Kiertotaloudessa jäte onkin raaka-aine

17.6.2021 10.11Päivitetty: 18.1.2022 7.00
Mies polvistuneena tarkastamaan sienten kasvatussäkkiä, mihin on merkitty testierän nimi.

Kerassa toteutettiin esimerkki alueellisesta kiertotaloudesta hyödyntämällä oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvää mäskiä ruokasienten kasvatukseen.

Kerassa toteutettiin viime syksynä esimerkki alueellisesta kiertotaloudesta hyödyntämällä oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvää mäskiä ruokasienten kasvatukseen. Alueella sijaitsee paljon ruuantuotantoon keskittyviä yrityksiä, joista yksi on kiertotalouteen perustuva, ruokasieniä kasvattava Helsieni. Syksyllä alkaneessa kokeilussa Helsieni teki yhteistyötä Kerassa sijaitsevien panimoiden kanssa oluen valmistuksessa syntyvän olutmäskin hyödyntämiseksi osana osterivinokkaiden kasvualustaa.

Kokeilun tavoitteena oli tutkia mäskin käyttöä osterivinokkaiden kasvatukseen ja onnistuessaan löytää paikallinen, käytännössä naapuritalosta saatava raaka-aine kiertotalouden mukaiseen ruuantuotantoon. Kerassa toimii useita panimoita, joilta syntyy oluen valmistuksen sivutuotteena olutmäskiä viikoittain. Panimoilta ylijäävässä mäskissä on jäljellä paljon ravinteita, mikä tekee siitä erinomaisen raaka-aineen.

Kiertotalouden mukaista lähiruokaa

Helsieni käyttää tavallisesti ruokasienten kasvualustana olkipellettejä sekä ravintoloilta ja hotelleilta saatuja kahvinporoja. Kokeilussa yritys tutki mäskin käyttöä osana sienien kasvualustaa useissa testierissä, joissa mäskin määrää suhteessa muihin raaka-aineisiin vaihdeltiin. Kokeilussa selvisi, että mäski on herkästi pilaantuvaa siitäkin huolimatta, että se otetaan käyttöön heti oluen valmistuksen jälkeen. Seuraavia eriä varten Helsieni pastöroi mäskin uudelleen, mikä vähensi pilaantumista, mutta ei estänyt sitä kokonaan.

Kokeilun tuloksena olikin, että mäskin käyttö vaatisi kokeiltuakin pidemmän pastörointikäsittelyn ja enemmän työtä kuin kahvinporojen ja olkipellettien käyttö tuottaakseen sienisatoa. Mäskiä syntyy enemmän kuin Helsieni pystyy itse käyttämään, joten kaiken raaka-aineen hyödyntämiseksi tarvittaisiin todennäköisesti useampi toimija. Vaikka kokeilun tavoite mäskiin perustuvan kasvualustan käyttöönotosta ei toteutunut, sen tuloksena kehitettiin materiaalien alueellista kiertoa ja huomattiin tarve Kerassa syntyvän bioperäisen jätteen hyödyntämiselle kokonaisvaltaisesti niin, että se hyödyttää kaikkia osapuolia myös taloudellisesti. Kerassa on vielä tilaa ratkaisulle, joka hyödyntäisi jopa koko alueen yrityksiltä syntyvän bioperäisen jätteen.

Mäskikokeilun lisäksi kiertotalouden yhteistyö Kerassa sijaitsevien yritysten välillä on ollut monipuolista – siitä yhtenä esimerkkinä on Helsienen ja Innogreenin yhteistyö alueella. Innogreenin toteuttamaan kaupunkiviljelmään tehtiin yhden sadon tehneestä sienirihmastosta kehitetty sienipeti, missä kasvoi jo satokauden loppua kohden osterivinokkaita vieri vieressä mansikoiden kanssa.

Kokeilu toteutettiin osana 6Aika KIEPPI -projektia. KIEPPI eli Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -projektissa Tampere, Espoo ja Turku kehittävät uusia kierto- ja jakamistalouden ratkaisuja kaupunkiympäristöön yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa.

Lisätiedot

Mia Johansson, KIEPPI Erityisasiantuntija, Espoon kaupunki 
mia.johansson@espoo.fi, puh. +358 40 5530439

Chris Holtslag, Perustajajäsen, Helsieni
chris@helsieni.fi

Leppävaara