Projektit

Näyttelykeskus WeeGee saa uuden “kamun”, kun KAMU Espoon kaupunginmuseon WeeGeen toimipisteen tilat ja sisällöt uusiutuvat. Tulevaisuudessa KAMU WeeGee on erilaisten Espoo-ja kaupunkikokemusten kokoaja, joka tuo keskusteluun ajankohtaisia näkökulmia kaupunkiin, paikkaan ja yhteisöön.​ KAMU WeeGee luo samaistumismahdollisuuksia ja merkityksellisiä sisältöjä monenlaisista taustoista tuleville kaupunkilaisille. ​

​Uuden KAMU WeeGeen toimintaa ovat vaihtuvat, ajankohtaisia ilmiöitä taustoittavat näyttelyt, pysyvämmät Espoo-sisällöt, toiminnallinen ja osallistava kaupunkilaboratorio ja siihen liittyvä yhteisen tekemisen tila sekä monipuolinen muu ohjelmisto.

Uusi KAMU WeeGee tehdään yhdessä kaupunkilaisten, museokävijöiden ja ohikulkijoiden kanssa! Jos haluat mukaan kehittämiseen, ota KAMUn some seurantaan, liity Kamppareiden listalle tai ole suoraan yhteydessä projektin päälliköihin.

Lisätietoja projektista:

intendentti Tomi Heikkilä, Tomi.Heikkila@espoo.fi,
erityisasiantuntija Johanna Vähäpesola, Johanna.Vahapesola@espoo.fi.

#uusikamuweegee #kamuespoonkaupunginmuseo 

KAMU Espoon kaupunginmuseossa on käynnissä projekti Talomuseo Glimsin konseptin kirkastaminen. Projektin tavoitteena on talomuseon identiteetin vahvistaminen ja sanoittaminen sekä sisältöjen kehittäminen asiakasymmärryksen avulla. Valmistaudumme myös museon juhlavuoteen 2028, kun museotoiminnan alkamisesta Glimsissä tulee kuluneeksi tuolloin 70 vuotta. 
Projekti liittyy KAMU Espoon kaupunginmuseon yleisölle avoinna olevien kohteiden toiminnan kirkastamiseen. Saaristomuseo Pentalan konseptin kirkastaminen palvelujen osalta tehtiin 2021–2022 ja Huvilamuseo Villa Rulluddin konseptin kirkastaminen oli käynnissä 2024–2025.
KAMUn vision mukaisesti konseptoinnin tavoitteena on vahvistaa Talomuseon Glimsiä jokaisen espoolaisen museona, joka kertoo moniäänisesti menneisyydestä, vaikuttaa tässä hetkessä ja luo kestävää tulevaisuutta yhdessä espoolaisten kanssa. Konseptoinnin aikana vuosina 2026–2028 luodaan tavoitteellinen toimintamalli Talomuseo Glimsin toiminnalle, palvelujen ja näyttelyiden tuottamiseen sekä museomiljöön ylläpitoon.
Projektin aikana keräämme tietoa kävijöistämme ja vahvistamme asiakasymmärrystä, tutkimme palvelupolkuja ja luomme palvelulupauksen Talomuseo Glimsille. Teemme työtä yhdessä espoolaisten ja sidosryhmien kanssa. Kävijätutkimusten ja haastattelukyselyiden avulla selvitämme, millainen on tulevaisuuden Talomuseo Glims, mitä toiveita ja odotuksia kävijöillämme ja kumppaneillamme on Glimsiin liittyen ja miten parhaimmalla tavalla pystymme ne toteuttamaan tulevina vuosina. 
Talomuseo Glims on vahva paikallinen toimija, joka ylläpitää ja välittää espoolaista agraaria talonpoikaista kulttuuriperintöä toimien kestävällä tavalla. Toiminnassa ja sisällöissä pyritään säilyttämään ja vahvistamaan Glimsin lähiympäristön monimuotoisuutta, kuten näyttelyaiheissa ja ohjelmistossa. Moninaisuutta ylläpidetään sekä sisällöissä, palveluissa että rakenteissa. Talomuseo Glims on osa elävää espoolaista kulttuuriperintöä, keidas keskellä urbaania pääkaupunkiseutua. 
 

Lisätietoja projektista: Intendentti Minna Vento, minna.vento@espoo.fi

KAMU Espoon kaupunginmuseon Digipolitiikka-projektin tavoitteena oli luoda toimintamalli kulttuuriperintöorganisaatioiden kestävän ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan digitaalisen strategian määrittämiseen. Hankkeessa syntyi KAMU Espoon kaupunginmuseolle oma digipolitiikka ja kaikkien museoiden käyttöön kirjallinen Digipolitiikan muistilista, joka toimii oppaana ja työkaluna museon digitaalisten palveluiden linjausten suunnittelulle. Hankkeeseen on saatu Museoviraston innovatiivisten hankkeiden avustusta. 

Hankkeessa testattiin yhteisöllistä prosessia, jossa museon työntekijät, yleisöt ja sidosryhmät osallistuvat digitaalisten palveluiden painopisteiden valitsemiseen. Yleisön ja museoiden kokemuksia ja toiveita digitaalisista palveluista kartoitettiin sähköisillä kyselyillä ja tapaamisissa vuoden 2024 aikana.

Toimintamallin tavoitteena on ohjata sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestäviin ja tarpeellisiin digitaalisiin palveluihin ja samalla vahvistaa museoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toimintamallin toivotaan johtavan jatkuvaan digitaalisten palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseen ja kehittämiseen museoissa sekä yhteistyön vahvistumiseen museoiden välillä digitaalisten palveluiden osalta.  

Hankkeen tuloksista kerrottiin museoille suunnatussa Inspiraatiota ja työkaluja tulevaisuuden digipalveluihin -verkkoseminaarissa tiistaina 17.9.2024. Verkkoseminaarissa julkaistiin myös uusi opas ”Digipolitiikan muistilista – Työkalu museon digipalveluiden linjausten laadintaan”. KAMUn digipolitiikka ja Digipolitiikan muistilista -opas julkaistiin KAMUn verkkosivuilla vapaasti saataville. 

Verkkoseminaari: Inspiraatiota ja työkaluja tulevaisuuden digipalveluihin

Projektin julkaisut löytyvät Tietoa KAMUsta -sivun alalaidasta.

Lisätietoja: 

Harri Hihnala,  
projektipäällikkö, museotuottaja (digitaaliset palvelut) 
KAMU Espoon kaupunginmuseo 
Puh. +358 40 6365962
harri.hihnala@espoo.fi.

Mirja-Liisa Autere 
projektikoordinaattori (digitaaliset palvelut) 
KAMU Espoon kaupunginmuseo 
Puh. +358 40 6344468
mirja-liisa.autere@espoo.fi  

OPH:n myöntämä, EU-rahoitteinen Erasmus+-liikkuvuushanke mahdollistaa viidentoista kamulaisen opintomatkan Eurooppaan. Opintomatkoista puolet on tarkoitettu koulutustilaisuuksiin, kuten konferensseihin, ja toinen puolikas ns. työvarjostukseen, jossa seurataan työtekoa toisessa museossa.

Opintomatkojen tavoitteena on oppia huomioimaan etenkin aikuisyleisöjen moninaisuus ja erilaiset tarpeet museon sisällöissä ja palveluissa. Matkojen avulla tutustumme myös erilaisiin museo- ja näyttelykonsepteihin, jotta saamme uusia ideoita KAMUn eri museoiden kehittämiseen ja uudistamiseen. Samalla luomme verkostoja eurooppalaisiin museoihin ja kulttuuriperintöalan toimijoihin.

Hanke on saanut jatkoa vuosille 2023-2027 museolle myönnetyn Erasmus+ aikuiskoulutuksen akkreditoinnin myötä. Lue lisää opintomatkoista KAMUn blogista.

Espoonkartano-projekti on vuonna 2021 käynnistynyt tutkimusprojekti, jonka aiheena on Espoonkartano ja sen pitkä ja monivaiheinen historia.

Espoonkartano on Espoon useista kartanoista merkittävimpiä ja se oli aikoinaan yksi suurimpia tiloja Suomessa. Espoonkartano perustettiin kuninkaankartanoksi Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1556 ja siihen liitetty Espobyn kylä on antanut nimensä koko Espoolle. Kartano on olennainen osa Espoon historiaa ja Espoo-tarinaa (Espoon kaupungin strategia). Espoon lisäksi kartanon historia kytkeytyy valtakunnalliseen valtapolitiikkaan ja kartanokulttuurin leviämiseen. Kartanon nykyiset rakennukset ovat peräisin 1700-luvulta ja ne ovat yksityisomistuksessa.

Espoonkartano-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa Espoonkartanosta ja sen eri vaiheista, mutta samalla myös espoolaisista kulttuuriympäristöistä ja kulttuuriperinnöstä. Projektin tutkimustuloksia esitellään laajassa tutkimusjulkaisussa ja näyttelyssä KAMU Espoon kaupunginmuseossa Näyttelykeskus WeeGeellä lokakuusta 2023 alkaen.

Tutkimusjulkaisu kattaa ajallisesti Espoonkartanon vaiheet 1500-luvulta 2000-luvulle. Julkaisu on perusteos Espoonkartanosta ja sen historiasta, mutta samalla artikkelikokoelma kartanohistorian eri aihepiireistä Espoonkartanon kontekstissa. Julkaisu ilmestyy sekä suomeksi että ruotsiksi lokakuussa 2023.

Näyttely Espoonkartanosta on esillä KAMUssa Näyttelykeskus WeeGeellä 2023–2024. Näyttelyssä hyödynnetään projektin aikana kertynyttä tutkimustietoa, joka esitetään visuaalisesti ja kokemuksellisesti tarinallistaen ja monikerroksisesti uusinta näyttelyteknologiaa hyödyntäen. Näyttely sisältää monipuolisen yleisöohjelman.

Espoonkartano-projektiin liittyi myös kansainvälinen kartanotutkimusseminaari, joka järjestettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa kesällä 2024. Seminaari on osa kansainvälisen kartanotutkimusverkoston(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) ohjelmistoa.

Lisätietoja:
projektin päällikkö, intendentti
Minna Vento
minna.vento(at)espoo.fi