Liikennekatsaus 2025

Espoo kasvaa, ja tarvitsemme lisää asuntoja, palveluja, työpaikkoja ja virkistysmahdollisuuksia asukkaillemme. Kaavoituksen tehtävänä on varmistaa, että asuntorakentamista kaavoitetaan riittävästi kasvavaa väestöä varten. Kaavoituksessa huolehditaan myös siitä, että koulut, harrastukset, kaupat ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä – autoiluakaan unohtamatta. 

Liikennebarometrin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) mukaan 63 prosenttia espoolaisista kokee liikenteen sujuvuuden erittäin tai melko hyväksi. Joukkoliikenteen edistämistä kannattaa 94 prosenttia vastaajista ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen puolella on 87 prosenttia vastaajista. 

Pyöräilyn edistämiseksi tehtiin työtä usealla eri rintamalla. Pyöräilyn edistämisen päivitystyö käynnistettiin vuonna 2024 ja se valmistuu vuonna 2025. Seudullisen kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu vuodeksi 2026. Espoo oli mukana useissa eri pyöräilyä edistävissä hankkeissa, kuten kansainvälisessä Cycle4Climate-hankkeessa.

Liikenteen sähköistyminen jatkaa voimakasta kasvuaan Espoossa. Ladattavien hybridien määrä on nelinkertaistunut ja täyssähköautojen lähes 19-kertaistunut viiden viime vuoden aikana. Yhteensä sähköhybridi- ja sähköautoja oli 23 prosenttia liikennekäytössä olevista henkilöautoista.

Pyöräilyn edistäminen tukee kestävää liikkumista

Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Liikenne on jo nyt suurin päästölähde Espoossa, ja sen merkitys tulee entisestään nousemaan, kun kaupunki kasvaa. Polkupyörän käytön lisääminen arkiliikenteessä on tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä. 

Espoon kaupunki laati pyöräilyn edistämisohjelman vuonna 2013. Ohjelmassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet ulottuivat vuoteen 2024, ja niiden toimeenpanoa ja seurantaa on ohjannut pyöräilyn edistämisen ohjausryhmä. Vuonna 2024 käynnistettiin ohjelman päivitystyö, joka valmistuu vuonna 2025. Edistämisohjelman päivityksen tavoitteena on tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseksi ja pyöräilyyn kannustavan toiminnan kehittämiseksi. Lisäksi tavoitteena on kehittää pyöräliikenteen seurantaa ja sen mittareita. Päivitystyö on toteutettu aiempaa laaja-alaisempana yhteistyönä eri toimialojen kesken. Työhön ovat osallistuneet kaupunkiympäristön toimiala, Visit Espoo, Kestävän kehityksen osaamiskeskus, kasvun ja oppimisen toimiala sekä konsultointiyritys WSP Finland.

Päivityksen aikana saatiin tulokset vuoden 2024 Liikennebarometrista ja toteutettiin asukaskysely espoolaisten näkemyksistä pyöräilyn edistämiseen liittyen. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty ohjelman toimenpidekokonaisuuksien tarkastelussa ja kehittämisessä. Pyöräilyn edistämisen keskeinen tavoite on, että Espoossa pyöräily on houkuttelevaa ja turvallista kaikille. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmassa esitetään toimenpiteitä, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Espoon nykyisen kaupunkipyöräpalvelun sopimuskausi päättyy vuonna 2025. Tavoitteena on ottaa käyttöön keväällä 2026 uusi seudullinen kaupunkipyöräjärjestelmä, joka on useassa seudun kunnassa toimiva yhtenäinen, helppokäyttöinen ja käyttäjälle edullinen kaupunkipyöräpalvelu. Kaupunginhallitus on hyväksynyt lokakuussa 2024 seudullisen kaupunkipyöräjärjestelmän hankesuunnitelman sekä valtuuttanut Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kilpailuttamaan seudullisen kaupunkipyöräjärjestelmän. Loka-marraskuussa 2024 järjestettiin kysely, jossa vastaajat pääsivät kommentoimaan kilpailutettavan kaupunkipyöräjärjestelmän asemaverkostoa ja antamaan omia asemasijaintiehdotuksia. Vastauksia saatiin yhteensä 674. Kyselyn vastauksia on hyödynnetty asemaverkoston suunnittelussa. Verkostosta tiedotetaan myöhemmin kilpailutuksen edetessä ja tavoitellun hankinnan laajuuden tarkentuessa.

Kesäkuussa 2024 käynnistyi kansainvälinen hanke nimeltä Cycle4Climate: Co-creating Sustainable Cycling Solutions for Reducing CO2 Emissions in the Central Baltic Region (2024–2027, EU Interreg Central Baltic -ohjelma). Siinä kokeillaan erilaisia toimia pyöräliikenteen lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi Espoossa Tapiola-Otaniemi-Keilaniemen alueella ja kolmessa muussa eurooppalaisessa kumppanikaupungissa sekä tehdään yhteistyötä paikallisten korkeakoulujen kanssa. Hankkeessa kokeillaan yhteiskehittämällä muodostettuja toimia ympärivuotisen pyöräliikenteen suosion lisäämiseksi osana nykyistä pyöräilyinfrastruktuuria ja -palveluita. Kumppaniverkoston kautta saadaan tietoa erilaisten toimien vaikuttavuudesta ja parhaista käytännöistä. Projektissa on mukana yhteensä kahdeksan kaupunki- ja korkeakoulukumppania Suomesta, Ruotsista, Latviasta ja Virosta.

Pääkaupunkiseudun haastemoottori -hankkeessa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa kaupungin haasteiden ratkaisemiseksi. Yksi keskeisistä haasteista on ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen. Hankkeessa järjestettiin kesän aikana aikuisten pyöräilykursseja, joihin osallistui 50 henkilöä. Kohderyhmänä ovat aikuiset, jotka eivät ole oppineet lapsena pyöräilemään – osallistujia oli monenlaisista taustoista, mutta maahanmuuttajat ja erityisesti maahanmuuttajanaiset ovat aikuisten pyöräilykursseista kiinnostunut ryhmä.

Espoossa toimii lukuisia pyöriä korjaavia ja huoltavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja mahdollistavat pyörien käyttöiän pidentämisen. Espoon kaupunki on tehnyt yhteistyötä näiden yritysten kanssa. Yritysten toiveesta on järjestetty kampanja, jossa kannustetaan pyöränhuoltoon syys- ja talvikaudella. Pyöränhuoltokampanja näkyi Espoon viestintäkanavissa ja kaupungin eri tiloissa olevilla näyttötauluilla. VTT:n ja yritysten kanssa järjestettiin kestävän työmatkaliikkumisen vaihtoehtoja esittelevä messutapahtuma Otaniemessä.

Lisäksi Espoon kaupunki oli mukana vuosittain toukokuussa järjestettävällä pääkaupunkiseudun pyöräilyviikolla. Teemaviikon aikana tehtiin pyöräilyaiheista viestintää Espoon viestintäkanavissa sekä järjestettiin pyöräilijöiden aamupalatapahtuma Keilaniemessä.

Liikenteen kehitystä seurataan liikennelaskentojen sekä eri tahojen tuottamien tietojen avulla. Espoossa seurataan jalankulun, pyöräilyn ja joukko- ja autoliikenteen kehitystä. Lisäksi seurataan liikennekäytössä olevien autojen sekä liikenteen aiheuttamien lähi- ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä.

Jalankulun ja pyöräilyn laskennat toteutetaan sekä käsinlaskentoina että konelaskimilla. Espoolla on 13 ympärivuotisesti toiminnassa olevaa laskinta (Eco-Counter), joista kuusi laskee pyöräilijöiden lisäksi jalankulkijoita. Kolme laskinta (DSL10) laskee kaupunkikeskusten välistä pyöräliikennettä joulukuusta maaliskuuhun ja toukokuusta syyskuuhun. Lisäksi on kolme siirrettävää laskinta (SR4-Bike). Kesällä 2024 jalankulkua mitattiin kuudessa ja pyöräilyä 17 konelaskentapisteessä. Jalankulkua ja pyöräilyä laskettiin konelaskentojen lisäksi 35 käsinlaskentakohteessa. Laskentakohteista 21 oli erillispyyntöjä.

Espoon joukkoliikenteen tutkimuksista vastaa HSL. Bussiliikenteen nousut, eli bussiin nousseiden matkustajien lukumäärä, lasketaan matkakorttijärjestelmän avulla. Matkustajamäärää täydennetään mobiililipulla matkustavien osuudella. Avorahastettavien linjojen nousutiedot kerätään Dilax-laskentalaitteilla. Myös juniin nousseet lasketaan samalla menetelmällä. Metroon nousevat matkustajamäärät kerätään liukuportaisiin tai rakennuksen oviin asennetuilla laskentalaitteilla. Lisäksi hyödynnetään HSL-sovellusta erikseen luvan liikkumistietojensa keräämiseen antaneiden osalta. Espoon seurantaa varten tiedot kootaan vuosittain marraskuun nousijatilastoihin perustuen. Aineistosta lasketaan arkipäivien nousujen keskiarvo, joka on liikennesuunnittelun näkökulmasta keskeinen tieto.

Espoo ei itse toteuta liikenteen kulkumuoto-osuustutkimuksia, vaan kuntakohtaiset tiedot saadaan HSL:n tuottamasta aineistosta. Viimeisin Liikkumistutkimus toteutettiin vuonna 2023 ja sitä täydentävä Jatkuva liikkumistutkimus vuonna 2024. 

Espoo suorittaa autoliikenteen laskennat pääosin omalla laskentakalustollaan. Tietoja kerätään myös ulkoisista tietolähteistä, kuten Fintrafficin ylläpitämästä LAM-portaalista. Liikennemääristä saadaan tietoa 23:n Espoossa sijaitsevan LAM-mittausaseman lisäksi kaupungin omista kiinteistä ja muuttuvista laskentapisteistä. Kiinteiden pisteiden laskennat perustuvat DSL10-laskinten tuloksiin. Muuttuvat laskentapisteet valitaan vuosittain laskentatarpeen mukaan. Tarve määräytyy ajankohtaisten liikennehankkeiden ja suunnittelutarpeiden perusteella. Muuttuvissa laskentapisteissä käytetään Viacount II -laskimia.

Vuonna 2024 autoliikenteen laskentoja tehtiin yhteensä noin 240 laskentapisteessä. Pysäköintilaskentoja tehtiin noin 50 liityntäpysäköinti- ja pysäköintialueella. Koulujen ja päiväkotien saattoliikennettä tutkittiin yhteensä kymmenessä eri kohteessa. Liittymälaskentoja tehtiin kolmessa eri liittymässä.

Helsingin seudun liikenteen (HSL) Liikkumistutkimuksen mukaan espoolaisten tekemistä matkoista vuonna 2023 jalankulun osuus oli 30 prosenttia, pyöräilyn 9 prosenttia, joukkoliikenteen 20 prosenttia ja autoliikenteen 40 prosenttia.

HSL on lisäksi aloittanut jatkuvan kyselytutkimuksen, jolla seurataan HSL-alueen asukkaiden liikkumistottumuksia. Tuloksia julkaistaan neljännesvuosittain. Uusi jatkuva liikkumistutkimus ei kuitenkaan ole suoraan verrattavissa Liikkumistutkimukseen. 

Kävelyn edistämiseksi Espoossa on muodostettu suunnittelua varten kävelypainotteisia alueita. Näillä alueilla suunnittelijoilla on oikeus ja velvollisuus tavoitella kävelyyn kannustavaa kaupunkitilan laatua. Kävelypainotteisuuden huipputason alue kattaa kaupallisen ydinkeskustan, ympäröivät kivijalkaliikkeet, torit, terassit ja kävelykadut noin 400 metrin säteellä kaupunkikeskuksessa. Parannetun tason kävelypainotteinen alue käsittää tiiviit asuinalueet, aukiot sekä reitit urheilupuistoihin ja virkistysalueille korkeintaan noin kilometrin säteellä. Huipputason alueella painotetaan kaupunkikulttuuria ja kaupallisuutta, kun taas parannetulla tasolla korostuvat katu- ja tonttivihreä. Suunnittelun tukena on tarkistuslista, josta voi valita kohteeseen parhaiten sopivat keinot.

Viidestä kaupunkikeskustasta on tehty jalankulkulaskentoja(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Näin tiedetään nykytilanne, voidaan laatia tavoitevuoden ennuste, osataan valita sopivat suunnitelmaratkaisut ja mahdollistetaan vaikutusten arviointi toteutuksen jälkeen. Joistakin toreista ja aukioista on selvitetty jalankulkuvirtojen lisäksi viipymisen paikat, tarkoitus ja kesto. 

Jalankulun kuukausivaihtelu ja jalankulkijamäärät

Espoossa jalankulkijamääriä seurataan ympärivuotisesti viidessä kaupunkikeskuksessa. Laskentatulokset ovat avointa dataa ja tarkasteltavissa osoitteessa https://data.eco-counter.com/ParcPublic/?id=5589(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Jalankulun määrissä esiintyy kausivaihtelua, jota rytmittävät lomakaudet. Jalankulkijamäärät laskevat hieman joulu- ja helmikuun lomajaksojen aikana ja selkeämmin kesä- ja heinäkuussa. Heinäkuu on hiljaisin kuukausi, mutta jalankulkijamäärät kasvavat nopeasti sen jälkeen.

Espoon vilkkain jalankulkulaskentapiste sijaitsee Leppävaarankäytävällä, jossa vuonna 2024 havaittiin keskimäärin noin 9 900 jalankulkijaa arkivuorokaudessa. Hiljaisimmassa laskentapisteessä Olarinkadulla rekisteröitiin keskimäärin noin 400 jalankulkijaa arkivuorokaudessa.

Vuoden 2024 pyöräilijämäärät

Laskentapisteiden tuloksista on laskettu pyöräliikenteen keskimääräinen liikennemäärä arkivuorokausilta (ma–pe) jaksolta 15.5.–15.9.2024. Edellisvuoteen verrattuna pyöräliikenteen keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä kasvoi Espoossa 15 prosenttia. Kasvu oli suurinta Espoonportissa (+40 %), Leppävaarankäytävässä (+23 %) ja Suomenlahdentiellä (+20 %). Vähenemää oli vain Espoonlahdenraitilla (–14 %) ja Ylismäentiellä (–7 %).

Joukkoliikenteen nousijamäärät

Joukkoliikenteen marraskuun arkinousut kasvoivat 6 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna. Koronan myötä arkinousut vähenivät jyrkästi noin 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuodesta 2020 vuoteen 2024 arkinousut kasvoivat noin 54 prosenttia. Vuonna 2024 marraskuun arkinousut laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta. 

Liikennemäärien kasvu on ollut pitkällä aikavälillä hitaampaa kuin väkiluvun kasvu, mikä on kestävän kehityksen kannalta positiivista. Vuodesta 2015 vuoteen 2019 autoliikennemäärät kasvoivat 2 prosenttia, kun samalla ajanjaksolla väkiluku kasvoi 7 prosenttia. Vuonna 2020 autoliikennemäärät vähenivät noin 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuodesta 2020 vuoteen 2024 autoliikennemäärät kasvoivat 5 prosenttia.

Vähäpäästöisten autojen osuus Espoon autokannasta on jatkanut kasvuaan. Ilmastotavoitteiden toteutumisen kannalta on oleellista vähentää yksityisautoilun päästöjä muun muassa sähköautojen osuuden kasvattamisen avulla. Sähköautojen yleistymistä voidaan tukea kaupungin toimin kannustamalla kiinteistöjä rakentamaan latauspisteitä sekä kehittämällä julkista latauspisteinfrastruktuuria kaupungin hallinnoimilla alueilla. Markkinaehtoisen latauspisteverkoston kehittämisessä kaupunki tekee yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä Espoossa on noin 120 julkista sähköautojen latausasemaa, joissa on yhteensä noin 1 060 latauspistettä. Tämä vastaa noin 8:aa julkista latauspaikkaa 100:aa täyssähköautoa kohden.

Katu- ja tieverkko

Vuonna 2024 autoliikennemäärät kasvoivat Espoon vakiolaskentapisteissä 1,5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Kokonaiskasvu muodostui katuverkon 0,7 prosentin ja valtion teiden 1,9 prosentin kasvusta. Autoliikenteen vakiolaskentapisteistä 55 on Espoon kaduilla ja 30 valtion teillä. Vuonna 2024 Espoon kaduilla liikenne kasvoi 25:ssä, väheni 26:ssa ja pysyi samana neljässä vakiopisteessä. Valtion teillä liikenne kasvoi 23:ssa, väheni kuudessa ja pysyi samana yhdessä vakiopisteessä. Yhteensä vakiolaskentapisteissä liikenne kasvoi 56 prosentissa, väheni 38 prosentissa ja pysyi samana 6 prosentissa pisteistä.

Vuodesta 2023 vuoteen 2024 Espoon katuverkon liikennemäärien kasvu oli suurinta Mankkaanlaaksontiellä, jossa liikennemäärät kasvoivat noin 4 800 ajoneuvolla arkivuorokaudessa, mikä tarkoittaa 91 prosentin kasvua. Muita merkittäviä kasvuja olivat Höyrylaivantien 2600, Haukilahdenkadun 1 400, Kauklahdenväylän 1 100 ja Hauenkalliontien 900 ajoneuvoa. Katuverkon merkittävimmät vähenemät liikennemäärissä tapahtuivat Vanhan-Mankkaan tiellä, 2 100 ajoneuvoa, ja Mankkaantiellä, 1 800 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.

Valtion teillä merkittävimmät kasvut liikennemäärissä tapahtuivat Kehä III:lla, Kehä I:llä ja Länsiväylällä. Kehä III:lla Juvanmalmin kohdalla liikennemäärät kasvoivat 2 600:lla, Kehä I:llä Helsingin rajalla 2 100:lla ja Länsiväylällä Helsingin rajalla 2 000:lla ajoneuvolla arkivuorokaudessa. Merkittävimmät vähenemät olivat Turunväylällä 1 200 ja Turuntiellä Helsingin rajalla 800 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Raskaan liikenteen osalta merkittävin kasvu oli Kilonväylällä, 97 prosenttia. Raskaan liikenteen osalta merkittävimmät vähenemät olivat Turunväylällä Etelä-Leppävaaran kohdalla ja Kehä I:llä, missä arkivuorokauden liikennemäärät laskivat 9–10 prosenttia edellisvuodesta.

Autoliikennemäärien kehitystä kuvataan liitteissä 3–5.

Liite 3:n tarkempi versio: Autoliikennemäärät 2024. Ei saavutettava.pdf

Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne

Liikennemäärien kehitystä Espoossa seurataan itäisellä ja läntisellä kunnanrajalla sekä Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Itäinen linja sivuaa Helsingin ja Vantaan puoleista rajaa, ja linjalla on kymmenen kunnanrajan ylittävää väylää. Läntinen linja sivuaa Kirkkonummen ja Vihdin rajaa. Läntisellä linjalla kunnanrajan ylittäviä väyliä on kuusi. Espoon sisäinen poikittaislinja kulkee lännestä itään linjalla Saunalahti–Malminmäki–Mankkaa–Laajalahti, ja linjalla on kuusi seurantaväylää. Vuoden 2024 aikana kaikilla laskentalinjoilla havaittiin liikennemäärissä kasvua. Yhteensä liikennemäärä kasvoi 1,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Itälinjalla liikennemäärä kasvoi 1,6 prosenttia, länsilinjalla 3,9 prosenttia ja  poikittaislinjalla 1,1 prosenttia vuodesta 2023.

Absoluuttinen vuorokausiliikenne oli Espoon itälinjalla 293 300 ajoneuvoa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 4 600 ajoneuvoa. Poikittaislinjalla vuorokausiliikenne oli 162 000 ajoneuvoa, jossa kasvua oli 1 800 ajoneuvoa. Länsilinjalla liikennemäärä oli 89 900 ajoneuvoa, jossa kasvua 3 300 ajoneuvoa. Kunnanrajan ylittävän liikenteen määrä vuonna 2024 oli yhteensä noin 383 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteensä seurantalinjat ylitti vuorokausittain 545 000 ajoneuvoa.

Liityntäpysäköintipaikkojen määrä on muuttunut vuosien 2023 ja 2024 välillä. Paikkamäärät ovat vähentyneet Rantaradan varren työmaa-alueiden juna-asemilla. Vuonna 2024 asemilla oli autopaikkoja 444 paikkaa vähemmän kuin vuonna 2023. Paikkojen määrä väheni etenkin Leppävaarassa (-260 paikkaa) ja Espoon keskuksessa (-121 paikkaa). Asemien pyöräliitynnässä paikkamäärä väheni noin 308 paikalla, joista 182 paikkaa sijaitsi Leppävaarassa. Pikaratikkapysäkkien 238 pyöräliityntäpaikkaa laskettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2024. 

Autojen liityntäpysäköinti

Vuonna 2024 Espoossa oli yhteensä 3295 autojen liityntäpysäköintipaikkaa, mikä oli noin 450 paikkaa vähemmän kuin vuonna 2023. Syksyn laskennassa liityntäpysäköityjen autojen määrä oli 1540 ajoneuvoa, mikä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna (1547 ajoneuvoa). Liityntäpysäköinnin kokonaiskäyttöaste oli 47 prosenttia (vuonna 2023 käyttöaste oli 41 %).

Neljä suosituinta autojen liityntäpysäköintialuetta olivat:

1. Kera – käyttöaste laskenta-ajankohtana 100 %
2. Kilo – 100 %
3. Hanasaari – 100 %
4. Espoon keskus – 91 %

Vähiten käytetyt autojen liityntäpysäköintialueet olivat:

• Kaitaa (26 %), Urheilupuisto (25 %), Soukka (19 %), Espoonlahti (8 %) ja Kivenlahti (6 %).

Alta voit ladata liitteet PDF-muodossa. Lisätietoja Espoon liikennetutkimuksesta saat verkkosivultamme https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/tietoa-liikenteesta.