Tietoa Espoosta
Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Sen erityispiirre on viiteen eri keskukseen tukeutuva kaupunkirakenne, jossa yhdistyvät urbaani, pientalovaltainen ja maaseutumainen asuminen.
Espooseen on keskittynyt kansainvälisten yritysten pääkonttoreita ja korkean teknologian yrityksiä. Kaupunki tunnetaan osaamisen, tutkimuksen ja kehitystyön keskuksena, jonka ytimessä on Aalto-yliopiston kampusalue.
Espoolle ominaista ovat laajat luontoalueet: merenrannat, saaristo, suojelualueiden erämaat, järviylängön vesistöt. Espoon kulttuurimaisemat, rakennetut ympäristöt ja luontoalueet muodostavat kuin Suomen pienoiskoossa.
- Asukasmäärä: 289 731 (1/2020)
- Kaupungin henkilöstömäärä: 14 626 (31.12.2019)
- Kaupunkikeskukset: Espoon keskus, Espoonlahti, Leppävaara, Matinkylä, Tapiola
- Pinta-ala: 528 km², maa-alue: 312 km², vesistöä: 216 km²
- Saaria: 165, järviä: 95, merenrantaa: 58 km
- Kunnallisvero: 18 %
- Työttömyysaste 7,4 % (30.5.2019)
- Kaupunginvaltuuston kokoonpano
Jos Espoo maantieteellisesti on kuin Suomi pienoiskoossa, vastaavasti kaupungin historiassa näkyy maamme muutokset.
Espoo pähkinänkuoressa
- 7000 eKr. Ensimmäiset merkit ihmisistä
- 1000-1200 jKr. pysyvä kylämäinen asutus vakiintuu
- 1200-luku Kuninkaantie
- 1431 ensimmäinen nyt tunnettu kirjallinen maininta paikasta Espoo
- 1432-1433 ensimmäiset maininnat Espoon käräjistä
- 1458 kirkkoherra Henricus astuu virkaansa 1700-luvun perimätiedon mukaan, Henricuksen edeltäjiä ei tiedetä nimeltä
- 1480-luku Espoon tuomiokivikirkko
- 1492 Espoolaiset sitoutuvat pappilan rakentamiseen ja ylläpitoon, Espoosta on tullut itsenäinen kirkkopitäjä ja seurakunta
- 1556 Espooseen perustetaan kruunun toimesta kuninkaankartano, Mankbyn kylän asukkaat siirtyvät kartanon tieltä muualle
- 1751 Espooseen perustetaan laillistettu terveyslähde
- 1821-1823 laajennetaan Espoon pieneksi käynyttä kivikirkkoa
- 1861 Stensvikin tiilitehdas perustetaan
- 1873 Espoon ensimmäinen kunnallinen koulu, Lagstadin koulu, aloittaa toimintansa
- 1903 Helsinki-Turku rautatie
- 1920 Muuralan sairaala, Espoon ensimmäinen sairaala, valmistuu
- 1937 Jorvaksentie, Länsiväylän edeltäjä, valmistuu
- 1951 Teknillisen korkeakoulun kampus Otaniemeen
- 1952 Tapiolan rakentaminen alkoi
- 1958 Espoolaiset päättävät juhlia Espoon historiaa ja järjestävät 500-vuotisjuhlat, Glimsiin perustetaan Espoon museo
- 1963 Kauppalaksi
- 1971 Maxi market avataan Leppävaarassa
- 1972 Kaupungiksi
- 1976 Ensimmäinen korkea rakennus Keilaniemeen, Neste Oy:n pääkonttori
- 2004 Arkeologit löytävät Mankbyn kylän
- 2006 Näyttelykeskus WeeGee avataan
- 2008 Espoo 550 vuotta
Pääkaupunkiseudun palvelukartta(ulkoinen linkki)
Pääkaupunkiseudun palvelukartta kertoo, mitä julkisia palveluja Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla on tarjolla ja miten niihin pääsee. Kartta toimii myös matkapuhelimella. Heikkonäköisiä varten palvelukartasta on tehty suurikontrastinen versio. Karttaa voi käyttää myös näkövammaisten päätelaitteilla.
Espoon karttapalvelu(ulkoinen linkki)
Palvelusta löytyvät mm. osoite- ja opaskartta, kaavoitus- ja maaperäkartta ja ortoilmakuvat.
Paikkatieto, kartta- ja ilmakuva-aineistot Espoosta
Reittiopas(ulkoinen linkki), Helsingin seudun liikenne HSL
Espoon visuaalisen ilmeen perustana ovat kaupungin logo ja vaakuna.
- Aineistopankki: Espoon logo, vaakuna ja graafinen ohje(ulkoinen linkki)
Tiedoston lataus aineistopankista: klikkaa haluamaasi tiedostoa ja valitse valikosta "Lataa".
Espoon logo
Espoon kaupungin logo viestii kaupungista innovatiivisena hyvän elämisen ja yrittämisen kaupunkina. Kaupungilla on tekijänoikeus logoon eikä sitä saa käyttää ilman lupaa. Noudata kaupungin graafista ohjeistoa, kun käytät logoa.
Espoon vaakuna
Espoon kaupungin vaakuna on sisäasiainministeriön 10. päivänä marraskuuta 1955 vahvistama ja taiteilija Kaj Kajanderin piirtämä. Vaakunan virallinen selitys on: sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu; kaikki kultaa. Vaakunan värit ovat sininen ja kulta. Sininen väri on PMS 285 (C91, M43). Kullan voi korvata keltaisella värillä, PMS 123 (M30, Y94).
Kaupunki käyttää vaakunaa virallisen toiminnan ja luottamuselinorganisaation symbolina sekä arvokkaassa edustuksellisessa käyttössä (mm. luottamuselinten kokousasiakirjoissa, pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan asiakirjoissa sekä lipuissa ja viireissä). Käytämme vaakunaa myös esimerkiksi koulujen päästötodistuksissa ja kaupungin rakennusten nimikylteissä, jotka on tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön.
Kaupungilla ei ole tekijänoikeutta vaakunan. Noudata kaupungin graafista ohjeistoa, kun käytät logoa tai vaakunaa.
Kuvat ja logot Espoon aineistopankissa
Voit ladata kuvat ja muut tiedostot Espoon aineistopankista. Kuvaajan nimi ja kuvan lähde on mainittava julkaistaessa. Jos sinulla on kysyttävää, voit ottaa yhteyttä kaupungin viestintään.
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kuvat on tarkoitettu median käyttöön. Kuvaajan nimi ja kuvan lähde (Espoon kaupunki) on mainittava.