Pääkaupunkiseudun haastemoottori (2023-2026)

Haastemoottorissa kootaan, muotoillaan ja priorisoidaan kaupunkien tulevaisuuden kehityshaasteet avoimessa prosessissa luoden samalla ketterän yhteiskehittämisen malli, jossa yritykset ja muut sidosryhmät voivat osallistua haasteiden tutkailuun ja ratkaisuun. Hankkeen ja haastemoottorin käynnistämisen konkreettisia tavoitteita ja niiden toteutumista seuraavia mittareita on listattu alla:

• Hankkeen ensimmäinen tavoite on käynnistää haastemoottori hyödylliseksi osaksi toimintaa.
• Toisena tavoitteena pyritään siihen, että Haastemoottorin toiminta synnyttää uusia tai uudella tavalla sovellettuja, potentiaalisesti parempaa liikevaihtoa kehittäjilleen luovia ratkaisukonsepteja.
• Kolmantena tavoitteena hankkeessa pyritään siihen, että yritysten tyytyväisyys yhteistyöhön kaupunkien kanssa lisääntyy.
• Neljäntenä tavoitteena pyritään siihen, että haastemoottorin toiminta johtaa uusiin yhteistyöprojekteihin ja hankehakemuksiin kaupunkien, yritysten ja korkeakoulujen välillä yhdistäen kaupunkien kehitys- ja kokeiluympäristöjä ja harmonisoiden kaupunkien toimintamalleja.
• Viidentenä tavoitteena on haastemoottorin toiminnan skaalautuminen muihin kaupunkeihin ja kansainvälisesti, jonka odotetaan käynnistyvän hankkeen aikana. 

Haasteet nostetaan esiin kaupungin strategiassa ja johtamisjärjestelmässä mainituista pitkän tähtäimen tavoitteista ja kehittämiskohteista, kuten kaupungin hiilineutraaliustavoite 2030 ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG). Ratkaisuja haasteisiin kehitetään yhdessä yritysten ja tki-toimijoiden kanssa ja niistä pyritään luomaan skaalautuvia pilottihankkeita Espoon ja muiden kaupunkien käyttöön.

Pääkaupunkiseudun haastemoottori -hanke on osa HEVi-ekosysteemisopimusta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteinen innovaatio-ohjelma. Sillä vahvistetaan pääkaupunkiseudun innovaatiotoimintaa ja -verkostoja sekä alueellista TKI-toimintaa. Yhteistyötä tehdään Helsingin kaupungin, VTT:n, Aalto Yliopiston sekä erilaisten yritysten ja yritysklustereiden kanssa. Haastemoottori synnyttää kaupunkikehityksen pilotteja, jotka määritellään yhdessä yritysten kanssa. Ne toteutetaan osana kaupunkien kehitysalustoja.

Työpaketti 1: Haastemoottorin johtamismallin muodostaminen

Työpaketti 2: Haastemoottorin toimintamallin muodostaminen

Työpaketti 3: Haastemoottorin kokeileva kehittäminen ja pilotointi

Työpaketti 4: Viestintä ja sidosryhmät

Työpaketti 5: Hankkeen koordinointi ja johtaminen

Pääkaupunkiseudun haastemoottori -hankkeessa kaupungit ja yritykset kehittivät yhdessä uusia ratkaisuja kaupunkikehityksen haasteisiin. Pilotit valittiin avoimen kilpailutuksen kautta, ja niiden tavoitteena oli testata uusia toimintamalleja aidossa kaupunkiympäristössä sekä tunnistaa ratkaisuja, joita voidaan soveltaa ja skaalata myös muihin toimintaympäristöihin ja eri toimialoille.

Pilotit toteutettiin liikenteeseen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyvien haasteiden kautta, mutta kokeiluista saadut opit liittyvät laajemmin esimerkiksi yhteistyömalleihin, uusien palveluiden käyttöönottoon, pilotointien toteuttamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteiskehittämiseen. Koko pilotointien loppuraportit ovat ladattavissa Projektin tulokset -osiosta.

Pilotissa toteutettiin talvipyöräilyn pop up -kampanja Matinkylän ja Urheilupuiston metroasemilla syksyllä 2025. Kokeilussa huollettiin pyöriä, annettiin käytännön vinkkejä talvipyöräilyyn ja keskusteltiin pyöräilyn esteistä sekä mahdollisuuksista. Pilotti osoitti, että matalan kynnyksen neuvonta- ja huoltopisteille on selkeä tarve, ja erityisesti henkilökohtainen kohtaaminen koettiin hyödylliseksi. Koko raportti on ladattavissa Projektin tulokset -osiosta.

Opit:

• Matalan kynnyksen pop up -toiminta tavoittaa hyvin kaupunkilaisia
• Talvipyöräilyn esteiksi nousivat erityisesti liukkaus ja nastarenkaiden puute
• Pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteisiä palveluita kannattaa kehittää jatkossa

Pilotissa sähköinen jakeluauto liikennöi normaalissa jakelutyössä Espoon alueella syksyllä 2025. Kokeilussa arvioitiin sähköisen jakeluliikenteen toimivuutta käytännössä, erityisesti toimintamatkaa, latausta ja soveltuvuutta kaupunkijakeluun. Tulokset osoittivat, että sähköiset jakeluautot soveltuvat hyvin tyypillisiin kaupunkijakelun reitteihin jo nykyisellä teknologialla. Koko raportti on ladattavissa Projektin tulokset -osiosta.

Opit:

• Sähköiset jakeluautot toimivat hyvin kaupunkijakelussa myös talviolosuhteissa
• Julkisen latausinfrastruktuurin kehittäminen on tärkeää sähköistymisen vauhdittamiseksi
• Suurimmat esteet liittyvät tällä hetkellä enemmän liiketoimintamalleihin kuin teknologiaan

Pilotissa selvitettiin yhteiskäyttöisten pakettiautomaattien sijoittamista joukkoliikenteen solmukohtiin Espoossa. Samalla tarkasteltiin lupa-, vuokraus- ja sijoitusprosesseja sekä eri toimijoiden rooleja. Pilotti osoitti, että uusien palveluiden toteuttaminen kaupunkiympäristössä vaatii paljon yhteensovittamista ja selkeämpää koordinointia. Koko raportti on ladattavissa Projektin tulokset -osiosta.

Opit:

• Uusien palveluiden sijoittaminen vaatii paljon toimijoiden välistä koordinointia
• Lupaprosessien ja vastuiden selkeyttämiselle on tarvetta
• Liikenteen solmukohdat tarjoavat potentiaalisia sijainteja vähäpäästöisille jakeluratkaisuille

Pilotissa suunniteltiin siirrettävä akkupuskuroitu suurteholatausasema raskaan liikenteen tarpeisiin. Kokeilussa tarkasteltiin erityisesti sähköverkon kapasiteettiin, latausinfrastruktuuriin ja sijoituspaikkoihin liittyviä kysymyksiä. Pilotin keskeinen havainto oli, että sähköliittymien saatavuus muodostaa merkittävän pullonkaulan raskaan liikenteen latausratkaisujen kehittämisessä. Koko raportti on ladattavissa Projektin tulokset -osiosta.

Pääkaupunkiseudun haastemoottori -hanke käynnistyi keväällä 2023 tavoitteena tunnistaa kaupunkien kehityshaasteita ja etsiä niihin ratkaisuja yhdessä yritysten ja tutkimus- ja kehittämistoimijoiden kanssa. Hankkeessa tunnistettiin seitsemän keskeistä haastetta, joita analysoitiin ja konkretisoitiin yhdessä kaupunkiorganisaatioiden ja kumppaneiden kanssa.

Työ eteni keväällä 2025 pilottihakuun, jossa keskityttiin liikenteen kestävyyden teemoihin. Hakemusten perusteella toteutukseen valittiin neljä pilottia:

• Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen
• Kuorma- ja pakettiautojen päästöjen vähentäminen
• Last mile -ratkaisujen edistäminen
• Liikenteen sähköistyminen

Pilotit tuottivat käytännön kokemuksia siitä, miten uusia ratkaisuja voidaan kehittää yhteistyössä kaupunkien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Samalla tunnistettiin toimintamalleja ja oppeja, joita voidaan hyödyntää myös muissa kaupungeissa ja kehityshankkeissa. Pilotointien loppuraportit ovat ladattavissa Projektin tulokset -kohdassa.

Hankkeen aikana koottiin Haastemoottorin pelikirja, joka kuvaa hankkeessa kehitettyä toimintamallia, pilotointien vaiheita ja yhteistyön oppeja. Interaktiivinen pelikirja kokoaa yhteen esimerkkejä ja toimintatapoja, joita voidaan hyödyntää myös muissa kaupungeissa, organisaatioissa ja kehityshankkeissa. Pelikirjaan voi tutustua sivun yläosassa ThingLink-alustalla.

Haastemoottori-hankkeen lopputilaisuus 11.11.2025

Sähköinen kuorma-auto kuljettaa päivittäistavaroita Espoossa | Espoon kaupunki

Pyöräilykursseja aikuisille Espoossa

Selvitys vetytalouden mahdollisuuksista Espoossa

Kestävästi tapahtumiin HSL:n tapahtumalipulla

Tervetuloa vetylounasesitelmään 2.12.2024 Otaniemeen

Tervetuloa Visiotyöpajaan 4.11.2024!

Aurinkomaatalouden tulevaisuus Suomessa -seminaari 29.10.2024(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kestävän työmatkaliikenteen Messutapahtuma yhteistyössä VTT:n kanssa

Ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen: Pilotissa testattiin matalan kynnyksen talvipyöräilyn neuvonta- ja huoltopisteitä Espoon metroasemilla. Kokeilu tuotti käytännön kokemuksia siitä, miten käyttäjälähtöisillä palveluilla voidaan tukea ympärivuotista pyöräilyä ja kestävää liikkumista kaupunkiympäristössä.

Kuorma- ja pakettiautojen päästöjen vähentäminen: Pilotissa testattiin sähköisen jakeluauton käyttöä aidossa kaupunkijakelussa Espoossa. Tulokset osoittivat, että sähköinen jakeluliikenne soveltuu hyvin kaupunkiympäristöön jo nykyisellä teknologialla ja latausinfrastruktuurilla.

Last mile -ratkaisujen edistäminen: Pilotissa tarkasteltiin yhteiskäyttöisten pakettiautomaattien sijoittamista joukkoliikenteen solmukohtiin sekä niihin liittyviä lupa- ja sijoitusprosesseja. Kokeilu tuotti oppeja erityisesti uusien palveluiden yhteensovittamisesta kaupunkiympäristöön.

Liikenteen sähköistyminen: Pilotissa suunniteltiin siirrettävää akkupuskuroitua suurteholatausratkaisua raskaan liikenteen tarpeisiin. Pilotin kautta tunnistettiin erityisesti sähköverkon kapasiteettiin, latausinfrastruktuuriin ja sijoituspaikkoihin liittyviä kehittämistarpeita nopeasti sähköistyvässä liikennejärjestelmässä.

Learnings from Finland - Proposals for Demand Responsive Transport and Mobility as a Service, Teemu Sihvola, Ramboll Finland Oy: Raportti kokoaa suomalaisista kutsuliikenteen ja liikkuminen palveluna -mallin kokeiluista keskeiset opit sekä esittää konkreettisia ehdotuksia näiden palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on auttaa kaupunkeja rakentamaan käyttäjälähtöisiä, kustannustehokkaita ja kestäviä liikkumisratkaisuja erityisesti alueilla, joilla perinteinen joukkoliikenne ei toimi. Raportti tehtiin  The Intelligent Cities Challenge (ICC)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) verkoston rahoituksella Pääkaupunkiseudun haastemoottori -hankkeen aloitteesta. Ajatus on, että myös suomalaiset toimijat ja yritykset voivat hyötyä koosteesta liikennepalveluiden kehittämisessä. 

Kokeilut ja hankintojen toimintamallit, Ville Valovirta, VTT: Raportti kokoaa eri toimintamalleja kokeiluille ja julkisille hankinnoille sekä antaa suosituksia, miten kaupunki ja yritykset voivat yhdessä testata ja ottaa käyttöön uusia ratkaisuita hankintalainsäädännön puitteissa.