Tietäjän kehittäminen

• 16.9.2025: Järjestimme kaavoista kaikille avoimen asukastilaisuuden. Lue uutinen tilaisuuden tunnelmista ja tutustu tilaisuuden esitykseen kohdasta Tietäjän kehittämisen asukastilaisuus 16.9.2025.
• 21.8.2025: Tietäjän alue Pohjois-Tapiolassa kehittyy viihtyisäksi asuinalueeksi uuden korttelipuiston ympärille
• 25.4.2025: Tapiolan seudun asukasillassa juteltiin taas kaupunkiympäristöstä – Toistuva tapahtuma järjestettiin tällä kertaa Niittykummussa

Yleistä

Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on laatinut Tietäjän kehittämisen periaatteet, jotka Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.4.2023. Periaatteiden avulla kaupunki ohjaa voimakkaasti kehittyvää Tietäjän aluetta kokonaisuutena, varmistaa riittävät varaukset eri toiminnoille sekä ohjaa alueen kehittymistä kestävällä ja yhtenäisellä tavalla.

Kehittämisen periaatteet koostuvat kaupunkirakenteellisista, kaupunkikuvallisista, maisema-arkkitehtonisista, liikenteellisistä ja kestävyyden näkökulmista asetettavista tavoitteista. Nämä ohjaavat alueen asemakaavoitusta. Alueeseen kuuluu Tietäjän suurkortteli, jota sijaitsee Kehä 1:n, Kalevalantien, Tietäjäntien ja Valkjärventien sisäpuolella, mutta periaatteissa on tarkasteltu myös suurkortteliin rajautuvia korttelialueita.

Tietäjäntien vartta on 2000-luvun alusta lähtien asemakaavoitettu kiinteistö kerrallaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi, ja muutos on edelleen käynnissä. Tietäjän suunnitteluperiaatteiden asettamisen taustalla on tarve ohjata alueen kasvua, etsiä muutokselle sopiva mittakaava sekä sovittaa se yhteen nykyisen ja uuden rakentamisen myötä tulevan liikenteen kanssa. Muuttuvan ja asukasluvultaan kasvavan Tietäjän vaikutukset palvelu- ja viherverkostoihin on huomioitu, minkä takia alueelle tulee uusi päiväkoti sekä korttelipuisto. Alue suunnitellaan niin, että liikkuminen eri kulkumuodoilla on alueella turvallista ja miellyttävää, ja että alueella on paikkoja kohdata ja viipyillä.

Tässä osiossa kerrotaan Tietäjän periaatteiden keskeisin sisältö.

Kaupunkirakenne ja verkostollinen asema

Tietäjän alue sijoittuu aivan Otaniemi-Keilaniemen vahvan työpaikkavyöhykkeen pohjoisreunalle. Sijainti välittävänä elementtinä työpaikkojen ja asumisen vyöhykkeiden välissä tekee alueesta kiinnostavan nivelkohdan. Uusi vahvasti asuinpainotteinen rakentaminen sitoo yhteen yhtäältä RKY-alueen ja toisaalta Kehä 1:n toimitilojen rakenteet.

Espoon ja koko pääkaupunkiseudun tasolla tarkasteltuna uusi toimitilarakentaminen keskittyy edelleen ja hakeutuu vain kaikkein parhaimmille sijainneille. Samaan aikaan etätyö ja tilatehokkuus edelleen kehittyvät, minkä takia toimistokysynnän ei kokonaisuudessaan ennakoida merkittävästi kasvavan. Tietäjän alueen nykyisten toimitilojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan kehittämällä aluetta monimuotoiseksi ja toimintoja sekoittavaksi kokonaisuudeksi.

Solmukohtamainen luonne näkyy myös liikenteen verkostoissa: alue liittyy suoraan niin moottoriajoneuvoliikenteen pääverkkoon (Kehä 1, Kalevalantie), pyöräilyn baanaverkkoon (Olarinbaana, Laajalahdenbaana, Otabaana), raideverkkoon (Raide-Jokeri) kuin viherrakenteen reitteihinkin. Palveluverkon keskeiset uudet elementit ovat alueen sydämen muodostavat korttelipuisto ja päiväkoti.

Korttelimittakaavaisessa rakenteessa alue tiivistyy sisältä päin. Suurkortteli rajautuu ulkopuoleltaan pääasiallisesti säilyvillä asuin- ja toimitilarakennuksilla. Yhtenäinen toimistotalorivistö suojaa aluetta Kehä 1:n melulta. Uuden ja vanhan rakenteen yhtymiskohdissa synnytetään uuden rakentamisen myötä mielenkiintoista kaupunkitilaa sekä eri toimintojen kohtaamisia.

Kaupunkikuva, arkkitehtuuri ja identiteetti

Kaupunkikuvassa erottuvat selkeänä kokonaisuutena 2000-luvun asuinkorttelit Tietäjäntien varressa, Spektrin toimistorakennukset suurine pysäköintikenttineen sekä Metsänpojankujan toimisto- ja opetusrakennukset. Kalevalantien varrella vanhat toimitilat, päivittäistavarakauppa- ja liikerakennus, polttoaineen jakeluasema, sekä Carunan sähköasema tekevät kadun reunasta jokseenkin jäsentymättömän.

Tietäjäntien itäpuolen asuinkorttelit koostuvat suoralinjaisista ja lähes umpikorttelimaisista kerrostaloista, joita on rytmitetty korkeammilla aksenttipäädyillä. Tasaisia rakennusjulkisivuja jaksottavat erilaiset sisäänvedot ja parvekkeet. Tietäjäntien länsipuolella Tapiolan RKY-alueella 2—9-kerroksiset rivi- ja kerrostalot on sovitettu maastoon väljästi, ja pihat yhtyvät vehreään ympäristöönsä saumattomasti. Valkjärventien pohjoispuolella levittäytyy suhteellisen tiivis 1—2-kerroksinen pientaloasutus.

Spektrin 90-luvulla rakennetut toimistotalot ovat toisiinsa matalilla osilla kytkettyjä polveilevia massoja. Sisäänkäyntejä on korostettu koko julkisivujen kokoisilla lasipinnoilla. Rakennukset ovat vaaleita, ja niillä on tummat kivijalat. Toimistotalojen edustoilla on taskuja, joilla on pysäköintipaikkoja ja puita. Maastonmuodoiltaan alue on hyvin tasaista. Alueella avautuu pitkiä esteettömiä näkymiä pysäköintialueiden yli ja katuja pitkin.

Uusi rakentaminen sovitetaan räystäskoroiltaan ympäröivään rakennuskantaan. Näkymiä rytmitetään vaakasuunnassa esimerkiksi sisäänvedoilla, porrastuksilla ja aukotuksilla. Tietäjän suurkorttelin sisällä rakennetta voidaan harkituissa paikoissa jäsentää yksittäisillä korkeammilla osilla.

Tietäjäntien länsipuolella uudet rakennukset sovitetaan räystäskoroiltaan sekä Tietäjäntien katumittakaavaan että tontin länsipuolella sijaitseviin kerros- ja pientaloihin. Tietäjäntien ja Valkjärventien kulmassa uudet rakennukset sovitetaan räystäskoroiltaan sekä Tietäjäntien katumittakaavaan että Valkjärventien pohjoispuolen kokonaisuuteen. Valkjärventien pohjoispuoli suunnitellaan sovittamaan yhteen Tietäjän kerrostaloalueen ja Rauduntien pientaloalueen mittakaavat.

Tietäjä sijoittuu kaupunkirakenteessa toimistotalojen ja asuinalueen vaihettumiskohtaan, jonka historia on melko nuorta. 50-luvulla, ennen kuin alueelle oli rakennettu mitään muuta, siellä on sijainnut radioasema. Sittemmin erilaiset kaupan ja toimitilan rakennukset ovat vaiheittain väistyneet asuinrakennusten tieltä. Alueen tuleva identiteetti voikin rakentua esimerkiksi näiden kahden toiminnon kohtaamispaikoista, rakennusten välisistä pienimittakaavaisista aukioista sekä kokonaisuutta yhteen sitovasta alueen keskelle suunniteltavasta puistosta. Maanvaraiset pihat tukevat osaltaan uutta vehreää ympäristöä.

Maisema ja ympäristö

Alueen tiivistyessä ja asukasmäärän kasvaessa on erittäin tärkeää, että siitä kehittyy viihtyisä, käyttäjäystävällinen ja kestävä kokonaisuus. Tietäjän alueella on tavoitteena, että asukkailla on käytössään vähintään 3 500 neliömetrin kokoinen korttelipuisto, enintään 150 metrin päässä kotoaan. Lähiviheralue tukee erityisesti lasten ja vanhusten mahdollisuuksia ulkoilla vehreässä ympäristössä lähellä kotiaan ja kohdata alueen muita asukkaita ja käyttäjiä. Yhtenäinen viheralue on merkittävä elementti myös Tietäjän alueen pienilmaston kannalta, sillä se tarjoaa suojaa paahteelta, hillitsee tuulta ja ehkäisee lämpösaarekeilmiön syntymistä. Viheralue mahdollistaa myös monipuolisemmat yleisten alueiden hulevesien hallintaratkaisut. Korttelipuisto keventää osaltaan Natura-alueen suuntaan kohdistuvaa virkistyskäyttöpainetta, jota ei luontoarvojen vuoksi tulisi nykyisestä kasvattaa.

Korttelipuiston ja päiväkodin yhteiselo on alueen viihtyisyyden, yhteisöllisyyden ja tehokkuuden kannalta olennaista. Kortteleiden suhteellisen pienille piha-alueille ei ole tarpeen sovittaa suuria leikkipaikkoja, vaan päiväkodin piha tarjoaa iltaisin ja viikonloppuisin mahdollisuuden monipuolisempaan leikkiin. Korttelipuisto istutuksineen tukee päiväkodin toimintaa ja laajentaa pihapiiriä myös visuaalisesti.

Tietäjän kortteleiden väleissä syntyy pitkiä, suoria näkymiä, joita korttelipuisto ja pienet aukiot jäsentävät. Korttelipuisto tuo asukkaille tärkeää vehreyttä näkymiin sekä ulkona kulkiessa että asuntojen ikkunoista. Nykyisiin puihin tukeutuen pienet aukiot elävöittävät katutilaa ja kytkevät korttelia ja katutilaa yhteen.

Tehokkaiden korttelialueiden pihat toteutetaan maavaraisina, jolloin niiden pitkäikäisyys ja vehreys on paremmin turvattu. Kortteleiden suunnitteluun kytketään viherkerrointyökalu, jolla voidaan tarkastella siniviherratkaisuja tasapuolisesti ja helposti. Ilmaston muuttuessa puuston ja sen tarjoaman suojan (latvustopeittävyys) merkitys kasvaa entisestään, jolloin maavaraisten pihojen mahdollistama suurten puiden istutus ja kasvu ovat paitsi viihtyisyydellä ja esteettisyydellä, myös ilmastokestävyydellä perusteltu ratkaisu. Maavaraiset pihat mahdollistavat myös hulevesien luontopohjaiset hallintaratkaisut, joilla voidaan samalla elävöittää pihatiloja.

Hulevesien hallinnan suunnittelu ja toteutus tuleekin tehdä Tietäjän alueella erityisen huolellisesti, sillä alueelle kohdistuu sekä hulevesitulva- että meritulvariski. Alueella syntyvät hulevedet purkavat itään Laajalahden Natura-alueen reunalle, mikä puolestaan edellyttää hyvää veden laatua suojelualueen turvaamiseksi.

Lämpösaarekeilmiön hidastamiseksi, hulevesien hallitsemiseksi ja alueen biodiversiteetinkin lisäämiseksi Tietäjän alueelle on Espoon viherkattovision mukaisesti määritelty, että kaikkiin kahdeksankerroksisiin ja sitä matalampiin rakennuksiin on toteutettava viherkatto. Kattopintoja on mahdollista harkitusti käyttää myös oleskeluun kattoterassien tai kattopihojen muodossa. Korkeammille kattopinnoille voidaan sijoittaa aurinkopaneeleita.

Liikenne

Tällä hetkellä Tietäjä on tärkeä jalankulun ja pyöräilyn reittien solmukohta, jossa reitit ovat osin epäjohdonmukaisia ja epäjatkuvia. Eteläosan läpi kulkee idästä Otaniemen suunnasta pyöräilyn laatureitti (Otabaana), joka ylittää Kehä 1:n Maarinsillan kautta ja laskee jyrkästi Metsänpojankujalle. Reitti yhdistyy edelleen Kehä 1:n varren Laajalahdenbaanaan ja Kalevalantien Olarinbaanaan. Maarinsilta johtaa myös lähimmälle Raide-Jokerin pysäkille Vaisalantielle.

Alueen rakentuessa jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä parannetaan. Pyöräliikenne ohjataan jatkossakin Metsänpojankujalle. Katujen ja raittien vehreys tukee jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuutta.

Metsänpojankujalle tutkitaan pyöräkadun perustamista, mikä tarkoittaa, että ajoväylällä on yhdistetty moottoriajoneuvoliikenne ja pyöräliikenne, mutta pyöräliikenteellä on ensisijainen asema suhteessa moottoriajoneuvoliikenteeseen. Jalankulku on erotettu jalkakäytävälle. Pyöräkatu soveltuu tässä ratkaisuksi, koska pyöräliikennettä on moottoriajoneuvoliikenteeseen verrattuna enemmän ja Metsänpojankujalla ei ole tilaa erotella pyöräliikennettä omille kaistoilleen.

Ajoneuvoliikenne ohjataan Metsänpojankujan ja Metsänneidonkujan kautta uusiin asuinkiinteistöihin. Pysäköinti ohjataan pääasiallisesti uusiin pysäköintitaloihin.

Metsänpojanpolku varataan ainoastaan jalankululle ja pyöräilylle pohjoisinta lyhyttä osuutta lukuun ottamatta. Myös Metsänneidonpolku on ainoastaan pyöräilyn ja jalankulun aluetta. Tietäjänpolulla voi jatkossa säilyä pelastusajo, mutta muuta moottoriajoneuvoliikennettä sinne ei osoiteta.

Kalevalantielle on raideliikenteen tavoiteverkossa suunniteltu raideyhteys Helsingistä Otaniemen kautta Tapiolaan, eli ns. tiederatikka. Tälle on jo Kalevalantien varren asemakaavamuutoksissa osoitettu tilavaraus.

Kestävyys

Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä tuetaan luomalla kohtaamispaikkoja ihmisille sekä sisä- että ulkotiloissa. Julkinen korttelipuisto on avoin kaikille alueen käyttäjille. Vehreät piha- ja puistoympäristöt sekä houkuttelevat jalankulun ja pyöräilyn reitit tukevat asukkaiden sekä muiden alueen käyttäjien hyvinvointia.

Muuntojoustavat tilat ja hybridirakennukset lisäävät alueen eläväisyyttä ja ehkäisevät tilojen jäämistä toimettomiksi käyttötarpeiden muuttuessa. Muuntojoustavuus tekee alueesta resilientin erilaisille yhteiskunnan ja elämäntapojen muutoksille, kuten etätyön voimakkaalle kasvulle viime vuosina, joka on lisännyt kodeissa ja kotien läheisyydessä oleskelua merkittävästi. Lähipalveluille ja monikäyttöisille tiloille on yhä enemmän tarvetta.

Pysäköintitaloja voidaan hyödyntää esimerkiksi liike- tai yhteistiloina, kun talotekniikka, pohjakerroksen kerroskorkeus ja tilat ylipäätään ovat siihen sopivat. Myös asuinrakennusten kivijalat toteutetaan niin, että niihin on mahdollista sijoittaa liiketiloja tai erilaisia yhteistiloja, kuten etätyö- ja harrastetiloja tai verkkokaupan palvelutiloja. Asuntojen muuntojoustavuus tukee elinkaariasumista ja ihmisten juurtumista asuinalueilleen.

Aluetta suunnitellaan niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Kaavaprosessien aikana järjestetään työpajoja ja tutkitaan muita soveltuvia yhdessä kehittämisen tapoja.