Kaupunginpuutarha
Kaupunginpuutarhassa on aina avoimet ovat. Se on avoinna meille kaikille! Puutarha sijaitsee Vanttilassa osoitteessa Vantinpuisto 11, 02780 Espoo.
Kaupunginpuutarhan puistoaluetta kutsutaan näytepuutarhaksi. Se on kaikille avoin puisto- ja virkistysalue, jossa voi tutustua sekä kotoisiin että harvinaisempiin lehti- ja havupuihin sekä koristepensaisiin. Alueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1989.
Puistoalue on kooltaan noin kahdeksan hehtaaria ja se sisältää runsaan määrän Suomen oloissa viihtyviä kasveja, joita voi ihmetellä aluetta kiertävien polkujen ja nurmikenttien varsilla. Kasveja löytyy koko laajalta näytepuutarhan alueelta.
Kesäkukka- ja yrttiruudut
Kesäisin ruuduilla saa ihastella köynnöksiä, kesäkukkauutuuksia sekä klassikoita. Osa kukista on koeviljelyssä kaupungin kesäkukkaistutuksia varten. Yrttipuolella taas voi tutustua syötäviin kasveihin ja vihanneksiin. Portit ovat kaikille avoinna, alueella saa kierrellä ja syödä vaikka eväitä köynnösten varjossa.
Leikkipuisto
Puutarhan leikkipaikka on valmistunut Vihervuoden 2000 kunniaksi. Perinteisten keinujen, kiipeilyvälineiden ja hiekkalaatikon lisäksi leikkipaikalla on Espoon kaupungin puutyöhallilla valmistettuja veikeitä puisia hahmoja.
Honkapuisto ja kivikkopuutarha
Kallion päällä kasvavan suuren männyn alle levittäytyy japanilaistyylinen kivikkopuutarha. Erityisesti huomiota saavat upeat tapionpöydät ja suuri hemlokki.
Hedelmätarha
Hedelmätarhassa kukkivat keväisin omena-, luumu- ja päärynäpuut. Niiden satoa voi käydä pienimuotoisesti maistelemassa syksyn koittaessa. Osa omenapuista on yli 50 vuotta vanhoja. Maisemapellossa loistaa kesäisin niittykukkien väriloisto, jolla houkutellaan puutarhaan perhosia, mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.
Varastointi ja hankinta
Kaupunginpuutarhalla on varasto, joka palvelee sekä katu- ja viherrakentajien, viherkunnossapidon sekä muiden kaupungin yksiköiden tarpeita. Varastoimme mm. leikkivälineitä ja roska-astioita.
Kaupunginpuutarha kilpailuttaa, hankkii ja varastoi esimerkiksi Espoon kaupungin käyttämät puutarhalannoitteet, mullat, kasvinsuojeluaineet, kateaineet, kesäkukat sekä pensaat, perennat ja pienet katu- ja puistopuun taimet.
Kompostointi ja mullan tuotanto
Kaupunginpuutarha on kompostoinut hevosenlantaa ja puutarhajätteitä 30 vuoden ajan. Nykyinen kompostikenttä on otettu käyttöön vuonna 2003. Se on kooltaan 0,7 hehtaaria.
Kompostikentällä kompostoidaan kasvijätteitä ja hevosenlantaa sekä lannan seassa olevia kuivikkeita, kuten turvetta ja olkea. Kompostoinnin yhteydessä sekaan laitetaan hiekkaa ja turvetta.
Hevosenlantaa kompostikentälle tuo useampi hevostalli. Kaikkien tallien kanssa on tehty kirjallinen sopimus ja tuonti on maksullista. Puutarhajätettä tuovat kaupungin omat yksiköt.
Kompostikentällä käsitellään vuodessa enintään 4000 tonnia hevosenlantaa ja enintään 3500 tonnia puutarhajätteitä. Vuosittain tuotettava multamäärä on noin 4000 tonnia. Toiminta on ympäristösuojelulain mukaista.
Katupuutuotanto
Kaupunginpuutarhalla kasvatetaan isoja katu- ja puistopuita kaupungin omiin kohteisiin. Yhteistyötä tehdään niin suunnittelijoiden, katu- ja viherrakentajien, viherkunnossapidon kuin urakoitsijoidenkin kanssa.
Puutuotantoalue on kooltaan kuusi hehtaaria ja puita on kasvatuksessa keskimäärin tuhat kappaletta. Kasvattamistamme puulajeista yleisimpiä ovat eri tammi- ja lehmuslajikkeet, hevoskastanja, metsävaahtera ja kynäjalava.
Kehitämme toimintaa kokeilemalla uusia puulajeja, jotka taudinkestävyydeltään sekä muiden ilmastonmuutoksen aiheuttamien olosuhteiden takia vastaavat paremmin tulevaisuuden tarpeita.
Kausikasvien viljely
Kasvatamme osan kaupungin kesäkukkatarpeesta sekä teemme kesäkukkasuunnitelmat viherkunnossapitoyksiköiden kohteisiin.
Käytössämme on vuonna 1995 valmistettu kasvihuone, jonka pinta-ala on n. 500 neliömetriä. Kaupunginpuutarha tuottaa itse pienemmät kesäkukkaerät, uutuuslajit, moduulit, juurakot ja suuret, talvetettavat keskuskasvit.
Puutyöhalli toimii osana Kaupunginpuutarhaa ja valmistaa erilaisia tuotteita puusta kaupungin sekä sen asukkaiden tarpeisiin.
Tunnetuin tuote lienee jo 1960 luvulta asti valmistettu Tapiola-penkki. Penkit valmistetaan ja ruiskumaalataan hallilla. Pääasialliset värit ovat valkoinen, vihreä, punainen sekä oranssi.
Kaupungissamme sijaitsee lukuisia leikkipuistoja, joihin valmistamme leikkivälineille säilytyslaatikot sekä värikkäät eläinhahmopuuveistokset. Veistoksissa vain mielikuvitus on rajana ja ne tuottavat iloa lukuisille lapsille sukupolvesta toiseen ja ovat erittäin suosittuja leikkivälineitä.
Puutyöhallilla syntyvät myös kyltit ja opasteet kaupungin luontopoluille, koirapuistoihin ja siirtolapuutarhoihin. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu paljon korjaustöitä sekä esimerkiksi pukusuojien, terassien ja varastorakennusten valmistusta.
Espoon kaupunginpuutarhaa ja sen sijoituspaikkaa alettiin pohtia vuonna 1974. Samoihin aikoihin suunniteltiin myös Kauklahden alueen kaavoitusta ja mahdollista teollisuusalueen laajennusta. Maisema-arkkitehti Aina Harju-Söderbergin esityksestä kaupunginpuutarhaa alettiin suunnitella Kauklahden teollisuusalueen ja keskuspuiston välimaastoon.
Kaupunginpuutarhurit alkoivat tutkia Kauklahdessa sijaitsevaa Vanttilan laaksoa. Nämä laidunmaat olivat alun perin olleet kolmen tilan omistuksessa. Espoonjoen puoleinen tila oli nimeltään Ervast, keskimmäinen tila oli Jofs ja Kivenlahdenpuoleinen tila Smeds. Tuohon aikaan Ervast ja Smeds kuuluivat jo Espoon kaupungille, mutta Jofsin omisti kuolinpesä. Jofsin ja Smedsin välissä sijaisi myös pieni, 0,5 hehtaarin kokoinen Vingåkerin tontti.
Maaliskuussa 1976 Espoon tekninen virasto esitti kiinteistölautakunnalle, että suunnitelman mukainen alue varattaisiin Kaupunginpuutarhan alueeksi sekä pyrittäisiin lunastamaan yksityisessä omistuksessa olevat Jofsin ja Vingåkerin maa-alueet sen yhteyteen.
Kaupunginpuutarhan toiminta alkoi keväällä 1976 siirtonurmen viljelyllä Smedsin tilan peloilla. Pelloille siirrettiin myös puita sekä pensaita, jotka jouduttiin siirtämään pois muualta kaupungin infrarakentamisen tieltä. Lisäksi istutettiin pienempiä taimia jatkokasvatusta varten. Alueella sijaitsi vanha lato, joka kunnostettiin henkilökunnan sosiaalitilaksi.
Taimiviljelyn laajentuessa pellot kunnostettiin ja salaojitettiin viljelyolosuhteiden parantamiseksi. Vuonna 1979 kaupunki osti Jofsin tilan. Osa vanhoista rakennuksista oli purettava niiden huonokuntoisuuden takia. Päärakennusta suunniteltiin katuosaston kurssitilaksi, virka-asunnoksi, ulkoilutukikohdaksi sekä koko tilakokonaisuutta kotieläntilaksi. Tekninen virasto muistutti kuitenkin vuonna 1976 tehdystä esityksestä, järjestää tilat Kaupunginpuutarhan käyttöön.
Jofsin päärakennus kunnostettiin Kaupunginpuutarhan käyttöön vuosina 1981 ja -82. Pian myös Vingåker tilan omistajat halusivat myydä tonttinsa kaupungille. Vuoden 1982 syksyllä maat olivat Kaupunginpuutarhan käytössä.
Kaupunginpuutarhan rakennusalueen yleissuunnitelma, sekä puutyöhallin ja varastorakennuksen luonnospiirustukset hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa kesäkuussa 1983. Vihervuoden keväänä 1985 vietettiin puutyöhallin avajaisia. Varastorakennukset valmistuivat seuraavana vuonna. Uusi sosiaalitila rakennettiin vuonna 2003.