Kansainvälinen verkostotyö on osa kehittyvän kaupungin arkea

”Arkista yhteydenpitoa on hoidettu jo ennen koronaa kansainvälisten kumppanien kanssa pääsääntöisesti sähköisesti. Ei kv-yhteistyö ennenkään ollut vain pelkkiä vieraiden emännöintiä tai työmatkoja ulkomaille. Kuitenkin korona-aika on antanut meille mahdollisuuden nyt tarttua tunnistettuihin kehittämistarpeisiin, joihin niin sanottuna normaaliaikana ei välttämättä riitä käsiä”, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö (vs.) Jasmin Repo.  

Sivistystoimen kansainvälisten asioiden asiantuntija Annika Forstén kertoo, että joissain kv-verkostoissa korona-aika on jopa tiivistänyt yhteistyötä, kun digitaalisia työkaluja on otettu hyötykäyttöön. ”Esimerkiksi UNESCOn Learning Cities -verkoston jäsenkaupungeilla on ollut valtava tarve oppia ja kuulla miten muut kaupungit ratkaisevat korona-ajan haasteita. Yhteisissä etäkokouksissa on käsitelty esimerkiksi, miten eri-ikäisten oppijoiden yhdenvertaisuutta voidaan tukea poikkeusoloissa.”  

Erilaiset digitaaliset tapahtuma-alustat taipuvat kuitenkin vaihtelevissa määrin osallistujien väliseen keskusteluun.   

”Uuden luomisessa ja kansainvälisessä toiminnassa tarvitaan kuitenkin varmasti jatkossakin henkilökohtaisia kohtaamisia, joiden kautta luodaan pitkäjänteistä ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Sitä ei voi ikinä täysin korvata digitaalisilla välineillä”, jatkaa Forstén.  

Nuorisopalveluiden Team Ocean -projekti kohtasi haasteen, kun koronatilanne lykkäsi suomalaisten ja turkkilaisten nuorten syyslomalle suunnitellun tapaamisen tulevaisuuteen. Projekti etenee kuitenkin tästä huolimatta. Tautitilanteen kääntymistä odotellessa suomalaiset nuoret harjoittelevat turkkia kieltä osaavan nuorisonohjaajan avustuksella. Yhteydenpito ja tutustuminen turkkilaisten nuorten kanssa jatkuu säännöllisesti verkossa. Merten ja rantojen puhdistamiseen keskittyvä projekti ei lamaantunut vaan jatkoi uuden suunnitelman myötä toimintaansa.  

Nuorisopalveluiden kv-suunnittelija Ville Leino on innoissaan nuorten päättäväisyydestä muuttuneen tilanteen edessä.  

“Vastoinkäymisten koittaessa on tärkeää luoda uutta ja kivaa sisältöä peruuntuneen tilalle. Team Oceanin tapauksessa nuorilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa jopa alkuperäistä suunnitelmaa paremmin. Toisesta maasta tulevien nuorten kohtaaminen on nuorten palautteiden mukaan parasta Erasmus+ -projekteissa. Verkon välityksellä tapahtuva yhteistyö tarjoaa tähän kanssakäymiseen uusia mahdollisuuksia.”  

Nuorille sukupolville kansainvälisyys on monesti arkinen osa elämää. Esimerkiksi sosiaalista mediaa, e-pelaamista tai vuorovaikutusta eri äidinkieltä puhuvan luokkakaverin kanssa ei mielletä erityisen ”kansainväliseksi” toiminnaksi. Toisaalta kansainvälisten taitojen ja ymmärryksen oppiminen tulee yhä merkityksellisemmäksi maailmassa, jossa kulttuurit kohtaavat ja ilmiöt ovat globaaleja. Siksi kansainvälisyystyö on merkittävä osa sivistystoimen toimialan toimintaa.   

Espoon ympäristökeskuksella on tällä hetkellä käynnissä kaksi kansainvälistä projektia. Liito-orava LIFE -projektissa pyritään sovittamaan yhteen kaupungin kasvua ja liito-oravien suojelua kaupunkialueilla. Health & Greenspace URBACT -verkostoprojektissa edistetään kaupunkivihreän terveyshyötyjä. 

Kummassakin projektissa projektikohtaiset yhteiset kansainväliset tapaamiset ulkomailla peruttiin. Projektikumppanit ovat siirtäneet esimerkiksi suunniteltuja koulutustilaisuuksia ja valokuvanäyttelyitä. Kummassakin projektissa tämä tarkoittaa sitä, että sitten kun tapahtumia saa taas järjestää, niin lyhyessä ajassa tapahtuu paljon.  

Health & Greenspace sai koronan vuoksi lisäaikaa kolme kuukautta, mikä on tärkeää projektissa, joka kestää 2,5 vuotta.  Health & Greenspace -projektiin on ollut korona-aikana tavanomaista haastavampaa saada mukaan terveyssektorin toimijoita ja asukkaita. Liito-orava LIFEen ei tullut lisäaikaa, koska pitkäaikaisessa projektissa (2018-2025) pystytään helpommin siirtämään tapahtumia ja sovittamaan toimintaa muuttuneisiin oloihin.  

Espoolainen Japani-yhteistyö jatkui koronasta huolimatta. Yhteydenottoja tulee japanilaisilta organisaatioilta, Japanin Suomen suurlähetystöstä ja Suomen Tokion suurlähetystöstä. Espoon kaupungin asiantuntija Minna Eväsoja on esimerkiksi kutsuttu useampaan kertaan puhujaksi Tokion lääketieteelliseen yliopistoon. Espoo tekee myös tutkimuksellista yhteistyötä Osakan yliopiston kanssa. Eväsoja on tehnyt tiivistä yhteistyötä yliopiston kanssa, minkä johdosta Espoon perhe- ja sosiaalityön toimintamalli ”Lapset puheeksi” tai nk. Let’s talk -menetelmä sai myös maininnan japanilaiseen julkaisuun.  

”Suomen ja Japanin välinen neuvolayhteistyö on alkanut minun kohdallani vuonna 2015 ja huipentui 4.7.2019 kruunuprinssi Akishinon ja prinsessa Kikon valtiovierailuun, jonka ohjelmaan kuului myös tutustuminen Ison Omenan neuvolaan” kertoo Eväsoja. 

Esimerkiksi Tokion Shibuyan kaupunginosan neuvolaan on otettu vaikutteita Espoon Ison Omenan palvelutorin neuvolasta.  

Kaupungin kansainvälinen toiminta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeniltä. Perinteisestä ystävyyskaupunkitoiminnasta on siirrytty verkostomaiseen toimintaan. Muutos ei koske vain Espoota, vaan kaupunkien merkitys kansainvälisellä toimintakentällä on kaupungistumisen myötä kasvanut vauhdilla ympäri maailmaa. Arvioiden mukaan 70 % maailman asukkaista asuu 30 vuoden päästä kaupungeissa.  

Kaupunkeihin kohdistuu myös paljon säätelyä, jota laaditaan kansallisen päätöksenteon ulkopuolella. Espoo on esimerkiksi sitoutunut edistämään kestävää kehitystä YK:n Agenda 2030 mukaisesti ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat uusi yhteistyökieli myös kaupunkien kesken. EU-lainsäädännöstä noin 60 prosenttia koskee Kuntaliiton arvioiden mukaan tavalla tai toisella kaupunkeja.   

Erilaiset kansainväliset kv-verkostot tarjoavat kaupungeille mahdollisuuden toimia suoraan muiden toimijoiden kanssa yli valtiorajojen. Espoo on jäsen sekä varsinaisissa kaupunkien verkostoissa, kuten EUROCITIES, Union of Baltic Cities tai UNESCO Global Network of Learning Cities sekä temaattisissa verkostoissa, kuten Big Data Value Association.  

Koronan tiukentama taloustilanne tarkoittaa kuitenkin tehostamistarpeita myös kaupungin kansainväliselle toiminnalle. Espoossa se tarkoittaa muun muassa sitä, että entistä tarkemmin harkitaan vieraanvaraisuuskäytäntöjä ja esimerkiksi erilaisten kansainvälisten delegaatioiden vastaanottoa. Kaupungissa on jo nykyisin käytössä maksullisten asiantuntijavierailujen eli nk. technical visit -vierailujen toimintamalli, jossa kansainvälisistä vierailuryhmistä syntyviä kuluja katetaan vierailumaksulla. Myös tätä toimintaa on tavoitteena kehittää.

Tämä artikkeli on osa kansainvälinen Espoo -artikkelisarjaa. Artikkelisarjan tarkoitus on jakaa tietoa kaupungin kansainvälisestä toiminnasta ja meneillään olevista projekteista.