Kasvun ja oppimisen toimialan hankkeet ja projektit
Kasvun ja oppimisen toimialalla ja tulosyksiköissä on käynnissä lukuisia kehittämishankkeita ja -projekteja varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle. Projektien avulla toteutamme Espoo- ja KOTO-tarinaa ja kehitämme omaa toimintaamme sekä pedagogiikkaa lasten ja nuorten tukemiseksi läpi opinpolun.
Lukuvuonna 2023–2024 ja 2024–25 Matinkylä-Olarin alueella toteutetaan inklusiivisen valmistavan opetuksen pilotti. Pilotin aikana kaikki alueelle muuttavat 1. ja 2. luokan valmistavan opetuksen oppilaat sijoitetaan inklusiivisesti yleisopetuksen luokkaan omaan lähikouluun. Pilottiin osallistuvat Friisilän, Kuitinmäen, Matinlahden, Olarin, Päivänkehrän ja Tiistilän koulut. Pilotin vaikutusten arvioinnissa tehdään yhteistyötä Turun yliopiston INVEST-tutkimuskeskuksen, Åbo Akademin ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tutkijoiden kanssa.
Kaikki mukana – tuki ja ohjaus Espoon lukioissa -hankkeessa tavoitteena on rakentaa ja syventää lukioiden osaamista ja käytänteitä opintojen tuen tarpeen havaitsemisessa, tuen keinoissa ja tuen rakenteissa. Pedagogisen, yksilöllisen tuen lisäksi kehitetään myös opiskelijan tarvitseman moniammatillisen tuen saavutettavuutta lukioilla.
Hankkeen puitteissa luodaan ja vakiinnutetaan lukiokoulutuksessa samanaikaisopettajuuden, yhteisopettajuuden ja aineenopettaja-erityisopettajayhteistyön työskentelytapoja. Erityistä huomiota kiinnitetään kielitietoiseen opetukseen ja kielitukeen. Monessa suuressa lukiossa on myös haasteena niukka erityisopetuksen resurssi suhteessa opiskelijamäärään. Tavoitteena on selvittää, millä tavoin annettu tuki on vaikuttavinta, ja mitä digitaalisia välineitä on tuen tarpeen tunnistamiseen. Lisäksi hankkeessa jatketaan lukiopajatoimintaa. Lukiopajan tavoitteena on edistää opintoja, ehkäistä niiden keskeytymistä sekä tukea ja vahvistaa opiskelijan toimintakykyä.
Kaikki mukana -hankkeessa ovat mukana Espoon yhteislyseo, Espoonlahden lukio, Kuninkaantien lukio, Mattlidens gymnasium, Otaniemen lukio ja Tapiolan lukio. Hanke on käynnissä lukuvuoden 2024–2025 ja sen valtionavustus on 190 000 euroa.
Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa ruotsin kielikylpyopetuksen ja kaksikielisen (suomi-englanti) opetuksen ja oppimisen laatua Espoossa. Kohderyhmän opettajien osaamisen kehittämistä tuetaan. Lisäksi kehitetään ruotsin kielikylpyopetuksen ja kaksikielisen (suomi-englanti) opetuksen valintaprosessia. Hankkeessa uudistetaan myös tiedotusta huoltajille ja oppijoille näistä opetusmuodoista ja niihin hakeutumisesta.
Hankkeessa on käynnistetty koulussa tehtävä nuorisotyö Espoossa. Hankkeen aikana kehitetään toiminnan sisältöjä ja määritellään se, miten koulunuorisotyötä tehdään jatkossa. Tavoitteena on muun muassa tiivistää nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä ja vahvistaa linkkiä koulupäivien ja vapaa-ajan toiminnan välillä. Näin pyritään vahvistamaan koulun käytäntöjä yhteisöllisyyden, vertaissuhteiden ja osallisuuden kokemuksen rakentumisen tukemisessa nuorisotyöllisin menetelmin. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa koulussa toimivat nuorisonohjaajat osaksi sekä kouluyhteisöjä että alueellisen nuorisotyön työyhteisöjä.
Hankkeessa on käynnistetty koulussa tehtävä nuorisotyö Espoossa. Hankkeen aikana kehitetään toiminnan sisältöjä ja määritellään se, miten koulunuorisotyötä tehdään jatkossa. Tavoitteena on muun muassa tiivistää nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä ja vahvistaa linkkiä koulupäivien ja vapaa-ajan toiminnan välillä. Näin pyritään vahvistamaan koulun käytäntöjä yhteisöllisyyden, vertaissuhteiden ja osallisuuden kokemuksen rakentumisen tukemisessa nuorisotyöllisin menetelmin. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa koulussa toimivat nuorisonohjaajat osaksi sekä kouluyhteisöjä että alueellisen nuorisotyön työyhteisöjä.
Projektin aikana luodaan opetusta edistäviä toimintamalleja yhteistyössä yläkoulujen kanssa. Samalla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja opetuskielen taitoa sekä perustaitoja. Tuetaan siirtymistä valmistavasta opetuksesta yleisopetukseen ja yläkoulusta toisen asteen opintoihin. Lisäksi koulutetaan opetushenkilökuntaa sekä kehitetään ja laajennetaan kulttuuriohjaustoimintaa eri kieliin.
Oma lähiö – paras lähiö! -projektin toisessa vaiheessa jatketaan koulusegregaation ehkäisemiseen tähtäävää kaupunkitasoista yhteistyötä. Tuotetaan uutta tietoa käytänteistä koulusegregaation ehkäisemiseksi ja vahvistetaan tietopohjaa. Segregaation ehkäisytekijöitä tarkastellaan myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä kootaan tilannekuvaa ja tietopohjaa.
Yhteishanke Innokas-verkoston, e-Norssin ja Kuopion kaupungin kanssa. Tavoitteena on lukiokoulutuksen oppimisympäristöjen kehittäminen pelillisiä elementtejä hyödyntämällä, opiskelijoiden tulevaisuustaitojen vahvistaminen sekä opiskelumenetelmien rikastaminen pelillisyyden, pelilukutaidon ja pelinkehityksen avulla sekä pelillisyyttä, pelinlukutaitoa ja pelinkehitystä tukevien materiaalien ja opintokokonaisuuksien tuottaminen osaksi lukion digitaalisten taitojen oppimisen polkua.
Varhaiskasvatuksen aktiivinen arki 3 -hankkeen kolmannella hankekaudella ylläpidetään edelleen aktiivisen arjen toimintakulttuuria ja suunnataan kehittämistä erityisesti inklusiivisiin liikkumisen mahdollisuuksiin, liikkumisen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä liikkumiseen keinona vaikuttaa oppimisen tasoeroihin.
Hanke jatkaa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteuttamisen juurruttamista suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin. Erityisesti yksityisiä varhaiskasvatusyksiköitä kannustetaan liittymään ohjelmaan. Espoon oman Liikkuva varhaiskasvatus -verkoston toimintaa kehitetään edelleen ja aiemmilla hankekausilla kehitettyjen työkalujen jalkauttamista jatketaan.
Projektilla vahvistetaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa esiopetuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa mm. palkkaamalla yksiköihin yhteisöohjaajia (yhteensä tällä hankerahoituksella Espoossa palkattuna 34 kpl). Lisäksi jatkokehitetään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, toimintakulttuuria ja toimenpiteitä, joilla edistetään oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Hankkeen aikana jalkautetaan yhteisöllisen opiskeluhuollon olemassa olevia hyviä käytänteitä, edelleen kehitetään erityisesti lasten ja huoltajien osallisuutta lisääviä toimintamalleja sekä systematisoidaan yhteistyömalleja hyvinvointialueen kanssa moniammatillisen yhteisöllisen opiskeluhuollon varmistamiseksi.