Kaivovesi talous- ja juomavetenä

Länsi-Uudellamaalla etenkin porakaivoissa voi esiintyä haitallisessa määrin radonia, uraania, arseenia ja fluoridia. Sen vuoksi kaivoveden säännöllinen tutkiminen on tärkeää.

Radon on hajuton, mauton ja näkymätön kaasu. Talousveden radon lisää varsinkin keuhkosyövän riskiä, koska veden sisältämälle radonille altistutaan enimmäkseen hengitysilman kautta. Radonia vapautuu hengitysilmaan esimerkiksi suihkun yhteydessä tai kun vettä kuumennetaan taikka käytetään pesukoneita.

Lue lisää talousveden radonista (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Pieni määrä fluoridia on ihmiselle tarpeen ehkäisemään hampaiden reikiintymistä. Fluoridin liiallinen saanti aiheuttaa kuitenkin hammaskiilteen kehityshäiriön. Siksi on tärkeää, että erityisesti imeväisikäisten lasten ja raskaana olevien naisten juomavedessä ei ole liikaa fluoridia. Fluoridin runsas saanti saattaa myös lisätä erityisesti vanhuksilla lonkkamurtuman riskiä.

Vettä, jonka fluoridipitoisuus on yli 2 mg/l, ei pidä käyttää pysyvästi juomavetenä eikä ruoanlaittoon.

Lue lisää talousveden fluorista (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Arseenia sisältävän veden pitkäaikainen käyttö aiheuttaa yleisimmin virtsarakon syöpää, mutta myös keuhko- ja ihosyöpää on havaittu. Suurina pitoisuuksina arseeni on yhdistetty myös diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, ihomuutoksiin ja ääreishermoston vaurioihin.

Lue lisää talousveden arseenista (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Liiallinen uraanin saanti voi esimerkiksi vaikeuttaa munuaisten toimintaa. Uraani kuitenkin imeytyy suun kautta elimistöön huonosti ja erittyy nopeasti virtsaan. Altistuminen uraanille myös suihkuveden välityksellä on vähäistä.

Lue lisää talousveden uraanista (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Tietoa kaivoista (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kaivoveden kemiallinen laatu (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kaivoveden laatu (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa vähintään kolmen vuoden välein. Veden säännöllinen tutkiminen on tärkeää, sillä etenkin keväisin kaivoon voi päästä sulamis- tai pintavettä. Kaivovesi on syytä tutkia myös silloin, jos

• veden väri, maku tai haju on muuttunut oleellisesti
• veden epäillään aiheuttavan terveyshaittaa
• vettä ei ole pitkään aikaan käytetty
• kaivon lähellä tehdään rakennustöitä tai
• perheessä on pieniä lapsia tai raskaana olevia.

Kaivoveden laadun voi varmistaa ainoastaan laboratoriossa tutkituttamalla. Tutkituttaminen on maksullista ja se on kaivon omistajan vastuulla. Epäilyttävää kaivovettä ei kannata juoda ennen laboratorioanalyysien valmistumista.

Vesinäytepulloja voit hakea

• Espoon kaupungin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta Otaniemestä, Tekniikantie 15 (2. kerros), klo 8.00–15.30 ja
• Kirkkonummen kunnan asiointipisteestä, Ervastintie 2. Tarkista asiointipisteen aukioloajat Kirkkonummen kunnan verkkosivulta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Näytepulloja voit myös tilata tai noutaa suoraan laboratorioista. Juomavettä tutkivia laboratoriota löydät esimerkiksi Ruokaviraston sivuilta: Talousvesilaboratoriot(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Metropolilabiin toimitettavat näytteet voit jättää

• Espoon kaupungin kaupunkiympäristön asiakaspalveluun maanantaisin kello 11.00 mennessä tai
• Kirkkonummen kunnantalon neuvontapisteeseen maanantaisin kello 13.00 mennessä, joista ne toimitetaan laboratorioon.

Kirkkonummen kunnan palvelupiste on suljettu heinäkuussa. Silloin yksityisten kaivojen vesinäytteet tulee viedä joko suoraan Metropolilabiin tai Espoon kaupungin kaupunkiympäristön asiakaspalveluun Otaniemeen, Tekniikantie 15, maanantaisin kello 11.00 mennessä.

Vesinäytteet voit toimittaa myös itse suoraan laboratorioon.

Jos kaivovedessä on haitallisia aineita yli raja-arvon, ei kaivoveden käyttö silti automaattisesti aiheuta terveyshaittaa. Mahdollinen terveyshaitta riippuu monesta asiasta, esimerkiksi kaivoveden käyttötavasta, haitta-aineen pitoisuudesta ja käytetyn kaivoveden määrästä.

Jos kaipaat apua kaivoveden tulosten tulkintaan, voit olla yhteydessä Espoon seudun ympäristöterveyteen sähköpostilla talousvesivalvonta@espoo.fi.

Kaivovedestä voidaan poistaa haitallisia aineita erilaisin teknisin käsittelymenetelmin. Useat yritykset myyvät erilaisia kaivoveden käsittelymenetelmiä. Lue lisää kaivoveden käsittelystä (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kaivon kunnon tarkastus on syytä tehdä joka kevät. Kaivon tarkastukseen liittyy monia tärkeitä seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon:

• Kaivon kannen tulee olla tiivis ja ehjä, jottei kaivoon pääse esimerkiksi pieneläimiä tai pinta- tai sulamisvesiä. Kannessa olisi hyvä olla lukko ilkivallan riskin vähentämiseksi.
• Kaivon ulko- ja sisäpuolisten rakenteiden tulisi olla silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa, saumojen tiiviitä sekä routasuojauksen paikoillaan.
• Kaivon sisäpuolen tulisi olla puhdas ja kaivon seinissä ei tulisi olla sade-, pinta- tai sulamisvesien valumajälkiä.
• Kaivoveden tulisi olla kirkasta ja roskatonta.

Myös kaivon lähiympäristön havainnointi on osa kaivon kunnon arviointia. Siinä olennaista on kiinnittää huomiota maan painaumiin, jotka voivat vahingoittaa kaivon rakenteita tai edesauttaa sade- tai sulamisvesien lammikoiden syntymistä. Jotta sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat poispäin kaivosta, pitäisi jo rakennusvaiheessa maa kaivon ympärillä muotoilla kaivosta poispäin viettäväksi.

Kaivon kunnostus ja desinfiointi kannattaa teettää siihen perehtyneillä ammattilaisilla. Useat eri yritykset ovat erikoistuneet kaivon huoltoihin ja desinfiointeihin.

Lue lisää kaivon huollosta (vesi.fi)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoon seudun ympäristöterveydelle tulee tehdä kirjallinen ilmoitus vedenjakelualueesta, mikäli

• perustetaan uusi kiinteistöjen yhteinen talousvesikaivo (yli 50 käyttäjää tai toimitettavan veden määrä vähintään 10 m3/vrk) tai
• kaivovettä käytetään elintarvikehuoneistossa tai julkisessa tai kaupallisessa toiminnassa.

Lue lisää vedenjakelualueen ilmoituksesta: Talousveteen liittyvät ilmoitukset ja hakemukset