Kaupungin tilojen sisäilma-asiat

Rakennuksen sisäilmasto on monimutkainen ilman laadusta ja fysikaalisista tekijöistä kuten lämpötilasta muodostuva kokonaisuus. Ilman laatuun vaikuttavat keskeisesti ilmanvaihto ja epäpuhtauksien lähteet. Tyypillisiä epäpuhtauksia ovat materiaaleista haihtuvat yhdisteet, mineraalivillakuidut, kosteusvaurioista johtuva mikrobikasvu ja poikkeavat hajut kuten viemärinhaju. Epäpuhtaudet ovat kaasuja tai ilmavirtojen mukana kulkeutuvia hiukkasia. Epäpuhtauksien vaikutusta voidaan vähentää hyvin toimivalla ilmanvaihdolla, tehostetulla siivouksella tai eristämällä epäpuhtauslähde sisäilmasta. Sisäilman mahdollisesti aiheuttamat oireet aiheutuvat usein eri tekijöiden yhdistelmästä, koska epäpuhtauslähteitä on tyypillisesti useita. Sisäilmastotutkimuksissa pyritään saamaan kaikki oireita aiheuttavat tekijät selville.

Espoon kaupungin omistamien kiinteistöjen tutkimisesta vastaa Tilapalvelut-liikelaitos. Tutkimukset tilataan sisäilmaongelmiin erikoistuneilta konsulteilta. Jokaisen rakennuksen tutkimustarpeet ja -laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Tilojen korjaukset suunnitellaan ja toteutetaan tutkimustulosten pohjalta.

Kun tutkimustulokset on käsitelty, korjaukset käynnistyvät. Joskus korjaukset vaativat suunnittelua, ja laajojen korjausten aikana tarvitaan väistötiloja. Tämän vuoksi isoja korjauksia ei pystytä toteuttamaan nopeasti. Jos rakennukseen on tulossa peruskorjaus, kaikki korjaukset pyritään tekemään sen yhteydessä. Kaikkein kiireellisimmät korjaukset tehdään kuitenkin mahdollisimman nopeasti.

Korjausten perusperiaatteina on, että kaikki vaurioituneet materiaalit ja vaurioiden syyt poistetaan. Tilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset sekä täyttää lainsäädännön vaatimukset.

Tilapalveluiden henkilökunnan lisäksi terveystarkastajat valvovat tilojen kuntoa ja terveellisyyttä säännöllisesti toteutettavilla tarkastuksilla.

Mikäli lapsellanne on oireita, ottakaa yhteyttä omalle terveysasemallenne.
Koululaisten kannattaa ilmoittaa oireista myös kouluterveydenhoitajalle, jotta tiedot saadaan koottua kouluittain.

Ajantasaiset tiedot kaupungin päiväkotien, koulujen sekä muiden tilojen sisäilmakorjauksista löytyvät kootusti Rakentaminen-osion etusivulta tai kirjoittamalla rakennuksen nimi espoo.fi:n etusivun hakukenttään.

Radonia syntyy, kun maa- ja kallioperässä oleva uraani hajoaa radioaktiivisesti. Rakennusten alla oleva maaperä on tärkein huoneilman radonlähde. Rakennukseen radon kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta huoneilmaan. Radon on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka hajoaa kiinteiksi hajoamistuotteiksi. Huoneilmassa leijuvat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Keuhkojen saama säteilyannos lisää keuhkosyöpäriskiä.

Uuden lain mukaan koko Espoo kuuluu radonalueeseen, jossa työnantajan velvollisuus on selvittää työpaikan radonpitoisuus. Huoneilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla lämmityskauden aikana. Mittausjakso on vähintään kaksi kuukautta syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Radonmittauspurkki kertoo pitkän ajan pitoisuuden keskiarvon. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa selvittää radonpitoisuuksien ajallisia vaihteluita ns. jatkuvatoimisella radonmittauksella. Mittaukset liittyvät säteilylain muutokseen ja Suomea koskevaan radonvalvontahankkeeseen.

Viitearvon 300 Bq/m³ ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Suurin osa näistä radonin viitearvon ylityksistä löytyy harjuilta tai Salpausselkä-muodostumilta.

Lisätietoja STUK:n verkkosivuilta. (ulkoinen linkki)

Espoon kaupunki vuokraa julkisten rakennusten katoilta tukiasemapaikkoja eri operaattoreille. Taajama-alueilla on tyypillistä, että matkapuhelinverkon tukiasemat on sijoitettu talojen katoille. 

Kaupungin ja operaattorin välisessä vuokrasopimuksessa vastuu tukiaseman sijoittamisesta ja suuntaamisesta on operaattorilla ja asennuksessa noudatetaan Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeita. Tilapalvelut-liikelaitoksen asiantuntija tarkastaa aina myös laitteiden asennuksen ja sijoitussuunnitelmat.

Nykytiedon mukaan tukiasemien heikolle radiotaajuiselle säteilylle altistuminen ei aiheuta minkäänlaisia haitallisia terveysvaikutuksia. Väestön altistumisrajat voivat ylittyä tukiasemaantennien etupuolella noin 10 metrin päässä antennista, mutta tälle alueelle sivullisilla ei saa olla pääsyä.

Antennit eivät säteile juurikaan alas- tai taaksepäin, joten suuritehoisetkin antennit on mahdollista asentaa turvallisesti seinälle tai katolle. Lisäksi kattomateriaalit vaimentavat tehokkaasti radiotaajuista säteilyä. Täten jatkuvakin oleskeleminen sellaisessa rakennuksessa, jonka katolla on tukiasema, on nykyisen tutkimustiedon valossa täysin turvallista. Sekä rakennuksen sisätilojen että piha-alueen käyttäjien altistuminen säteilylle on kaukana altistumisrajoista.

Mikäli on syytä epäillä, että kaupungin omistaman rakennuksen katolla olevan tukiaseman asennus ei ole edellä kuvatun kaltainen, on hyvä ottaa yhteys Tilapalvelut-liikelaitokseen, joka voi tarkistaa asennuksen.

Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Keskuksen asiantuntijoilla on jatkuvasti saatavillaan ajantasaisin kansainvälinen tutkimustieto tukiasemasäteilyyn liittyvissä altistumiskysymyksissä. STUK ylläpitää myös matkapuhelimiin ja tukiasemiin liittyvää aineistoa sivuillaan(ulkoinen linkki). 

Väistötilaperiaatteet yhdenmukaistavat menettelyjä ja takaavat päätösten tasapuolisuuden. Ne on laadittu yhteistyössä kaupungin eri toimialojen edustajien kanssa. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto,  opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä svenska rum -lautakunta ovat hyväksyneet periaatteet keväällä 2014.

Koulujen väistötilojen hankinta muistuttaa haastavaa palapeliä

Koulujen väistöratkaisut nousevat säännöllisesti esiin. Väistöjen järjestely on moniulotteinen palapeli, jonka kaikilta osapuolilta vaaditaan joustoa. Kun oppilaille ja henkilöstölle korjataan tai rakennetaan uusia tiloja, täytyy opetukselle löytää muualta terveelliset ja turvalliset tilat. Toiminnan perusperiaatteena on koulujen henkilöstön työn tukeminen ja koulujen keskinäinen tasa-arvoinen kohtelu.

Koulutilat ovat ensisijaisia väistötiloja

Monet ylläpito- ja peruskorjaukset edellyttävät, että tilat ovat korjausten aikana tyhjillään; siksi täytyy väliaikaisesti opiskella muualla. Samoin uudisrakennushankkeissa koulun opetustoiminnan on tyypillisesti muutettava rakennusajaksi pois. Nämä väistöt sujuvat hallitun väistötilasuunnitelman mukaisesti. Odottamattomat tilanteet saattavat lisäksi joskus johtaa niin sanottuihin hätäväistöihin, jolloin reagointiaikaa on vähemmän. Kaikissa tapauksissa väistötilojen on oltava käyttäjille terveelliset ja turvalliset.

Espoossa vuonna 2014 hyväksyttyjen väistötilaperiaatteiden mukaan väistötilat haetaan ensisijaisesti olemassa olevista koulutiloista. Muiden koulujen tiloista löytyykin usein vapaita väistötiloja erityisjärjestelyiden ja tiivistämisen avulla. Jos tilat löytyvät kauempaa, kaupunki on velvollinen tarjoamaan ilmaisen kuljetuksen. Näin ollen pidemmällekään sijoittuva väistökoulu ei aiheuta perheille ylimääräistä kuljetusvastuuta muutoin kuin poikkeustilanteissa.

Usein ehdotetaan, voisiko koulun pihalle tuoda siirrettävän koulurakennuksen väistön ajaksi. Koulun pihaan rakennettavaa siirtokelpoista rakennusta harkitaan vain, kun rakennukselle tiedetään olevan väistökäyttöä vähintään viideksi vuodeksi. Tämä johtuu siirtokelpoisten rakennusten korkeista perustus- ja vuokrauskustannuksista.

Vaatimukset väistötiloille ovat moninaiset

Monesti kysytään myös, miksi väistötiloiksi ei hyödynnetä koulujen lähistöllä olevia tyhjiä toimisto- tai liiketiloja. Tällaisen ratkaisun koettaisiin helpottavan perheiden arkea. Koulujen tilaratkaisuissa on kuitenkin otettava huomioon monia turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä.

Toimistoksi tai vaikka aikuisopetuksen käyttöön suunnitellut tilat saattavat vaikuttaa pohjaratkaisuiltaan sopivilta väistötilatarpeeseen, mutta ne saattavat silti olla lainvastaiset alakoulukäyttöön. Ympäristöministeriön ja valtioneuvoston asetuksia käyttöturvallisuudesta, työtiloista, ääniympäristöstä, paloturvallisuudesta ja sisäilmastosta on noudatettava. Kun arvioidaan olemassa olevien tilojen soveltuvuutta koulutiloiksi, huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi poistumistiet, ilmanvaihto, WC-tilojen riittävyys, esteettömyys, riittävä ja turvallinen piha-alue, saattoliikennejärjestelyt sekä ulkoilman ilmanlaatu ja melutaso.

Toimistokäyttöön suunniteltujen tilojen soveltuvuus koulukäyttöön arvioidaan rakennusluvalla, jolla haetaan lupaa rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Lupaprosessin alkuvaiheessa arvioidaan, salliiko tontin asemakaava opetustoimintaa. Jos ei salli, ennen rakennuslupaa on saatava erillinen lupa asemakaavasta poikkeamiseen.

Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen virkavastuulla. Hakijana toimiva taho, esimerkiksi Espoossa Tilapalvelut-liikelaitos, on luvan hakijana kuin kuka tahansa toimija. Kaupungin hanke ei siis saa eikä sen pidäkään saada ohituskaistaa lupaprosessin aikana. Uusien tilojen soveltuvuuden arvioinnissa ei ole merkitystä, miten haastava tilanne on nykyisissä tiloissa tai kuinka lyhyestä väistöstä on kyse.

Tyhjillään seisovien toimistotilojen käyttöönotto saattaa joskus osoittautua parhaaksi ratkaisuksi siitäkin huolimatta, että lupaprosessi ja vaaditut muutostyöt kestävät yhteensä kuukausia, ellei vuosia. Espoossa tällaisia on onnistuneesti toteutettukin: Leppävaaran lukiokin toimii väistössä entisissä toimistotiloissa.

Espoossa koulujen väistöjärjestelyistä päättää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta (suomenkielinen opetus) sekä Svenska Rum (ruotsinkielinen opetus) sivistystoimen esityksestä.