Usein kysyttyä aurinkoahventen torjunnasta

Torjunnalla ei ollut vaikutuksia muihin alueen vesistöihin.

Torjunnan ajankohta suunniteltiin tarkkaan, jotta vaikutukset ympäristöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Rotenonin käytössä parhaaksi ajankohdaksi osoittautui loppukesä, koska lämpimässä vedessä aine vaikuttaa ja hajoaa nopeiten. Silloin myös kaikki kalanpoikaset ovat kuoriutuneet ja kalat ovat aktiivisia, mikä tekee torjunnasta tehokkaampaa. Viileässä torjunta-aine voisi säilyä vedessä pitkään, jopa talven yli.

Aurinkoahvenen torjuntaan harkittiin montaa eri vaihtoehtoa perustuen muulla tehdyistä torjunnoista saatuihin kokemuksiin, sekä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.

Lammen tyhjennyksen todettiin olevan erittäin haastavaa lammen sijainnin ja ympäröivien maastonmuotojen vuoksi. Myöskään kalastuksella tai petokalojen luontaisella saalistuksella aurinkoahvenia ei saa kokonaan pois. Ongelmaa voisi jonkin verran hillitä paikallisesti, mutta laji kuitenkin säilyisi.

Laihalammesta on runsaan veden aikaan vesiyhteys eteenpäin. Torjuntatoimet olivat siksi tärkeää toteuttaa siten, että voidaan varmistaa, ettei aurinkoahven pääse leviämään uusille alueille.

Laihalampi on luontaisesti vähäkalainen. Torjunta-aine vaikuttaa kaikkiin kaloihin, mutta suurin osa Laihalammen kaloista oli aurinkoahvenia. Torjunta-aineen käytön jälkeen lammen pintaan nousseet kuolleet kalat on kerätty pois ja suurin osa niistä on ollut aurinkoahvenia.

Espoon kaupunki tekee koekalastuksia lammella tulevina vuosina, jotta voidaan varmistaa, että aurinkoahvenen saatiin hävitettyä.