen valmistuminen on alueellisesti merkittävä asia, ja leppävaaralaiset odottavatkin sitä jo kovasti. Onnistuimme sitouttamaan käyttäjät suunnitelmiin jo kehitysvaiheessa, minkä ansiosta toteutus sujui mutkattomasti”, Tilapalvelujen rakennuttamispäällikkö Reijo Yrjölä kertoo.

Leppävaara