Lisärakentamishankkeen keskeinen haaste on osata ajoittaa tämä taloyhtiön talouden kannalta optimaalisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa taloyhtiön suunnitelmallista kunnossapitoa niin, että pitkäkestoinen lisärakentamisprosessi saadaan ajoitettua oikein peruskorjausten kanssa. Tarvittaessa hankkeeseen otetaan mukaan verotuskonsultti. 

Tontin myynnissä tulot realisoituvat sille tilikaudelle, jolla kauppasopimus allekirjoitetaan. Jotta yhtiö ei joudu maksamaan positiivisesta tuloksesta yhteisöveroa, tarvitaan vastaava määrä poistoja ja vähennyksiä. Koska tontin myyntituloa ei voi rahastoida, peruskorjaukset ja kaupungin perimä maankäyttömaksu tulee ajoittaa niin, että kulut ovat kirjanpidossa viimeistään samalla tilikaudella, jolle myyntitulokin kohdentuu. 

Tontin osan vuokraus tuottaa tasaista, joskin veronalaista tuloa vuosittain. Taloyhtiön normaalit vuosikulut ja tuloksensäätelykeinot, kuten asuintalovaraus, poistot ja vastikkeiden säätely, riittänevät yleensä ilman riskiä merkittävistä yhteisöveroista. Asunto-osakeyhtiö ei ole tyypillinen tontin vuokraaja markkinoilla.

Suunnatulla osakeannilla taloyhtiölle hankitaan uutta omaa pääomaa, joka ei ole veronalaista tuloa taloyhtiölle. Uusien osakkeiden merkintähintana saatu tulo kirjataan yhtiön sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan tai rakennusrahastoon. Yhtiö voi käyttää myöhemmin näin saatua pääomaa esimerkiksi peruskorjaus- ja perusparannushankkeen rahoittamiseen.

Kaupungin maksama korvaus tontin osan luovuttamisesta täydennysrakentamiseen on veronalaista tuloa. Yhteisöverotukselta välttymiseksi tarvitaan tilinpäätökseen vähennyksiä ja poistoja samalla tavoin kuin tontin osan myynnissäkin. Tässäkin vähennyksiä voidaan saada peruskorjaushankkeista, kunhan niiden kulut saadaan viimeistään sille tilikaudelle, jolle kohdistuvat tontin luovutuksesta maksettu korvaus.