Espoon kaupungin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma

Espoon kaupunki on tehnyt ilmastotyötä jo useiden vuosien ajan. Kaupunki liittyi Kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors) vuonna 2010 ja asetti tuolloin tavoitteekseen asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 28 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutettiin jo vuonna 2016 ja vuonna 2017 Espoon kaupunginvaltuusto asetti kunnianhimoiseksi tavoitteeksi kaupungin hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä.

Lokakuussa 2015 Euroopan komissio julkaisi uuden Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors for Climate and Energy). Sopimukseen liittyvät kaupungit tavoittelevat vähintään 40 %:n kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoteen 2030 mennessä.

Espoon kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupungin liittymisestä uuteen Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen ja helmikuussa 2018 Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä allekirjoitti sopimuksen. Sopimukseen liittyminen edellyttää kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelman (Sustainable Energy & Climate Action Plan, SECAP) laatimista.

Espoon kaupungin kestävän kasvun ja hiilineutraaliuden tavoitteet ovat kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen vaatimuksia tiukemmat. Hiilineutraaliustavoite on Espoossa määritelty 80 %:n absoluuttiseksi päästövähennykseksi vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 1990 Espoon kasvihuonekaasupäästöt olivat 1224 kt CO2-ekv. Vuoden 2030 tavoitteen mukaiset päästöt Espoossa olisivat 245 kt CO2-ekv.

Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen päätavoitteena on päästöjen vähentäminen energiankulutusta vähentävien toimenpiteiden sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisen kautta. Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman laskenta kattaa kaikki energiaperäiset päästöt kaupungin rakennuksista ja toiminnoista, palvelurakennuksista ja toiminnoista, asuinrakennuksista ja katuvalaistuksesta. Lisäksi laskentaan sisältyvät liikenteen ja jätehuollon päästöt. Teollisuuden päästöt on rajattu laskennan ulkopuolelle.

Asetetun tavoitteen saavuttamiseksi Espoon kaupunki vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 60 toimenpiteellä, jotka on jaettu toimenpidekokonaisuuksiin. Toimenpidekokonaisuudet kattavat SECAP-päästölaskennan mukaiset sektorit.

Päästövähennystavoitteen toteutumisen kannalta erityisen merkittäviä ovat sähkönkulutuksen, kaukolämmön sekä liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisiä päästövähennystoimia ovat Espoon kaupungin ja Fortumin yhteinen sopimus hiilineutraalista kaukolämmöntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, hukkalämmön hyödyntäminen sekä Otaniemen geolämpöhanke. Liikenteen päästöjä vähennetään suuntaamalla kaupungin kasvua hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen sekä kehittämällä raideliikennettä ja päästötöntä bussiliikennettä. Tunnistetuilla hillintätoimilla Espoon kaupungin päästöt vähenevät noin 75 % vuoden 1990 tasosta.

Hiilineutraaliuustavoitteen saavuttamiseksi kaupunki tunnistaa lisäksi lisähillintätoimenpiteitä, joilla saavutetaan hiilineutraaliustavoitteen toteutumisesta puuttuva, noin 60 kt CO2-ekv:n päästövähennys. Espoon kaupungin viiden kaupunkikeskuksen malli tarjoaa uusien lisähillintätoimien suunnittelulle ja toteutukselle lukuisia mahdollisuuksia.

Edellisestä Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksesta poiketen uusi sopimus sisältää lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen keskittyvän osion. Sopimuksen vaatimusten mukaisesti kaupungin tulee arvioida sitä uhkaavat ilmastoriskit, laatia haavoittuvuuksien analyysi, toteuttaa sopeutumisen tilannekatsaus sekä tunnistaa sopeutumistoimia.

Espoossa riskien ja haavoittuvuuksien analyysi laadittiin indikaattoriperusteista haavoittuvuusarviointia (Indicator-Based Vulnerability Assesment, IBVA) hyödyntäen. Merkittävimmät ilmastoriskit Espoossa ovat tulvat, rankkasateet sekä äärimmäinen kuumuus. Erityisen haavoittuvia alueita Espoossa ovat tiiviisti rakennetut vanhat asuinalueet, jotka on suunniteltu ja rakennettu ennen nykyaikaista hulevesisuunnittelua tai viilennysratkaisuja. Sosiaali- ja terveyssektori tunnistettiin sektoriksi, jossa ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteet tulevat tulevaisuudessa kasvamaan.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työtä toteutetaan Espoossa tiiviissä yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategiassa on määritelty useita sopeutumistoimia, jotka jakautuvat kahdeksaan painopistealueeseen. Sopeutumistyötä edistetään kaupungissa sopeutumistyöryhmän toimesta ja sen vaikuttavuutta seurataan HSY:n kehittämien sopeutumistyön indikaattorien avulla.

Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen velvoitteiden mukaisesti SECAP toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta raportoidaan CoM:n toimistoon. Hillintätoimenpiteiden tilanteesta raportoidaan kahden vuoden välein ja päästölaskelmat ja toimenpiteiden tulokset (energiansäästö ja päästöjen vähentyminen) raportoidaan neljän vuoden välein. Covenant of Mayorsin mukaisesta raportoinnista vastaa ympäristökeskus.