Liikennekatsaus 2024

Espoo kasvaa, ja tarvitsemme lisää asuntoja, palveluja, työpaikkoja ja virkistysmahdollisuuksia asukkaillemme. Kaupunkisuunnittelun tehtävänä on varmistaa, että asuntorakentamista kaavoitetaan riittävästi kasvavaa väestöä varten. Kaupunkisuunnittelussa huolehditaan myös siitä, että arjen paikat, kuten koulut, harrastukset, kaupat ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä – autoiluakaan unohtamatta.

Liikennekatsauksessa kerromme vuosittain liikenteen ajankohtaisista asioista. Vuosi 2023 oli merkittävä Espoon liikennejärjestelmän historiassa. Pääkaupunkiseudun ensimmäinen pikaratikka aloitti liikennöinnin lokakuussa korvaten runkobussilinja 550:n. Linjalle on ennustettu 90 000 matkustajaa arkipäivisin vuoteen 2030 mennessä.

HSL:n tekemän Liikkumistutkimuksen perusteella espoolaisten liikkumistottumukset ovat muuttuneet merkittävästi viidessä vuodessa. Samalla, kun henkilöautolla tehtävien matkojen määrä laski, niin kestävien kulkumuotojen yhteenlaskettu osuus asukkaiden tekemistä matkoista kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä 53 prosentista 59 prosenttiin.

Liikenteen sähköistyminen jatkaa voimakasta kasvuaan Espoossa. Ladattavien hybridien määrä on viisinkertaistunut ja täyssähköautojen 22-kertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Yhteensä sähköhybridi- ja sähköautoja oli 18,5 % liikennekäytössä olevista henkilöautoista.

Pikaraitiolinja 15 aloitti liikennöinnin 

Vuosi 2023 jää historiaan merkittävänä vuotena Espoon ja koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehityksessä. Ensimmäinen pikaratikka alkoi kuljettaa matkustajia 21. lokakuuta 2023 tarjoten nopean ja tehokkaan liikennöintivaihtoehdon Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen. Pikaraitiolinja 15 korvasi aiemmin käytössä olleen runkobussilinjan 550.

Espoon tarinan mukaisesti pikaratikka tukee liikenteen vähähiilisyyttä ja vahvistaa raideliikenteeseen tukeutuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta. Pikaraitiolinja yhdistää metron ja kaupunkiradan toisiinsa sekä tehostaa pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä. Linja on yhteensä 25 kilometriä pitkä, ja sen varrella on 34 pysäkkiä. Espoon osuus on 9 kilometriä, ja sillä on 12 pysäkkiä.

Pikaratikan huippunopeus on 70 km/h ja keskimääräinen matkanopeus 25 km/h. Päästä päähän matka kestää noin tunnin, mutta harva matkustaa niin pitkän matkan. Keskimääräinen matkan pituus on 4,2 kilometriä.

Pikaratikka liikennöi pääosin omalla kaistallaan, mikä takaa matkustajille luotettavan ja häiriöttömän matkustuskokemuksen. Ratkaisu edistää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta vähentäen samalla ruuhkia ja ympäristövaikutuksia. Liikennevaloetuuksien ansiosta pikaratikalle ei tule ylimääräisiä pysähdyksiä pysäkkien välillä.

Pikaratikan koko linjalle ennustetaan 90 000 matkustajaa arkipäivisin vuoteen 2030 mennessä. Tähän kysyntään pikaratikan busseja suurempi kapasiteetti pystyy vastaamaan.  

Espoon liikennetutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa liikenteestä. Liikennetutkimuksessa tarkastellaan auto- ja joukkoliikenteen sekä jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärien kehittymistä. Espoo kerää liikennetietoa sekä itsenäisesti että ulkoisista tietolähteistä. Liikennetutkimuksella on Espoossa pitkä historia, mikä on mahdollistanut liikenteen seurannan aina 1960-luvulta lähtien.

Mihin tuloksia tarvitaan?

Liikennetutkimus tuottaa tietoa kaavoituksen, katusuunnittelun, liikenteen hallinnan, kunnossapidon ja päätöksenteon tueksi. Huomattavimmat liikennetutkimuksen tarpeet kohdistuvat katujen ja liikenneväylien rakentamiseen, liikenteellisten vaikutusten arviointiin, maankäytön liikennesuunnitteluun, liikenneturvallisuustarkasteluihin sekä liikennemäärien kehityksen seurantaan. Pysäköintilaskentojen tuloksia tarvitaan pysäköintipaikkojen tarpeen ja vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksien arviointiin.

Jalankulku ja pyöräily ovat tärkeä osa kestävää liikennejärjestelmää. Kestävän liikkumisen hyödyt heijastuvat hyvinvointiin, kansantalouteen ja ympäristön tilaan. Jalankulusta ja pyöräliikenteestä kerätään tietoa, jota käytetään maankäytön suunnittelussa, kuten kulkuväylien tarpeen ja toteutusratkaisujen arvioinnissa sekä kunnossapidon priorisoinnissa. Tietoa käytetään myös liikenneturvallisuustarkasteluissa.

HSL:n joukkoliikenteen nousutietoja käytetään kehityksen seurannassa. Espoon tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen edellytyksiä sekä edistää kestäviä kulkumuotoja.

Autoliikenteen tutkimus on keskeinen osa Espoon liikennetutkimusta. Katujen ja teiden rakentamisen suuret investointikustannukset, autoliikenteen tilavaatimukset ja ympäristövaikutukset edellyttävät huolellista suunnittelutyötä, jossa liikennetutkimusten tuottamat lähtötiedot ovat tärkeässä osassa. Laskentatuloksia käytetään kaavoituksessa, katusuunnittelussa, liikennesuunnittelussa sekä liikenteen hallinnassa. Tutkimustuloksia kerätään myös liikenne-ennusteiden, toimivuustarkasteluiden sekä liikennemeluselvityksien lähtötiedoiksi.

Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä kasvaa tarve tehostaa pysäköintiä, mikä korostaa ajankohtaisten pysäköintitutkimusten tärkeyttä. Pysäköintitutkimuksia tehdään pääosin maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Liikennelaskentojen yhteydessä on mahdollista tehdä nopeustutkimuksia, joita Espoossa tehdään tyypillisesti liikenneturvallisuuskysymyksien ratkaisemiseksi. Kulkutapaosuuksien muutoksien ymmärtämiseksi eri kulkutapojen liikennemäärien jatkuva seuranta on tärkeää. 

Miten tutkimusta tehdään?

Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla sekä ulkoisista järjestelmistä kerättävillä tiedoilla. Jalankulkua mitataan kaupunkikeskuksissa ja pyöräliikennettä sekä kaupunkikeskuksissa että kaupunkikeskusten välillä. Näiden vakiokohteiden lisäksi Espoossa toteutetaan erillispyynnöstä laskentoja eri kohteissa.

Jalankulun ja pyöräilyn laskennat toteutetaan sekä käsinlaskentoina että konelaskimilla. Käsinlaskennat tehdään pääosin kahden tunnin laskentoina, joista suurin osa toteutetaan kesäkuussa ennen juhannusta. Havainnot laajennetaan vuorokausiliikenteeksi kertoimilla laskentapisteen sijainnin ja laskenta-ajankohdan mukaan. Espoolla on 13 ympärivuotisesti toiminnassa olevaa laskinta (Eco-Counter), joista viisi laskee pyöräilijöiden lisäksi jalankulkijoita. Lisäksi kolme laskinta (DSL10) laskee kaupunkikeskusten välistä pyöräliikennettä joulukuusta maaliskuuhun ja toukokuusta syyskuuhun. Kesällä 2023 jalankulkua mitattiin viidessä kiinteässä konelaskentakohteessa ja pyöräilyä 16 kiinteässä konelaskentakohteessa. Jalankulkua ja pyöräilyä laskettiin konelaskentojen lisäksi 37 käsinlaskentakohteessa. Laskentakohteista 23 oli erillispyyntöjä.

Espoon joukkoliikenteen tutkimuksista vastaa HSL. Bussiliikenteen nousut, eli bussiin nousseiden matkustajien lukumäärä, kerätään matkakorttijärjestelmän avulla. Lukuja korotetaan mobiililipulla matkustavien osuudella. Avorahastettavien linjojen nousut kerätään Dilax-laskentalaitteilla. Myös juniin nousseet lasketaan samalla menetelmällä. Metroon nousevat matkustajamäärät kerätään liukuportaisiin tai rakennuksen oviin asennetuilla laskentalaitteilla. Lisäksi hyödynnetään HSL-sovellusta erikseen luvan liikkumistietojensa keräämiseen antaneiden osalta. Espoon seurantaa varten tiedot kootaan vuosittain marraskuun nousijatilastoihin perustuen. Aineistosta lasketaan arkipäivien nousujen keskiarvo, joka on liikennesuunnittelun näkökulmasta keskeinen tieto.

Espoo ei itse toteuta liikenteen kulkumuoto-osuustutkimuksia, vaan kuntakohtaiset tiedot saadaan HSL:n tuottamasta aineistosta. Viimeisin liikkumistutkimus toteutettiin vuoden 2023 aikana, ja sen tuloksia on käsitelty tässä liikennekatsauksessa.

Espoon autoliikenteen laskennat tehdään pääosin omalla laskentakalustolla. Tietoja kerätään myös ulkoisista tietolähteistä, kuten valtion silmukkapisteistä sekä Fintrafficin ylläpitämästä LAM-portaalista. Liikennemääristä saadaan tietoa Espoossa sijaitsevan LAM-mittausaseman lisäksi kaupungin omista kiinteistä ja muuttuvista laskentapisteistä. Kiinteiden pisteiden laskennat perustuvat DSL10-laskinten tuloksiin. Muuttuvat laskentapisteet valitaan vuosittain laskentatarpeen mukaan. Tarve määräytyy ajankohtaisten liikennehankkeiden ja suunnittelutarpeiden perusteella. Muuttuvissa laskentapisteissä käytetään Viacount II -laskimia.

Espoossa autoliikenneseurannan kohteita ovat katujen ja teiden autoliikennemäärät, pysäköintialueiden käyttöasteet ja pienissä määrin liikenneväylien ajonopeudet. Pysäköintitutkimukset toteutetaan laskemalla tutkittavan alueen autopaikkamäärä ja pysäköidyt ajoneuvot joko käsinlaskentana, videokuvan avulla tai konelaskentana alueen sisään- ja ulosajoväylillä. Koneelliset pysäköintilaskennat tehdään käyttämällä Viacount II -laskimia.

Vuonna 2023 autoliikenteen laskentoja tehtiin yhteensä noin 200 laskentapisteestä. Pysäköintilaskentoja tehtiin noin 100 liityntäpysäköinti- ja pysäköintialueella, joista saatiin yli 600 laskentatulosta. Liittymälaskentoja tehtiin kahdessa eri liittymässä.

Vuodesta 2018 vuoteen 2023 jalankulun osuus kasvoi 26 prosentista 30 prosenttiin. Samalla aikavälillä pyöräilyn osuus on pysynyt samana, 9 prosentissa. Joukkoliikenteen osuus nousi 18 prosentista 20 prosenttiin, ja henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus laski 46 prosentista 40 prosenttiin.

Jalankulun ja joukkoliikenteen suosion kasvun vuoksi kestävien kulkumuotojen – jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – yhteenlaskettu osuus asukkaiden tekemistä matkoista kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä. Syksyllä 2018 kestävien kulkumuotojen osuus oli 53 prosenttia ja vuoden 2023 syksyllä 59 prosenttia. Jalankulun suosioon on voinut vaikuttaa etätöiden lisääntynyt määrä - työmatkoja on korvattu vapaa-ajan kävelyllä. 

Jalankululla on keskeinen asema liikennejärjestelmässä, sillä jalankulku on osa kaikkia matkaketjuja. Päästöttömänä kulkutapana se tukee Espoon hiilineutraaliustavoitetta. Espoon yhtenä tavoitteena on jalankulun kulkutapaosuuden lisääminen, ja kaupungissa edistetäänkin viihtyisää ja toimivaa kävely-ympäristöä.

Jalankulun kuukausivaihtelu ja jalankulkijamäärät

Espoossa jalankulkijamääriä lasketaan ympärivuotisesti viidessä kaupunkikeskuksessa. Jokaisessa kaupunkikeskuksessa on yksi Eco-Counter-liikennelaskin, jonka laskentatulos tallentuu kerran vuorokaudessa. Laskentatulokset ovat avointa dataa ja tarkasteltavissa osoitteessa https://data.eco-counter.com/ParcPublic/?id=5589(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Jalankulussa kausivaihtelua rytmittävät lomakaudet. Jalankulkijamäärät laskevat hieman joulu- ja helmikuun lomajaksojen sekä korostuneemmin kesä- ja heinäkuun aikana. Jalankulun hiljaisin kuukausi on heinäkuu, jonka jälkeen jalankulkijamäärät taas kasvavat nopeasti.

Leppävaarankäytävä on Espoon vilkkain laskentapiste. Vuonna 2023 laskentapisteessä havaittiin keskimäärin noin 9 520 jalankulkijaa arkivuorokaudessa. Hiljaisin laskentapiste oli Olarinkadulla, missä rekisteröitiin keskimäärin noin 420 jalankulkijaa arkivuorokaudessa.

Kestävänä kulkumuotona pyöräliikenne tukee Espoon hiilineutraaliustavoitteita. Pyöräliikenne on vaihtoehto henkilöautoliikenteelle, ja Espoon kaupungin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuutta liikutuista matkoista. 

Espoon pyöräliikenteen laskentatuloksia on julkaistu Helsinki Region Infoshare -palvelussa. HRI on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu, jonka tiedot ovat vapaasti ja maksutta käytettävissä. Espoon HRI-aineisto päivitetään vuosittain. Espoo tuottaa ajantasaista laskentatietoa myös Helsingin seudun yhteiseen Eco-Counter-palveluun. Tiedot ovat saatavilla osoitteessa eco-public.com/ParcPublic/?id=5589(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan), johon tiedot päivittyvät kerran vuorokaudessa. 

Vuoden 2023 pyöräilijämäärät 

Espoolla oli vuonna 2023 käytössä 16 pyöräliikenteen vakiokonelaskentapistettä. Laskentapisteiden tuloksista on laskettu pyöräliikenteen keskimääräinen liikennemäärä arkivuorokausilta (ma–pe) jaksolta 15.5.–15.9.2023. Edellisvuoteen verrattuna pyöräliikenteen keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä kasvoi Espoossa yhden prosentin. Kasvu oli suurinta Espoolahdenraitilla (+52 %), Suomenlahdentiellä (+17 %) ja Länsituulensillalla (+17 %). Vähenemä oli suurinta Pitkäjärventiellä (-17 %), Martinsillantiellä (-15 %) ja Espoonportissa (-9 %). 

Joukkoliikenteen nousijamäärät

Joukkoliikenteen marraskuun arkinousut kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2019 vuosittain 6–12 prosenttia, koko jaksolla noin 40 prosenttia. Koronan myötä arkinousut putosivat jyrkästi noin 40 prosenttia vuoteen 2020 tultaessa. Vuodesta 2020 vuoteen 2023 arkinousut kasvoivat noin 60 prosenttia. Vuonna 2023 marraskuun arkinousut kasvoivat kuusi prosenttia edellisvuodesta. Uusina tietoina tulivat mukaan metronousut Finnoon, Kaitaan, Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemilta sekä pikaratikan nousut vuodelta 2023. 

Autoliikenteellä on merkittävä rooli Espoon liikennejärjestelmässä, sillä sen kulkumuoto-osuus on suurin ja se vaatii laajoja tilavarauksia maankäytössä. Espoossa autoliikenteen tuottama vuosisuorite on lähes 1,6 miljardia ajoneuvokilometriä ja vuorokausisuorite arkisin noin 5 miljoonaa ajoneuvokilometriä. Viikonloppuina työmatkaliikenteen ollessa minimissään on suorite edelleen noin 4 miljoonaa ajoneuvokilometriä vuorokaudessa. Autosuoritteesta ajetaan noin 30 prosenttia Espoon kaduilla ja noin 70 prosenttia valtion teillä.

Vuodesta 2014 autoliikennemäärät ovat kasvaneet maltillisesti. Liikennemäärien kasvu on ollut hitaampaa kuin väkiluvun kasvu, mikä on kestävän kehityksen kannalta positiivista. Vuodesta 2014 vuoteen 2019 autoliikennemäärät kasvoivat 3 prosenttia, kun samalla ajanjaksolla väkiluku kasvoi 9 prosenttia. Vuonna 2020 autoliikennemäärät vähenivät noin 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Näin suuri vähenemä on poikkeuksellista Espoon liikenteen historiassa. Vuodesta 2020 vuoteen 2023 autoliikennemäärät kasvoivat 3 prosenttia.

Vähäpäästöisten autojen osuus Espoon autokannasta on jatkanut kasvuaan. Ilmastotavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää vähentää yksityisautoilun päästöjä muun muassa sähköautojen osuuden voimakkaan kasvattamisen avulla. Sähköautojen yleistymistä voidaan tukea kaupungin toimin kannustamalla kiinteistöjä rakentamaan latauspisteitä sekä kehittämällä julkista latauspisteinfrastruktuuria kaupungin hallinnoimilla alueilla. Markkinaehtoisen latauspisteverkoston kehittämisessä kaupunki tekee yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä Espoossa on noin 115 julkista sähköautojen latausasemaa, joissa on yhteensä noin 1 180 latauspistettä. Tämä vastaa noin 13:a julkista latauspaikkaa 100:aa täyssähköautoa kohden.

Katu- ja tieverkko

Vuonna 2023 autoliikennemäärät kasvoivat Espoon vakiolaskentapisteissä 1,1 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Kokonaiskasvu muodostui katuverkon 0,4 prosentin vähenemästä ja valtion teiden 1,8 prosentin kasvusta. Autoliikenteen vakiolaskentapisteistä 55 on Espoon kaduilla ja 33 valtion teillä. Vuonna 2023 Espoon kaduilla liikenne kasvoi 29:ssä, väheni 20:ssä ja pysyi samana kuudessa vakiopisteessä. Valtion teillä liikenne kasvoi 24:ssä, väheni viidessä ja pysyi samana neljässä vakiopisteessä. Yhteensä vakiolaskentapisteissä liikenne kasvoi 60 prosentissa, väheni 28 prosentissa ja pysyi samana 11 prosentissa pisteistä.

Vuodesta 2022 vuoteen 2023 Espoon katuverkon liikennemäärien kasvu oli suurinta Koivu-Mankkaan tiellä, jossa liikennemäärät kasvoivat noin 1 700 ajoneuvolla arkivuorokaudessa, mikä tarkoittaa 21 prosentin kasvua. Muita merkittäviä kasvuja olivat Höyrylaivantien 1 100, Kokinkyläntien 880 ja Turuntien 840 ajoneuvoa. Katuverkon merkittävimmät vähenemät liikennemäärissä tapahtuivat Mankkaanlaaksontiellä, 5 330 ajoneuvoa, ja Kauklahdenväylällä, 1 020 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.

Valtion teillä merkittävin kasvu tapahtui Kehä I:llä Helsingin rajalla, jossa liikennemäärä kasvoi 4 300 ajoneuvolla arkivuorokaudessa. Merkittävimmät vähenemät olivat Länsiväylällä ja Kehä III:lla. Länsiväylällä Haukilahden kohdalla liikennemäärä väheni 2 200:lla ja Kehä III:lla Mikkelän kohdalla 550 ajoneuvolla arkivuorokaudessa. Raskaan liikenteen osalta merkittävin kasvu oli Turunväylällä Helsingin rajalla, 36 prosenttia. Raskaan liikenteen osalta merkittävimmät vähenemät olivat Kehä III:lla Muuralan kohdalla ja Länsiväylällä Helsingin rajalla, missä arkivuorokauden liikennemäärät laskivat noin 10 prosenttia edellisvuodesta. 

Autoliikennemäärien kehitystä kuvataan liitteissä 3–5. Liite 3:n tarkempi versio: Autoliikennemäärät 2023. Ei saavutettava.pdf

Kuntarajan ylittävä ja sisäinen autoliikenne

Liikennemäärien kehitystä Espoossa seurataan itäisellä ja läntisellä kunnanrajalla sekä Espoon sisäisellä poikittaislinjalla. Itäinen linja sivuaa Helsingin ja Vantaan rajaa, ja linjalla on kymmenen kunnanrajan ylittävää väylää. Läntinen linja sivuaa Kirkkonummen ja Vihdin rajaa. Läntisellä linjalla kunnanrajan ylittäviä väyliä on kuusi. Espoon sisäinen poikittaislinja kulkee lännestä itään linjalla Saunalahti–Malminmäki–Mankkaa–Laajalahti, ja linjalla on kuusi seurantaväylää. Vuoden 2023 aikana kaikilla laskentalinjoilla havaittiin liikennemäärissä kasvua. Yhteensä liikennemäärä kasvoi 2,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Itälinjalla liikennemäärä kasvoi 2,7 prosenttia, länsilinjalla 2,2 prosenttia ja  poikittaislinjalla 0,8 prosenttia vuodesta 2022.

Absoluuttinen vuorokausiliikenne oli länsirajalla 86 500 ajoneuvoa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 1 800 ajoneuvoa. Poikittaislinjalla vuorokausiliikenne oli 160 200 ajoneuvoa, jossa kasvua oli 1 300 ajoneuvoa. Itärajalla liikennemäärä oli 288 700 ajoneuvoa, jossa kasvua 7 700 ajoneuvoa. Kunnanrajan ylittävän liikenteen määrä vuonna 2023 oli yhteensä noin 375 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteensä seurantalinjat ylitti vuorokausittain 535 000 ajoneuvoa.

Alta voit ladata liitteet PDF-muodossa. Lisätietoja Espoon liikennetutkimuksesta saat verkkosivultamme https://www.espoo.fi/fi/liikenne-ja-kadut/tietoa-liikenteesta.