Meneillään olevaa kehittämistä

Pääkaupunkiseudun yhteinen Finnish AI Region (FAIR) -innovaatiohub ratkoo huipputeknologian hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Haasteet koskettavat kaikenkokoisia yrityksiä, mutta korostuvat erityisesti alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Niissä etenkin tekoälyn päivittäisen käytön hyödyntämisessä ollaan usein vasta alkutaipaleella.

FAIR-innovaatiohubin ensisijaisina kohdealueina ovat digitaaliset palvelut, älykaupungit sekä terveys. Tavoitteena on tasoittaa esteitä, jotka tällä hetkellä haittaavat tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa alueen yrityksissä.

FAIR-innovaatiohubin palvelut jakautuvat kuuteen kategoriaan:

1. neuvontaan
2. osaamisen kehittämiseen
3. tuotteiden suunnitteluun
4. kokeilumahdollisuuksiin
5. rahoituksen hankinnan tukeen
6. verkostoitumiseen.

Innovaatiohubin palveluita tarjotaan yrityksille ensisijaisesti ilmaiseksi. Toiminta alkoi syksyllä 2022 ja ensimmäisen kolmen vuoden aikana yritysten digitalisoitumista tuetaan yli kolmen miljoonan euron rahoituksella.

Espoon kaupunki toimii hubissa tuotteiden suunnitteluun, kokeilualustoihin ja kokeiluihin panostavan toiminnan koordinaattorina sekä tarjoaa yhdessä Enter Espoon kanssa yrityksille tapahtumia, joissa etsitään rahoittajia ja kumppaneita. Yrityksiä ohjataan yhdessä Business Espoo -yrityspalveluverkoston kanssa FAIR-palvelujen pariin. FAIR tekee tiiviisti yhteistyötä muiden suomalaisten ja eurooppalaisten digitaalisten innovaatiohubien kanssa (EDIH, European Digital Innovation Hub(ulkoinen linkki)).

FAIRin jäseninä ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien lisäksi Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Haaga-Helia, Metropolia, CSC, KIRAHub, EIT Digital ja Enter Espoo.

Lisätietoja:

FAIR EDIH -projektipäällikkö Heli Hidén, heli.hiden@espoo.fi

Espoo etsii uusia innovatiivisia ratkaisuja energiapositiivisten alueiden kehittämiseksi osana eurooppalaista yhteishanketta. VTT:n koordinoiman SPARCS-hankkeen keskeinen tavoite on energiapositiivisuus, joka tarkoittaa paikallisen energiantuotannon kasvattamista yli oman tarpeen uusiutuvan energiantuotannon ja energiatehokkuuden avulla. 

Pyrimme tavoitteeseen kehittämällä energiatehokkaita ja paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia alueellisia ratkaisuja rakentamisessa ja liikkumisessa. Ratkaisuja kehitetään hankkeen kahdessa Lighthouse-kaupungissa, Espoossa ja Leipzigissa, ja hyödynnetään viidessä seuraajakaupungissa. 

Hanke on osa suurta haastetta energian ja liikkumisen muutoksen ja kestävämmän elämäntavan löytämiseksi. Energiaratkaisuissa tarkastelutaso on alueellinen yksittäisten kiinteistöjen sijaan. Lisäksi edistetään sähköistä liikkumista, liikenteen solmukohtien toimivuutta sekä hiilineutraalisuutta. Tavoitteena on, että kaupungin kädenjälki, eli uudet innovaatiot olisivat globaalisti merkittäviä. Käytännössä espoolaiset yritykset kehittävät ja kokeilevat uusia ratkaisuja ensin paikallisesti ja vievät parhaat ratkaisut sen jälkeen maailmalle. 

Hanke on käynnissä 1.10.2019 - 30.9.2024. Kolme ensimmäistä vuotta Espoossa ja Leipzigissa kehitetään energiaan ja liikkumiseen liittyviä ratkaisuja, joita kokeillaan vähintään kahden vuoden ajan muualla Espoossa sekä viidessä seuraajakaupungissa. 

• Elina Wanne, projektipäällikkö, elina.wanne@espoo.fi 
• Jani Tartia, erityisasiantuntija (liikkuminen), jani.tartia@espoo.fi 
• Espoon hankesivut
• kansainvälisen hankkeen verkkosivut(ulkoinen linkki)  

Espoon kaupunki on mukana UserCentriCities-nimisessä EU-hankkeessa, joka edistää kaupunkien palvelujen käyttäjälähtöisyyttä.  

UserCentriCities-projekti on yhdeksän partnerin yhteishanke, jonka tavoite on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä kaupungeissa. Projekti on saanut EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksen.  

Taustalla on vuonna 2017 EU:n jäsenvaltioiden allekirjoittama Tallinnan julkilausuma(ulkoinen linkki), jossa jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kehittämään laadukkaita digitaalisia palveluja käyttäjälähtöisesti.  

Koska iso osa julkisen sektorin digitaalisista palveluista on kaupunkien tarjoamia, UserCentriCities-hankkeessa halutaan tukea Tallinnan julkilausuman periaatteiden toteutumista juuri kaupungeissa.  

Projektissa kehitetään yhteiset käyttäjälähtöisyyden mittarit ja näkymä, josta kehitystä voi seurata, sekä työkalupakki kaupunkien kehitystyön tueksi. Oppien ja kokemusten jakamisella on iso merkitys hankkeessa ja erilaisia vertaisoppimisen foorumeja järjestetään paitsi konsortion jäsenille, myös muille eurooppalaisille kaupungeille.  

Espoon lisäksi hankkeeseen osallistuvat Tallinna (EE), Milano (IT), Rotterdam (NL), Murcia (ES), Emilia-Romagna Region (IT) sekä VTT, Eurocities-verkosto ja hanketta koordinoiva Lisbon Council -ajatushautomo. 

Espoossa UserCentriCities-projekti kytkeytyy asiointipalvelujen uudistamiseen ja OmaEspoo-projektiin, jonka tavoitteena on kehittää Espooseen uusi sähköisen asioinnin itsepalvelukanava. 

• kehittämispäällikkö Piia Wollsten piia.wollsten@espoo.fi

Espoo haluaa olla Espoo-tarinan mukaisesti edelleen digitaalisten ja älykkäiden palvelujen edelläkävijä. Siksi rakennamme yhdessä kansallisen digitaalisen palvelualustan DigiOnen ja luomme sen ympärille koulutuksen ekosysteemin. Haluamme yhdessä edistää toiminnan muutosta, oppimista ja hyvinvointia. 

Espoon, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä Kuntien Tiera ovat tehneet yhteistyösopimuksen DigiOne palvelualustan ja ekosysteemin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. 

Digitalisaatio ja teknologia mahdollistavat uusien, arkea helpottavien, tehokkaiden ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisen. Jotta onnistumme mahdollisimman hyvin, kuntien kannattaa yhdistää voimansa ja rakentaa yhtenäisiä ratkaisuja yhdessä.  

DigiOne-hankkeen tavoitteet ovat paljon laajemmat kuin mitä ensi istumalta voisi digihankkeelle ajatella: Luoda paremmat edellytykset lasten ja nuorten oppimiselle ja hyvinvoinnille sekä vähentää eriarvoistumista. Oppiminen on tärkeä arvo, ja hyvinvointi oppimisen perusedellytys. DigiOne tukee oppimista luomalla – digitaalisen alustan keinoin – mahdollisuuksia tukea kutakin oppijaa hänen omista lähtökohdistaan käsin.  

DigiOne edistää myös pedagogisen toimintakulttuurin ja johtamisen muutosta. Eheä, nykyaikainen järjestelmäkokonaisuus helpottaa kaikkien työtä: hallinnon, rehtoreiden, opettajien sekä huoltajien ja oppijoiden.   

Hanke kestää vuodesta 2019 vuoteen 2023 ja tänä aikana tuotetaan palvelut perusopetukseen ja lukioon. Palvelualustan suunnittelussa huomioidaan kuitenkin myös varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus, jotta niihin liittyvät palvelut voidaan liittää alustaan myöhemmin. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 11 miljoonaa euroa, josta Business Finland rahoittaa 5,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että palveluiden tuottajat ja muut alan toimijat osallistuvat palvelualustan ja palveluiden rakentamiseen omilla investoinneillaan. 

• DigiOne-hankepäällikkö Petri Elsilä, petri.elsila@espoo.fi
• Hankkeen verkkosivut: digione.fi(ulkoinen linkki)
• Tunniste sosiaalisessa mediassa: #DigiOneFi 

Kehityshankkeen päätavoitteena on kiinteistöjen ennakoivan kunnossapidon kehittäminen energia- ja olosuhdetietojen avulla sekä kerättyjen energia- ja olosuhdetietojen yhteen toimivuuden varmistaminen kansallisella tasolla. Yhteen toimivuuden varmistaminen edellyttää standardoitujen tieto- ja toimintamallien kehittämistä tietojen keräämiseen, tiedonhallintaan sekä rajapintojen toimintaan.

Hankkeessa ovat mukana Espoon, Kuopion ja Kouvolan kaupungit sekä Marttilan kunta. Projekti toteutetaan läheisessä yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen sekä Ympäristöministeriön Ryhti-hankkeen kanssa, joissa on meneillään samaan aihepiirin liittyvää kansallisen tason kehitystä. Hanke täydentää em. valtakunnallisia hankkeita kuntien toteutuksen osalta. Hankkeen alussa selvitetään myös aiemman Kiradigi-hankkeen aikana saadut kokemukset.

Hankkeen tarkoituksena on luoda yhteiset toimintamallit sille, miten, mistä ja millä kiinteistöjen olosuhde- ja energian sekä veden kulutuksen dataa kerätään kunnissa. Apuvälineinä tiedonkeruussa- ja hyödyntämisessä käytetään anturointia, mittarointia sekä raportointia. Samat toimintamallit toteutetaan eri kokoisten kuntien olosuhteet huomioiden.

Hankkeen aikana tehdään kuntakohtaisia käytännön toteutuksia yhdessä sovittujen toimintamallien mukaisesti. Toteutettavat prosessit ja yhteiset käytänteet dokumentoidaan jaettavaksi kaikille kunnille, jolloin vastaavia toteutuksia voidaan tehdä sujuvasti muissa kunnissa.

Aikataulu: 10/2021-10/2023

Hankkeen rahoitus: VM:n digikannustinrahoitus sekä osanottajakunnat
Projektipäällikkö: kehittämispäällikkö Jouni Kukko Tilapalvelut liikelaitos

Länsi-Uudenmaan hyvinvointitieto (lyh. HyTe-Data) -projekti on Espoon ja yhdeksän muun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnan yhteistyöprojekti. Sen tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin edistämistehtävässä tarvittavan tietopohjan ja sen ylläpidossa tarvittavien kyvykkyyksien tunnistaminen, arviointi ja kehittäminen. Samalla tavoitellaan myös merkittäviä parannuksia nykyiseen tiedon hyödyntämiseen.

Projektissa luodaan kunnille ja hyvinvointialueelle yhteinen tietopohja ja prosessi hyvinvointikertomuksen laatimiseen. Lisäksi tehdään yhteistyösuunnitelma, jonka pohjalta luodaan yhteiset mittarit, indikaattorit ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämiselle. Suunnitelmalla halutaan varmistaa, ettei tehtäviä ja prosesseja tehdä päällekkäin.

Myös muut kunnat ja hyvinvointialueet voivat tulevaisuudessa käyttää projektissa luotavaa tietopohjamallia ja yhteistyösuunnitelmaa.

Hyvinvoinnin edistäminen on yksi kuntien keskeisimmistä lakisääteisistä tehtävistä. Tätä tehtävää toteuttaakseen sekä kunnat että hyvinvointialueet tarvitsevat riittävästi tietoa asukkaiden ja asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Vuoden 2023 alussa tapahtuva hyvinvointialueuudistus, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle, hajauttaa tämän datan eri organisaatioihin.

Projektilla on valtiovarainministeriön myöntämä rahoitus ja se toteutetaan yhteistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Projekti on käynnissä vuoden 2023 ajan.

Lisätietoja

• Wilhelmiina Griep, wilhelmiina.griep@espoo.fi
• Niko Ferm, niko.ferm@espoo.fi

Tietoturvalliset työkalut ja toimintamallit tiedon hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen (lyh. Turvallinen tieto) -projektin tavoitteena on kehittää kuntien tiedon hyödyntämisen kyvykkyyksiä.

Kaupungeilla on kasvavaa kiinnostusta sekä alati enemmän mahdollisuuksia kehittää palveluitaan dataa hyödyntäen. Jo olemassa olevaa dataa uudella tavalla hyödyntämällä voitaisiin parantaa palveluiden vaikuttavuutta. Tämä potentiaali jää kuitenkin usein hyödyntämättä, sillä kuntien kyvykkyys ei tietosuojan ja -turvan osalta vielä ole toteutuksen edellyttämällä tasolla. Samanaikaisesti muuttuva ja jatkuvasti tarkentuva lainsäädäntö haastaa kuntien kykyä reagoida digitalisaation tuomiin muutoksiin ja mahdollisuuksiin.

Turvallinen tieto -projekti vastaa edellä kuvattuun haasteeseen ja luo kaikkiin kuntiin sovellettavissa olevia työkaluja ja toimintamalleja, jotka tukevat digitalisaatiossa. Konkreettisina toimenpiteinä kehitetään tietoturva- ja tietosuojaosaamista, parannetaan tiedon hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen prosesseja sekä yhdenmukaistetaan lainsäädännön tulkintoja ja ohjeistuksia.

Projektilla on valtiovarainministeriön myöntämä rahoitus ja se toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Projekti on käynnissä vuoden 2022 ajan ja se päättyy maaliskuussa 2023.

Lisätietoja

Wilhelmiina Griep, wilhelmiina.griep@espoo.fi

Digiagendan tavoitteena on edistää kuntapalvelujen digitalisointia, uuden teknologian hyödyntämistä, palvelujen sähköistämistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Se perustuu kokeiluihin, jotka kestävät muutamasta kuukaudesta vuoteen. Kokeiluissa testaamme idea-asteella olevia tuotteita tai palveluja ja kehitämme niitä yhdessä yritysten, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä asiakkaidemme kanssa, yhteiskehittämisen hengessä. 

Digiagenda 3.0:n toteutusaikataulu on 2022-2025. Ohjelman aloitus on siirretty alkuvuoteen 2023.

Syksyn 2022 aikana keskitymme Digiagendan prosessin ja siihen liittyvien toimintojen, kuten hankintaprosessin, kehittämiseen yhteistyössä eri toimijoiden ja kumppaneiden kanssa. Tiedotamme ensi vuoden tarkemmasta aikataulusta alkuvuodesta 2023.

Lisätietoja:

• Valia Wistuba, kehittämispäällikkö, valia.wistuba@espoo.fi
• Digiagendan sivulla

Espoon kaupungille on tärkeää, että arki sujuu ja palvelut ovat asukas- ja asiakaslähtöisiä.  Jotta palvelisimme paremmin myös verkossa, kehitämme uutta OmaEspoo-sivustoa. Kyseessä on itsepalvelukanava, jossa asiakas voi asioida kaupungin kanssa sähköisesti ja sujuvasti itse valitsemallaan hetkellä.

OmaEspoo-sivustolta eri palvelut ja asiakkaan omat tiedot löytyvät helposti samasta paikasta. OmaEspoo on myös osallistumisen kanava. Sen kautta kuntalaiset voivat myös osallistua kaupungin kehittämiseen ja toimintaan.

Uudistuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, että palvelusta tulee helppokäyttöinen ja saavutettava. Haluamme varmistaa, että yhä useampi voi, osaa ja haluaa hyödyntää kaupungin sähköisiä palveluja.

Projektin aikana toteutamme palvelumuotoilua, teemme kyselyjä ja järjestämme työpajoja ja testausmahdollisuuksia asukkaille ja muille asiakkaille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan palvelun kehittämiseen.

Projekti käynnistyi keväällä 2021 ja uusi palvelu tulee käyttöön vuoteen 2024 mennessä.

Vaikuttavuudella johtamisen kehittäminen on toteuttanut Espoo-tarinaa jo vuodesta 2019.  Espoo-tarinan vaikuttavuusindikaattorit -projektissa on syntynyt vaikuttavuuden johtamisen indikaattoristo eli joukko tunnuslukuja, joiden avulla seurataan ja varmistetaan Espoo-tarinan toteutuminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kaupungin eri pilottiprojekteissa Vaikuttavuuden johtamisen kehitystie viedään palveluiden tasolle. Projekteissa arvioidaan ja analysoidaan datapohjaisia vaikuttavuusindikaattoreita ja vaikuttavuutta kaupungin sisäisessä ja ulkoisessa toimintaympäristössä. Tuotoksena syntyy palveluiden omia vaikuttavuuden johtamisen indikaattoristoja, joiden avulla seurataan ja varmistetaan vaikuttavuudella johtamisen tavoitteiden toteutuminen. Projektissa syntyy paitsi konkreettiset indikaattorit ja niiden datalähteet myös toimintamalli tiedon hyödyntämiselle datapohjaiseen vaikuttavuudella johtamiseen.

• Asiakashyödyt: Paremmat kohdistetut päätökset asiakkaiden osalta, määritetään kriittisimmät toimet, joilla on suurin vaikuttavuus asiakkaille.
• Ekologinen kestävyys: Indikaattorit ohjaavat vihreiden liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien nopeaan muodostumiseen. Tämä tuo mukanaan ekologista kestävyyttä.
• Kyvykkyyksien kehittyminen ja uudistuminen: Indikaattorit muuttavat toimintaa reaktiivisen teknistaloudellisen toiminnan lisäksi systeemiseen ennakoivaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Tämä lisää henkilöstön kyvykkyyttä vaikutukselliseen toimintaan.
• Projektien taloushyödyt: Indikaattorien avulla tehdään parempia päätöksiä, joista on selvä taloudellinen hyöty sekä asiakkaille että kaupungille: paremmat palvelut, tehokkaampi toiminta, tietotuotannon käsityön vähentäminen.
  

Projekti käynnistyi keväällä 2022 ja pilottiprojektit jatkuvat vuoteen 2023 saakka.

Lisätietoja:

Peter Ylén, datakehittämispäällikkö, peter.ylen@espoo.fi
Anni Orttenvuori-Ganter, kehittämiskonsultti, anni.orttenvuori-ganter@espoo.fi