Ei tupakantumppeja ja roskia kalan suuhun!
Suurin osa vesistöjen roskista on peräisin kaupungeista. Ne kulkeutuvat sinne joko suoraan ihmisen kädestä tai esimerkiksi hulevesijärjestelmää pitkin. Espoon kaupunki on mukana Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjassa, jossa katukaivoja tarroitetaan näyttävillä ja värikkäillä tarroilla.
Kolmatta kertaa käynnistyvän Mahanpuruja muovista -kampanjan taustalla on Pidä Saaristo Siistinä ry. Pääkaupunkiseudulla toteutuksesta vastaa HSY yhteistyössä Itämerihaasteen sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa.
”Mahanpuruja muovista -kampanjalla haluamme kiinnittää huomiota siihen, että roskat eivät häviä luonnossa tai kaupungissakaan itsestään. Kadulla oleva hulevesikaivo ei ole roskis. Monelle tulee yllätyksenä se, että hulevesi johdetaan hulevesiviemärijärjestelmässä vesistöihin sellaisenaan. Helppo tapa suojella lähivesistöjään on huolehtia roskat roskiin”, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Marika Visakova.
Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja korostaa asukkaiden omaa vaikutusta ongelman kitkemiseen. Mahanpuruja muovista on kahden edellisen vuoden aikana saanut runsaasti positiivista palautetta ohikulkijoilta. Tämän toivotaankin jo vaikuttaneen ihmisten käyttäytymiseen.
”Espoossa on ainutlaatuisen paljon monimuotoista vesiluontoa. Roskaantumisen estäminen on yksinkertainen ja helppo keino vähentää upeiden vesistöjemme kuormittumista. Mereen ja järveen päätyneitä muoviroskia on lähes mahdoton jälkikäteen poistaa, sillä ne murenevat mikromuoveiksi, sekoittuvat vesipatsaaseen tai päätyvät pohjasedimentteihin. Onkin hienoa, että Espoo on tänäkin vuonna mukana kampanjassa näkyvästi. Näin lisätään myös ihmisten omia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä”, kuvailee limnologi Ella Pippingsköld Espoon kaupungilta.
Tupakantumppi ei kuulu kalan suuhun
Näyttävästi tarroitettujen kaivonkansien lisäksi kaupungit pyörittävät kampanja-aikana näyttötauluillaan animaatiovideota, jossa kala hotkaisee kiduksiinsa tupakantumpin luullessaan sitä ravinnoksi ja sylkäisee sen heti pois. Tupakantumppi onkin yleisin rannoilta löytyvä roskatyyppi. Esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -talkoissa Suomen vesistöjen rannoilta kerättiin vuonna 2020 lähes 13 600 tupakantumppia. Tupakan filtteri on muovinkaltaista ainetta, jonka maatuminen voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Lisäksi tumppi sisältää vaarallisia kemikaaleja, jotka leviävät vesistöön ja ovat eläimille haitallisia.
”Tupakantumppien lisäksi rannoilta löytyy huomattavan paljon muoviroskaa, erityisesti piknikeväiden kääreitä ja kertakäyttöastioita. Jokainen voi siis vaikuttaa omalta osaltaan roskaantumisongelmaan huolehtimalla omista roskistaan”, kampanjan koordinaattori Jutta Vuolamo kertoo.
Tarroitettuja katukaivoja voi Espoosssa löytää Otaniemen metroasemalta, Tapiontorilta, Opintieltä, Piispansillalta, Kiltaraitilta, Kirkkojärventieltä ja Läkkitorilta. Kolmatta kertaa käynnistyvä Mahanpuruja muovista -kampanja toteutetaan 16-30.8.2021. Siihen osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupunkien lisäksi Joensuu, Lahti, Rauma, Turku ja Vaasa. Savonlinna on tarroittanut katukaivojaan jo aiemmin kesällä.
Katukaivoihin päätyvää roskaa tutkitaan vuonna 2022
Ympäristöministeriö on rahoittanut Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Sen avulla kampanjaa voidaan jatkaa myös ensi vuonna. Vuonna 2022 kampanjan yhteydessä aiotaan lisäksi tutkia roskaantumista hulevesijärjestelmien välityksellä asentamalla katukaivoihin suodattimia, jotka keräävät roskat.
- Kestävä kehitys