• Alueen kaivoissa esiintyy yleisesti fluoridia, rautaa, mangaania ja radonia.
• Fluoridi: Tärkeätä on, että imeväisikäisten lasten ja odottavien äitien juomaveden fluoridipitoisuus ei ylitä terveysperusteista raja-arvoa 1,5 mg/l. Vettä, jonka fluoridipitoisuus on yli 2 mg/l, ei pidä käyttää pysyvästi juomavetenä eikä ruoanlaittoon. Haittoja voidaan vähentää korvaamalla osa juomavedestä vähäfluorisella vedellä
• Rauta: Rautaa esiintyy yleisesti alueen kaivovesissä ja sitä voi myös liueta veteen kiinteistön omista putkista ja vesilaitteista. Runsaasti rautaa sisältävä vesi aiheuttaa ruostekerrostumia vesikalusteisiin, tahroja pyykkiin ja ruosteen maun veteen. Raudan laatutavoite on annettu teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Rauta ei aiheuta terveyshaittaa sellaisina pitoisuuksina, jolloin veden juominen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista.
• Mangaani: Kaivovesissä on usein mangaania samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin enimmäissuositukset perustuvat esteettisiin ja teknisiin haittoihin. Liiallinen mangaani aiheuttaa veteen epämiellyttävää makua, kerrostumia vesikalusteisiin sekä pyykin tahraantumista. Nykytiedon mukaan korkeat mangaanipitoisuudet aiheuttavat myös terveyshaittoja erityisesti lapsille.
• Radon: Kaivovedessä saattaa esiintyä myös radonia. Radon on hajuton ja mauton kaasu, joka pääsee leviämään huoneilmaan esimerkiksi suihkussa käynnin yhteydessä. Radon lisää syöpäriskiä ja radonpitoisuus olisi hyvä tutkia alueen porakaivovesistä.
• Lisätietoa vedenkäsittelystä: Kaivoveden laatu ja käsittely(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

• Mikäli kiinteistösi on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon: Juoksuta vettä runsaasti kaikista hanoista noin kymmenen minuuttia ja tarkkaile veden laadun muutoksia. Jos veden juoksuttaminen ei paranna veden laatua, ota yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään tai huoltoyhtiöön. Omakotitaloasukkaita ohjeistetaan ottamaan yhteyttä vesilaitokseen.
• Kaivoveden laatu suositellaan tutkitutettavan noin kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan.
• Kaivoveden terveydellinen laatu on syytä varmistaa muun muassa:
  • ennen uuden kaivon käyttöönottoa
  • kun veden haju, maku tai väri on muuttunut
  • kun veden epäillään aiheuttavan terveyshaittoja.
• Veden laatu kannattaa tutkia aina, kun kaivoveden laatu on muuttunut lyhyessä ajassa tavanomaisesta poikkeavaksi. Selvästi muuttunutta vettä ei pidä juoda keittämättä. Kaivon rakenteiden kunto kannattaa myös tarkastaa säännöllisesti.
• Kaivon kunnostus ja desinfiointi kannatta teettää siihen perehtyneillä ammattilaisilla.

• Hyvä juomavesi on tutkittua, hyvänmakuista, kirkasta ja väritöntä.
• Juomaveden laatua valvotaan muun muassa tutkimalla vesinäytteitä säännöllisesti.
• Juomaveteen liittyvissä kysymyksissä asukkaan tulee ottaa yhteyttä ensisijaisesti vettä toimittavaan laitokseen.
• Espoon seudun ympäristöterveyteen kannattaa olla yhteydessä, jos epäilet, että olet sairastunut juotuasi vettä.

• Vesihuoltolaitosten omilta sivuilta löytyy tietoa muun muassa veden kovuudesta sekä mahdollisista häiriötilanteista.
• HSY Vesihuolto(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) toimittaa talousvettä Espoon ja Kauniaisten vedenjakelualueelle. Päijännetunneli johtaa raakavettä Pitkäkosken tai Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksille, joista vesi johdetaan verkostoon.
• Kirkkonummen Veden(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) päävedenottamo sijaitsee Myllykylässä. Raakavetenä käytetään Meikon järven vettä. Lisävettä verkostoon ostetaan HSY:ltä sekä Suomen Sokeri Oy:n vesilaitokselta. Veikkolan talousvesi on peräisin kahdesta alueen pohjavedenottamosta sekä HSY:ltä.
• Lisäksi Espoossa ja Kirkkonummella on useita pienempiä vesilaitoksia ja -osuuskuntia.

• Oman kaivon vesi on hyvä tutkia kolmen vuoden välein, vaikka vesi vaikuttaisi normaalilta.
• Kaivovesinäytteiden tutkiminen on maksullista.
• Juomavettä tutkivia laboratoriota löytyy esimerkiksi Ruokaviraston sivuilta osoitteesta: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/ruokaviraston-hyvaksymat-laboratoriot/talousvesilaboratoriot/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Näytepulloja voi tilata tai noutaa suoraan laboratorioista. Vesinäytepulloja voi myös hakea Espoon kaupungin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta  Otaniemestä, Tekniikantie 15 (2. kerros), kello 8.00-15.30 ja Kirkkonummen kunnan neuvontapisteestä, Ervastintie 2, kello 8.30-13.00. Näytepullot ovat laboratoriokohtaisia.
• Vesinäytteet voi toimittaa joko itse suoraan laboratorioon tai jättää maanantaisin kello 11.00 mennessä Espoon kaupungin kaupunkiympäristön asiakaspalveluun tai Kirkkonummen kunnantalon neuvontapisteeseen kello 13.00 mennessä, joista ne toimitetaan laboratorioon.
• Laboratorioon on hyvä olla yhteydessä etukäteen näytteenotto-ohjeiden saamiseksi.
• Huom! Kaivovesinäytteiden osalta pyydämme huomioimaan, että Kirkkonummen kunnan palvelupisteen ollessa suljettuna heinäkuussa, tulee yksityisten kaivojen vesinäytteet viedä joko suoraan laboratorioon tai tuoda Espoon kaupungin kaupunkiympäristön asiakaspalveluun Otaniemeen, Tekniikantie 15 maanantaisin kello 11.00 mennessä, josta ne toimitetaan Metropolilabiin tutkittavaksi. Linkki Metropolilabin sivuille: Metropolilab Oy, näytteiden vastaanotto ja neuvonta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoja:

• Espoon seudun ympäristöterveys
  
  talousvesivalvonta@espoo.fi
• Muualla verkossa
  • Kaivoveden laatu ja käsittely, Vesi.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Ajankohtaista vesitietoa (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Vesitilannepalvelu, Vesi.fi(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
  • Radon talousvedessä (STUK)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lisätietoa veden käsittelystä: Kaivoveden laatu ja käsittely(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Muualla verkossa

• Suomen ajankohtaisinta vesitietoa (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• STMa 1352/2015 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Tietoa veden laadusta (HSY Vesihuolto)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Tietoa veden laadusta (Kirkkonummen Vesi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• LUVYLab OY Ab(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
• Metropolilab Oy(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

• Omaa kaivoa käyttävät kotitaloudet vastaavat itse käyttämästään vedestä.
• Kaivon vesi tulee tutkia:
  • ennen uuden kaivon käyttöönottoa
  • jos veden haju, maku tai väri on muuttunut
  • jos epäilet, että olet sairastunut juotuasi vettä.
  • Kaivon vesi on hyvä tutkia kolmen vuoden välein, vaikka vesi vaikuttaisi normaalilta.
• Selvästi muuttunutta vettä ei pidä juoda

Kaivon rakenteiden kunto kannattaa myös tarkastaa säännöllisesti.

• Viranomaisvalvonnan tavoitteena on ehkäistä vedestä johtuvia terveyshaittoja sekä turvata veden tekninen ja esteettinen laatu.
• Talousvettä toimittavien laitosten lisäksi myös muut terveydensuojelulain 13 §:n ilmoitusvelvolliset kohteet, joissa on oma vedenottamo, kuuluvat säännöllisen valvonnan piiriin.
• Suuria laitoksia, jotka toimittavat vettä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin, valvotaan talousvesiasetuksen mukaan. Suurten talousvettä toimittavien laitosten on laadittava yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa valvontatutkimusohjelma. Lisäksi vesilaitoksen tulee tehdä riskinarviointi sekä häiriötilannesuunnitelma.
• Pieniä laitoksia, jotka toimittavat vettä alle 10 m3 päivässä ja alle 50 henkilön tarpeisiin, valvotaan pienen talousvesiasetuksen mukaan.
• Talousvesilainsäädäntöä on uudistettu vuonna 2023. Uuden juomavesidirektiivin toimeenpanemiseksi annetut kansalliset laki- ja asetusmuutokset tulivat voimaan 12.1.2023. Laki- ja asetusmuutoksista voi lukea Vesilaitosyhdistyksen nettisivuilta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
• Talousvettä toimittava laitos on vastuussa toimittamansa veden laadusta ja vesilaitoksen tulee myös tiedottaa säännöllisesti veden laadusta vedenkäyttäjille.
• Talousvettä toimittavan laitoksen, jolla on omaa veden tuotantoa tai käsittelyä, on haettava hyväksyntää Espoon seudun ympäristöterveydeltä vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan muuttamista.
• Espoon seudun ympäristöterveydelle tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vedenjakelualueesta viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista seuraavissa tapauksissa:
  • talousvettä toimittavat laitokset ja vesiosuuskunnat, joilla on ostovesi
  • kiinteistöjen yhteinen talousvesikaivo (yli 50 käyttäjää tai toimitettavan veden määrä vähintään 10 m3/vrk) 
  • tapahtumat, joissa talousvettä otetaan vesijohtoverkostosta tai säiliöstä omilla laitteilla, esimerkiksi asennetaan omia vesijohtoja tai vesikalusteita
  • tai jos oman kaivon vettä käytetään julkisessa tai kaupallisessa toiminnassa.

Lisätietoja:
Espoon seudun ympäristöterveys
talousvesivalvonta@espoo.fi

Terveystarkastaja Mari Louhi, p. +358 40 5501596

Terveystarkastaja Juho Kutvonen, p. +358 40 6364964

Terveystarkastaja Emma Laamanen, p. +358 40 6343923