Kerassa kiertää kaikki

26.2.2021 10.56Päivitetty: 18.1.2022 7.35
Asiakas nostamassa hävikkiruokalaatikkoa.
Kuva: Pintaliitodesign

Tulevaisuuden Kera on kiertotalouden mallialue. Uusia resurssiviisaita innovaatioita kokeillaan jo alueella.

Julkaistu Länsiväylässä 14.11.2020.

Lokakuinen hävikkiruokapäivä tarjoili Kilon K-Marketin asiakkaille keinoja kodin ruokahävikin vähentämiseen. Kampanjapäivänä pilottihanketta toteuttava Tyrsky Consulting jalkautui kauppaan jakamaan hävikkiruokaopasta ja hyviä neuvoja.

Suomessa syntyy ruokahävikkiä 460 miljoonaa kiloa vuosittain. Ruoan tuotannossa, kuljetuksessa ja valmistamisessa aiheutuu paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Kun käyttökelpoista ruokaa päätyy roskiin, ovat ruoantuotannossa syntyneet päästöt syntyneet turhaan.

Kilon kauppias Kimmo Relander on tehnyt paljon oman kauppansa hävikin minimoimiseksi. Hyvääkin voi kuitenkin aina parantaa.

– Lanseerasimme hävikkiruokapäivässä asiakkaillemme uuden tarran, joka kertoo viimeisen käyttöpäivän lähestyvän, Relander kertoo.

Hyvien neuvojen lisäksi kaupassa kävijöille oli tarjolla “Vie minut kotiin etten joudu hävikkiin”-tarroilla koristeltuja hävikkiruokalaatikoita kahden tai kolmen euron alehintaan.

Hävikkiruokapäivä on yksi kokeiluista, joita kiertotaloutta edistävä KIEPPI-projekti tekee Espoossa. Tulevaisuuden Kera on paitsi 14 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kaupunginosa, myös Espoon mallialue kiertotaloudelle. Tavoitteena on uusi resurssiviisas kaupunginosa, jossa jakamiseen ja yhteiskäyttöön perustuvilla palveluilla on tärkeä rooli.

Nyt Keran kiertotalouskokeiluja tekevät projektipäällikkö Reetta Jänis ja erityisasiantuntija Mia Johansson pohtivat, millainen jätteiden kimppakeräysjärjestelmä toimisi parhaiten espoolaisilla pientaloalueilla. Nykyisin joka pientalolla on oma jätteenkeräysastiansa, mutta astioiden yhteiskäytöllä voisi sekä tehostaa kierrätystä että alentaa asukkaiden jätehuollon kustannuksia.

Ensi vuonna jätehuoltomääräykset kiristyvät, eivätkä pienetkään taloyhtiöt enää pärjää pelkällä sekajäteastialla. Määräysten ulkopuolelle jäävät vielä alle viiden huoneiston kiinteistöt.

– Haluaisimme helpottaa kierrättämistä ja tuoda vaihtoehtoja lajitteluun myös jätehuoltomääräysten ulkopuolelle jäävillä pientaloalueilla, Johansson kertoo.

Kaupunki ja jätehuollosta vastaava HSY suunnittelevat nyt palvelumuotoilijan johdolla, miten jätehuolto toimisi, jos yhdellä talolla olisi hoidossaan biojäteastia, toisella paperinkeräys ja samoja astioita käyttäisi useampi naapuritalo.

– Tätä voisi kokeilla esimerkiksi Keran pientaloalueella. Yksi mahdollisuus on, että pientalot voisivat hyödyntää tulevien kerrostalojen jätekeräystä ja osallistua kustannuksiin, Johansson pohtii.

Useimmat kiertotalouden innovaatiot tarvitsevat avukseen uutta digitekniikkaa. Kerassa majaansa pitävän Nokian johdolla alueelle on noussut 5G-verkko, joka mahdollistaa esimerkiksi robottibussin operoinnin Kerassa. Astetta maanläheisempi digikokeilu on käynnissä Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa. Siellä testataan puolen vuoden ajan Noutoboksi-lokerikkoa, johon voi jättää vaikkapa kirppisryhmissä myymiään tavaroita koronaturvallisesti ostajan noudettavaksi.

– Kannattaa kokeilla, se on täysin ilmainen huhtikuuhun saakka, Johansson mainostaa.

Kiertotalous ei ole pelkkää materiaalien kierrätystä, vaan kaikkien muidenkin resurssien tehokasta käyttöä. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, muistuttaa Johansson. Fiksua jakamistaloutta ovat esimerkiksi Espoon katukuvaan ilmestyneet kaupunkipyörät. Kun Keraan tulevaisuudessa rakennetaan julkisia rakennuksia, pitäisi niiden tilat jo suunnitteluvaiheessa miettiä muunneltaviksi.

– Asukkaat voivat hyödyntää niitä omiin tarpeisiinsa esimerkiksi iltaisin.

TIlojen joustavasta käytöstä on innostunut myös K-kauppias Kimmo Relander. Ennen uuden Keran rakentamista alueen jättimäiset logistiikkahallit ovat nyt väliaikaiskäytössä. S-ryhmän lähes 100 000 neliömetrin halleista on kehkeytymässä varsinainen yrittäjien hiekkalaatikko: halvat toimitilat ovat vetäneet Keraan niin urbaania ruuantuotantoa kuin liikuntayrittäjiä.

– Halleilla voi tehdä melkein mitä vain. Se on positiivinen ilmiö, jossa haluamme olla mukana, Relander kertoo.

Kilon K-Marketin hyllyssä onkin nyt todellista lähiruokaa, Keran halleissa kasvanutta luomusilmusalaattia ja paikallisten pienpanimoiden oluita. 

Leppävaara