Katujen kunnossapito
Talvisin kadut aurataan ja liukkautta torjutaan hiekoittamalla, suolaamalla sekä harjaamalla. Keväällä kaduilta poistetaan hiekoitushiekat. Kesällä katukunnossapitotöihin kuuluvat päällysteiden korjaus, liikennemerkkien huolto, ojitus- ja rumputyöt sekä sorateiden pinnantasaus ja pölynsidonta. Katuja hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisesti, ensin pääkadut ja sitten pienemmät asuntokadut. Kunnossapidon luokitukset löytyvät Espoon karttapalvelusta, jossa voit seurata kaluston toimenpiteitä Espoon katuverkolla viimeisen 36 tunnin ajalta.
Katujen, kävely- ja pyöräverkoston kunnossapito
Talvikunnossapito kuuluu osittain kaupungille ja osittain kadun varrella olevien kiinteistöjen omistajille. Kaupunki ei vastaa tonttiliittymien eikä tonteilla sijaitsevien kevyenliikenteen väylien ja pysäköintialueiden kunnossapidosta. Hoitovastuu näistä kuuluu kokonaisuudessaan kiinteistöjen omistajille ja asunto-osakeyhtiöille. Lue talvikunnossapidon tilannetiedotus Liikenne ja kadut osion ajankohtaista kohdassa.
Tontin omistaja tai haltija
- huolehtii tonttiliittymään kertyneen aurausvallin poistosta
- lunta ei saa tuoda katualueelle edes liittymän aurausvallista
- huolehtii tontille johtavan kulkutien hoidosta
- huolehtii katuojan, sadevesikourun ja tonttiliittymän rumpuputken puhdistamisesta sekä auki pitämisestä kesä- ja talviaikana
- poistaa vaarantavan lumen kiinteistön laitteista (esim. postilaatikko, aita)
- huolehtii kadun puhtaanapidosta (roskat) kadun puoliväliin saakka.
Kiinteistöt eivät saa siirtää lunta tonteiltaan kaupungin katu- tai puistoalueille. Lumelle tulee varata paikka omalta tontilta. Tarvittaessa lumi on kuljetettava lumenvastaanottopaikoille. Velvollisuudet koskevat myös tontin vuokraajaa.
Kaupungin talvikunnossapitovelvollisuus
Kaupunki huolehtii yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja jalkakäytävien lumenaurauksesta ja liukkaudentorjunnasta. Hiekoitus on pääasiallinen keino liukkaudentorjuntaan.
Liikenteellisen merkityksen perusteella ajoradat on jaettu kolmeen ja kävely- ja pyörätiet kahteen kunnossapitoluokkaan(ulkoinen linkki). Kadut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Poikkeuksellisissa keliolosuhteissa, kuten pitkään jatkuvassa tai sakeassa lumisateessa laatuvaatimusten alittuminen on mahdollista.
Kiinteistön omistaja on vastuussa kunnossapidosta kiinteistön kohdalla myös osittain kaupungin alueella. Katso video, jossa kerromme tontinhaltijan ja -omistajan velvollisuuksista katualueilla.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (ulkoinen linkki)
Kunnossapitoluokituksen näet karttapalvelusta.(ulkoinen linkki)
Sisältöä ei voida näyttää
Sisältöä ei voida näyttää
Usein kysyttyjä kysymyksiä aurauksesta ja talvikunnossapidosta. Vastauksista selviää moni mieltä askarruttava talvikunnossapitoon liittyvä asia.
1. Milloin minun kotikatuni aurataan?
Kadut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Ajoradat on jaettu liikenteellisen merkityksen perusteella kolmeen sekä jalankulun ja pyöräilyn väylät kahteen kunnossapitoluokkaan.
Jos lumisade kestää pitkään, voi joskus käydä niin, että asuntokaduille päästään kunnolla vasta päiviä lumisateen loppumisen jälkeen. Koska pääkadut ja suurimmat kokoojakadut on lain mukaan pidettävä auki työmatkaliikenteen turvaamiseksi, joutuu aurauskalusto joskus palaamaan takaisin pääkaduille, vaikka kaikkia asuntokatuja ei olekaan ehditty aurata.
Lumisateen jälkeiset viimeistelytyöt aloitetaan välittömästi auraustöiden jälkeen. Työ saattaa kestää useita työpäiviä.
Kunnossapidon luokitukset löytyvät Espoon karttapalvelusta(ulkoinen linkki), jossa voit seurata kunnossapitokaluston toimenpiteitä Espoon katuverkolla viimeisen 36 tunnin ajalta.
Karttapalvelun neuvonta p. +358 9 81625100.
2. Milloin jalankulun ja pyöräilyn väylät aurataan?
Espoossa on sekä aivan ajoradan vieressä että kauempana olevia jalankulku- ja pyöräteitä. Nämä väylät aurataan kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä.
Jos väylä on ajoradan vieressä, ajorata aurataan yleensä ensin. Näin aurauksen yhteydessä jalkakäytävälle ja pyörätielle lentänyt lumi saadaan pois yhdellä aurauksella. Jos jalkakäytävä aurattaisiin ensin, jouduttaisiin työ tekemään uudestaan, koska ajoradan auraus heittäisi lumen takaisin jalkakäytävälle.
Pääreitit pyritään saamaan kuntoon ennen työmatkaliikennettä. Talven aikana keliolosuhteet saattavat vaihdella nopeasti, jolloin pyöräteiden kuntoa ei saada tyydyttäväksi.
Kunnossapidon luokitukset löytyvät Espoon karttapalvelusta(ulkoinen linkki), jossa voit seurata kunnossapitokaluston toimenpiteitä Espoon katuverkolla viimeisen 36 tunnin ajalta.
Karttapalvelun neuvonta p. +358 9 81625100.
3. Miksei jalankulun ja pyöräilyn väyliä hoideta harjaamalla ja suolaamalla auraamisen ja hiekoittamisen sijaan?
Kokeilimme Olarinkadulla harjaamista ja suolaamista, mutta jo kokeilun alussa menetelmä todettiin kannattamattomaksi. Kokeilu osoitti, että kohteen hoidon kustannukset olivat yli kaksinkertaiset perinteiseen hoitomenetelmään verrattuna. Lisäksi liukkauden riski alueella kasvoi, sillä suolaa tarvittiin paljon liukkauden torjumiseen. Suolan ylenmääräinen käyttö ei ole ympäristölle hyväksi. Lisäksi katualueilta kulkeutuva suola aiheuttaa ongelmia koirien tassuille, kiinteistöille ja raudasta tehdyille katurakenteille, kuten esimerkiksi katuvalo- ja liikennemerkkipylväille.
4. Miksi kaupunki auraa tonttiliittymäni umpeen?
Aurattavan lumimassan on mahduttava jonnekin. Kun tien vierellä on jo valli, lumi purkautuu tonttiliittymään. Lumi pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan pois liittymistä, mutta auratessa lunta purkautuu väistämättä avoimeen tilaan.
Espoossa on yli 25 000 tonttiliittymää. Yhden tonttiliittymän aukaisu on pieni juttu, mutta jos kaupungin haluttaisiin avaavan kaikki kaupungin tonttiliittymät, olisi kalustoa lisättävä nykyisestä huomattavasti. Talvikunnossapitoon kuluisi useita miljoonia euroja nykyistä enemmän veronmaksajien rahoja.
Tienpidossa vastuu jakautuu kiinteistöjen ja kaupungin välillä. Kaupunki auraa ajoradan. Tonttiliittymään muodostuneen aurausvallin poistamisesta vastaa kiinteistö. Tätä lunta ei saa työntää katualueelle, vaan se on käsiteltävä oman tontin alueella. Vastuunjako on kirjattu katukunnossapitolakiin.
5. Minne voin sijoittaa lumet pihaltani?
Lumelle tulee aina varata paikka omalta tontilta. Lunta ei saa siirtää tontin alueelta kaupungin katu- tai puistoalueille. Myös aurausvallista tuleva lumi on sijoitettava tontille. Tarvittaessa lumi on kuljetettava lumenvastaanottopaikoille. Velvollisuudet koskevat myös tontin vuokraajaa. Espoon kaupungilla on yksi lumenvastaanottopaikkaa Vanttilassa osoitteessa Vanttilantie 9.
Kaupungin lumenvastaanottopiste ottaa lunta vastaan vain kaupungin järjestelmään rekisteröityneiltä yrittäjiltä. Löydät lumenkuljettajia Espoon KTK:sta(ulkoinen linkki). Espoon KTK on kuljetusyritysten yhteenliittymä. Kun olet valinnut urakoitsijan, sovit hänen kanssaan työstä ja sen hinnasta.
Kaupungin maalle lunta ei saa kasata.
Lumen vastaanottojärjestelmä(ulkoinen linkki)
6. Miksi kaupunki auraa lumet vain meidän puolellemme katua?
Aurausvalli syntyy aina ajosuunnassa oikealle. Jokainen aurauskerta ei tuo yhtä paljon lunta kadun eri puolille. Jos katujen sijainti antaa mahdollisuuden, tilannetta pyritään tasaamaan auraamalla kadut eri suunnista. Tämä ei jokaisella kadulla onnistu, sillä ajoreitit on optimoitu niin, että alueen auraus sujuisi mahdollisimman nopeasti ja siksi muutamat kadut aurataan aina samaan suuntaan.
7. Aurausvalli on hirmuisen suuri – miksi?
Aurausvalli voi olla suuri, jos lumisade on ollut poikkeuksellisen runsasta tai lumi on tuiskunnut huomattaviksi kasoiksi kadulle. Tämä aurausvalli on usein kevyt poistaa.
Mikäli ajoradalle on pakkautunut kerroksittain lunta kyhmyiseksi jääksi, se muodostaa sään lauhtuessa kadulle paljon sohjoa. Aurattaessa lumi irtoaa pohjia myöten ja synnyttää suuria valleja. Lumi-jääsohjo on painavaa. Pakkasella märkä aurausvalli jäätyy esteeksi, joka on hankala poistaa.
Tonttiliittymän aurausvallin lunta ei saa työntää katualueelle. Jos kadun varrella edellisen tonttiliittymän lumet on työnnetty katualueelle, lumi siirtyy valliksi seuraavaan tonttiliittymään, siksi tonttiliittymän lumi tulee kasata tontille.
Jos katu höylätään ”tiekarhulla”, nousee kaduilta huomattava määrä jäänomaista lunta liittymiin. Tällöin kaupunki puhdistaa tukkeentuneet liittymät pääosin. Muissa tapauksissa tonttiliittymän lumivallin poisto kuuluu aina kiinteistölle.
8. Lumi peittää parkkipaikat, mihin pysäköin?
Tiiviisti rakennetuilla alueilla parkkipaikat vähenevät runsaslumisina talvina, sillä lumi pitää saada mahtumaan jonnekin. Autoilijan tulee etsiä autolleen pysäköimiseen sallittu paikka. Lumivalli parkkipaikalla ei anna lupaa pysäköidä väärin.
Kadun puhtaanapitolaki edellyttää, että ajoradat on pidettävä tyydyttävässä kunnossa. Parkkipaikkojen lumityöt kuuluvat ns. viimeistelytöihin.
9. Auraajat tuntuvat ajavan kovaa. Ajaako auraaja päälleni?
Auraajat joutuvat työskentelemään jalkakäytävillä jalankulkijoiden keskellä. Jotta kadut ja jalkakäytävät saataisiin tehokkaasti ja turvallisesti puhdistettua, kaupunki toivoo jalankulkijoita mahdollisuuksien mukaan siirtymään turvallisesti kadun sivuun auran tullessa kohdalle. Tiedämme, että koneet haittaavat jalankulkua, mutta kun aura on kulkenut ohi, on reittiä helpompi kulkea.
Auran vauhdin on oltava riittävän suuri, jotta se saa lumimassan liikkeelle eikä se jää jumiin kinoksiin. Auraajamme noudattavat turvallisuusohjeita ja ottavat ympäristön huomioon töitä tehdessään niin, ettei työstä aiheudu vaaraa kuntalaisille. He noudattavat auratessa nopeusrajoituksia.
Lapsille on hyvä kertoa, että kun he näkevät auran, on turvallisinta siirtyä kadun sivulle, jotta aura pääsee hyvin ohi. Näin koneelle jää työtila ja lapsi voi sen jälkeen jatkaa kulkuaan auratulla tiellä.
10. Auran meteli ja vilkkuvat valot häiritsevät yöllä nukkumistani. Miksi näin?
Talven aikana on kelejä, jolloin yötyö on ainoa mahdollisuus saada kadut kuntoon ennen työmatkaliikenteen alkua. Yötyönä aurataan, hiekoitetaan ja kuormataan lunta keskeisiltä paikoilta. Yöaikaan auraaminen on myös turvallisempaa ja nopeampaa kuin päivällä. Liikennettä on vähemmän kuin päivällä ja tarvittaessa myös lumensiirrossa oleville kuorma-autoille jää työskentelytilaa.
11. Milloin kadut hiekoitetaan?
Liukkautta torjutaan katujen kunnossapitoluokituksen mukaisessa järjestyksessä. Joskus hiekoituksessa on viivettä rajallisen kaluston vuoksi. Kunnostettavia väyliä on paljon. Lisäviivettä tuo se, että osa hiekoituksesta hoidetaan samalla koneella kuin auraus. Näin hiekoittamaan päästään vasta aurauksen jälkeen, kun auralaite on vaihdettu hiekoituslaitteeseen. Vaikeissa sääolosuhteissa voi liukkautta esiintyä pidempään.
Sään lauhtuessa hiekoitushiekka uppoaa jäähän hyvin nopeasti. Kun sitten pinta taas yön aikana jäätyy, katu voi olla normaalia liukkaampi aamulla. Tällöin kaupunki pyrkii joko hiekoittamaan kadun uudelleen tai karhentamaan jäätyneen pinnan, jolloin edellisenä päivänä levitetty hiekka nousee pintaan ja toimii jälleen liukkautta torjuvana keinona.
Turvallista liikkumista voidaan edistää parhaiten kaupungin ja asukkaiden yhteistyöllä: kaupunki pyrkii torjumaan liukkautta ennakkoon hiekoittamalla väylät kohtuullisessa ajassa liukkauden havaitsemisesta, ja liikkuja valitsee liukumattomat jalkineet sekä huomioi aamuisen liukkauden mahdollisuuden kelin vaihdellessa.
Kunnossapidon luokitukset löytyvät Espoon karttapalvelusta(ulkoinen linkki), jossa voit seurata kunnossapitokaluston toimenpiteitä Espoon katuverkolla viimeisen 36 tunnin ajalta.
Karttapalvelun neuvonta p. +358 9 81625100.
12. Miksi kaupunki käyttää liukkaudentorjunnassa terävää sepeliä?
Espoossa käytettävä hiekoitussepeli on kalliosta murskattua kiveä. Se on liukkaudentorjunnassa pyöreää hiekkaa huomattavasti tehokkaampaa kulmikkuutensa vuoksi. Rakenteensa ansiosta se ei vieri kadulta pois ja se antaa hyvän pidon. Sepeli on myös edullisempaa kuin hiekka, eikä se aiheuta keväällä yhtä paljon katupölyä.
Harjusoran käyttö liukkaudentorjunnassa on lopetettu muun muassa ympäristönsuojelun kannalta. Soraharjut ovat välttämättömiä mm. pohjavesivarantojen syntymiselle.
Suosittelemme pistosuojattuja mahdollisimman karkeakuvioisia polkupyörän renkaita. Ne kestävät parhaiten talviajossa. Renkaiden huoltaminen ja puhdistaminen kivensiruista käytön jälkeen vähentää rengasrikkoja huomattavasti.
13. Miksi hiekkaa ei harjata pois täysin sulaneelta kävely- ja pyörätieltä?
Vaikka lumi ja jää ovat sulaneet lämpimien päivien aikana, on yöllä usein pakkasta, silloin kostea asfalttipinta jäätyy liukkaaksi.
14. Miksi hiekkaa levitetään lumelle, vaikka ei ole edes aurattu?
Yksi talvikelien haastavimmista tilanteista on se, kun satanut lumi tallaantuu kovaksi. Pakkautunutta lumi- tai jääharjannetta tiessä kutsutaan polanteeksi. Muodostunutta polannetta on vaikea saada irti auralla. Hiekalla saadaan tallatun lumen rakenne muuttumaan niin, että lumikerroksen poistaminen on mahdollista vielä seuraavanakin päivänä.
Hiekoittaminen on nopeampi toimenpide kuin auraaminen. Aurat poistavat lunta ja hiekoituskone hiekoittaa niitä alueita, mitä ei ehditä aurata.
15. Voisiko kadulle jättää hiekoittamattoman kaistan pulkkailijoita ja kelkkailijoita varten?
Koska kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus aurata ja torjua liukkautta, emme voi jättää aurattavasta väylästä osaa auraamatta tai hiekoittamatta. Jalankulun ja pyöräilyn väylillä kulkee myös näkövammaisia, ja he eivät huomaisi hiekoittamatonta aluetta. Hiekoittamaton reuna voisi aiheuttaa liukastumisia myös muille tiellä liikkujille, eikä juuri sataneen lumen alta huomaisi, onko väylä hiekoitettu kokonaan vai osittain.
16. Miksi kaduilla on niin paljon loskaa? Autot jäävät siihen kiinni.
Talven kuluessa tien pintaan muodostuu pakkautunut jääharjanne eli polanne. Polanne syntyy, kun sataneen lumen päällä liikutaan ennen aurausta. Kun sää sitten keväällä lauhtuu, tämä jääpolanne pehmenee ja muuttuu liikenteen vaikutuksesta sohjoksi tai loskaksi. Sään lauhtuessa loskaa voi olla kaduilla ajoittain runsaasti ja sen poisto on hidasta.
17. Milloin hiekoitushiekat lakaistaan pois keväällä?
Katujen kevätsiivous on tasapainoilua katupölyn torjunnan ja yöpakkasten tuoman liukkauden välillä. Pahimmillaan katupölykausi on yleensä maalis- ja huhtikuussa. Hiekoitushiekkojen poistaminen aloitetaan heti kun se on mahdollista vaarantamatta jalankulkijoiden turvallisuutta. Sään sallimissa rajoissa kaupunki pesee ja harjaa katuja imulakaisu- ja harjakoneilla. Käytössä on aina kaikki kalusto ja henkilöstö, sillä tavoitteena on saada hiekka pois mahdollisimman nopeasti.
Ensin hiekasta puhdistetaan bussireitit ja suuret valtaväylät, jotka pölyävät eniten ja aiheuttavat suurimmat haitat. Pölyä on paljon myös vilkasliikenteisissä kaupunkikeskuksissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä ja liikennettä on enemmän. Puhdistustoimet keskitetään aluksi ensisijaisesti näille alueille, mutta kaupunki siivoaa kaikki kadut. Kokonaisuudessaan siivousurakka kestää arviolta noin kuusi viikkoa.
18. Minne voin antaa palautetta talvikunnossapidosta?
Mikäli oma kotikatusi on lumisateen jälkeen aamulla auraamatta, sinne ei ole vielä ehditty. Se aurataan kyllä, eikä tässä vaiheessa ilmoittaminen auraamattomasta kadusta nopeuta työtä. Kadut aurataan katu kerrallaan järjestyksessä. Jos ongelmia on edelleen usean päivän jälkeen lumisateen päätyttyä, ilmoita silloin tilanteesta palautepalvelussa(ulkoinen linkki).
Kunnossapidon luokitukset löytyvät Espoon karttapalvelusta(ulkoinen linkki), jossa voit seurata kunnossapitokaluston toimenpiteitä Espoon katuverkolla viimeisen 36 tunnin ajalta.
Espoon Kotikatuportaalissa(ulkoinen linkki) voit tarkastella mm. auraus- ja hiekotustietoja sekä kotikatusi lähellä käynnissä olevia hankkeita ja suunnitelmia. Portaalissa on vielä puutteellisia tietoja, joita tulemme päivittämään.
Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu p. +358 9 81625100.
Kesällä katurakenteet ja päällyste pidetään liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä käyttökunnossa(ulkoinen linkki). Kunnossa- ja puhtaanapitolaki määrää yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitovelvollisuuksien jakautumisesta kunnan ja tontinomistajan välillä.
Tontinhaltijan puhtaanapitovelvollisuudet
- Yleiseen käyttöön luovutetun kadun puhtaanapito tontinrajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin etäisyydelle. Puhtaanapitoon kuuluu kadulle kertyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden poistaminen katualueelta.
- Tontin rajasta enintään kolmen (3) metrin etäisyydelle ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan rakentamattoman viherkaistan ja ojan puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen.
- Viherkaistan ollessa leveämpi kuin kolme metriä, tulee katualue pitää puhtaana enintään 24 metrin etäisyydelle tontinrajasta. Tontinhaltijalla ei tällöin ole puhtaanapitovelvollisuutta viherkaistan osalta.
Tontinhaltijan vastuu
- Tontille johtavan kulkutien (tonttiliittymän) kunnossapidosta vastaa tontinhaltija
- Liikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, kuopista ja muista vastaavista puutteista kadun sillä osalla, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana on ilmoitettava viipymättä kaupunkiympäristön asiakaspalveluun tai poliisille.
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta(ulkoinen linkki)
Katso video kunnossapitovastuusta sivun alareunassa
Kunnossapitoluokitukseen voit tutustua karttapalvelussa(ulkoinen linkki)
Yksityistiet ovat yksityisten kiinteistönomistajien ja muiden tieosakkaiden itsensä ylläpitämiä teitä. Yksityisistä teistä säädetään yksityistielaissa 560/2018.
Yksityistietoimituksia suorittaa Maanmittauslaitos ja sitovan tonttijaon mukaisilla asemakaava-alueilla Espoon kaupunki.
Yksityisteiden kunnossapito ja yksityistieavustukset
Yksityisteiden kunnossapidosta vastaavat tieosakkaat. Espoon kaupunki ottaa kunnossapitoonsa asemakaava-alueilla olevat yksityistiet, mikäli ne täyttävät kunnossapitoon ottamiselle asetetut ehdot.
Espoon kaupunki myöntää avustuksia yksityisteiden kunnossapitoon. Avustettavan yksityistien on oltava vähintään kahden pysyvästi asutun kiinteistön pääsytie, jolle on sallittu pääsy myös ulkopuoliselta liikenteeltä. Kiinteistön sisäänajotietä, tontilla sijaitsevia teitä, tilusteitä ja ainoastaan vapaa-ajan asutukselle johtavia teitä ei avusteta.
Yksityisteiden kunnossapitoavustushakemukset käsitellään kerran vuodessa. Tieavustushakemus liitteineen tulee toimittaa maaliskuun loppuun mennessä Espoon kaupungin kirjaamoon, joko kirjeitse tai sähköpostilla.
Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle vaaditaan, että tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja, että tiekuntaa ja yksityistietä koskevat tiedot ovat ajantasaiset sekä yksityistierekisterissä että tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä.
ELY-keskukselta(ulkoinen linkki) voi hakea valtion avustusta yksityisteiden perusparantamiseen.
Liikennemerkit yksityisteillä
Yksityisteille voidaan asentaa liikennemerkkejä vain kaupungin suostumuksella. Vapaamuotoisessa hakemuksessa tulee tarkan sijainnin lisäksi olla perustelut siitä, miksi kohteeseen tulisi saada esitetyt liikennemerkit. Mukana tulee olla myös erillinen liikenteenohjaussuunnitelma, josta ilmenee merkkien tarkka sijainti maastossa. Hakemus liitteineen toimitetaan kaupungin kirjaamoon.
Ladattavat tiedostot
Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat keskeisiä tavoitteita kaupungin teillä. Liikennettä ohjataan mm. liikennemerkkien, ajoratamerkintöjen ja liikennevalojen avulla. Jokainen kohde suunnitellaan erikseen ja etsitään juuri siihen liikennekohtaan parhaiten soveltuva ratkaisu.
Liikennevalot tai kiertoliittymä rakennetaan kaikkein vilkkaimpaan ja liikenneturvallisuudeltaan ongelmallisimpaan liittymään. Suunnittelussa huomioidaan liikenneturvallisuustutkimuksen tulokset.
Kaupunki huolehtii katuvalaistuksesta katujen ja yleisten alueiden osalta. ELY-keskus puolestaan huolehtii Kehä-teiden ja Länsiväylän valaistuksesta.
Katuvalot toimivat ajastuksella
Katuvaloja ohjataan astronomisen kellon mukaan. Valot sammuvat aamulla 10 min ennen auringon nousua ja syttyvät illalla 20 min auringon laskun jälkeen.
Energiaa säästäviä LED-valoja on vaihdettu vanhojen katuvalojen tilalle uudisrakennus- ja perusparannuskohteissa laajalti ympäri kaupunkia.
Valot sytytetään katuvalojen huoltokierroksella
Valaistusviat korjataan alueittain kolme kertaa vuodessa. Aina kun vanha huoltokierto on päättynyt, niin uusi alkaa. Huoltokierrosten ja korjaustöiden ajaksi katuvalot sytytetään, jotta palaneet lamput ja viat voidaan paikallistaa, siksi ne saattavat palaa myös päivällä korjattavalla alueella.
Tilapäinen liikennejärjestely on kyseessä, kun katu tai kadun osa pitää sulkea rakennustyön vuoksi tai työkoneen sijoittamiseksi. Rakennustöistä aiheutuvat järjestelyt voivat vaatia kadun osittaisen sulkemisen, tilapäisen nopeusrajoituksen asettamisen tai työntekijöiden autojen pysäköinnin järjestämisen. Huolehdi, että suojatien eteen jää riittävä näkymä.
Rakennustöistä aiheutuviin järjestelyihin on haettava lupa
Kadulla tai sen läheisyydessä suoritettavaan rakennustyöhön on haettava lupa. Lupa on määräaikainen ja maksullinen. Hae tilapäistä liikennejärjestelylupaa sähköisen lupapalvelun(ulkoinen linkki) kautta. Luvan voi hakea valtakirjalla valtuutuksen antajan puolesta.
Espoon kaupungilla on yksi lumenvastaanottopaikkaa Vanttilassa osoitteessa Vanttilantie 9. Lumenvastaanottopiste on auki joka päivä klo 07.00 - 22.00.
Lumen vieminen muille kaupungin omistamille alueille on kielletty.
Lumenajo vastaanottopaikalle on sallittu käyttöehtojen ja alueen hoitajan ohjeiden mukaisesti. Rakennus- ym. jätteen tuominen lumen vastaanottopaikalle on ehdottomasti kielletty. Mikäli alueen puomi on suljettu, ei alueelle eikä sen viereen saa tuoda lunta.
Espoon kaupunki vastaa tietyissä tapauksissa yleisillä alueilla sattuneista vahingoista. Tällaisia tapauksia voivat olla mm. kadulla olevat kuopat, liukastuminen tai kaatuminen kaupungin kunnossapidossa olevalla liikenneväylällä. Kaupungin alueella sattunut vahinko ei kuitenkaan aina johda kaupungin vahingonkorvausvastuuseen.