Usein kysytyt kysymykset - Espoon yleiskaava 2060

Espoo on vetovoimainen kaupunki sekä uusille asukkaille että yrityksille. Espoon kasvu on jatkunut tasaisena jo vuosikymmenten ajan ja kasvu näyttää ennusteiden mukaan pikemminkin kiihtyvän kuin pysähtyvän. Espoo myös hyötyy siitä, että pärjää kansainvälisessä kilpailussa muiden kaupunkien kanssa.

Espoon väestönkasvu on osa laajempaa kaupungistumisen ilmiötä. Kaupunkiseudut työpaikkoineen ja palveluineen houkuttelevat ihmisiä. Kasvupaine koskeekin koko pääkaupunkiseutua.

Yleiskaava ei tavoittele kasvua, vaan sen avulla vastataan olemassa olevaan kasvupaineeseen, joka jatkuu tulevaisuudessakin. Kun kaupunki on kasvaakseen, meidän kannattaa suunnitella kasvua huolellisesti, jotta sen hyödyt ylittävät siitä aiheutuvat haitat. Yleiskaavan laatiminen on keino keskustella ja sopia sekä ohjata sitä, miten Espoo kasvaa ja kehittyy.

Kasvuennusteen perustana ovat Espoon omat väestöennusteet ja seudulliset arviot. Espoolle on tehty kaksi vaihtoehtoista ennustetta väestökehityksestä vuoteen 2060 asti. Maltillisemman vaihtoehdon mukaan Espoossa olisi 472 000 asukasta vuonna 2060. Nopean kasvun vaihtoehdossa asukkaita olisi 512 000.

Yleiskaavan avulla kaupunki varautuu siihen, että kasvu jatkuu nopeana. Yleiskaava ei kuitenkaan johda suoraan rakentamiseen tai lisää väestön kasvua. Jos kasvu hidastuu, tarve rakentamiselle vähenee, jolloin yleiskaava ei toteudu kaikilta osin.

Ennen vuotta 2060 moni asia ehtii muuttua ja yleiskaava päivittyä. Jos väestönkasvu taittuu ennen vuotta 2060, myös suunnitelmia muutetaan.

MAL-sopimus on maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus, jonka pääkaupunkiseudun kunnat ja valtio tekevät yhdessä. Ne sopivat siitä, miten seudulle kohdistuva väestönkasvu jakautuu eri kaupunkeihin. Jokainen kaupunki sitoutuu kaavoittamaan tietyn määrän uutta asumista, jotta asumisen hinta ei karkaa liian korkeaksi.

Kun väestö kasvaa, myös liikennettä pitää suunnitella uudella tavalla, jotta liikkuminen olisi tulevaisuudessakin sujuvaa. Osana sopimusta valtio osallistuu suurimpien liikennehankkeiden kustannuksiin.

Espoo muuttuu kaupunkimaisemmaksi etenkin keskuksissa, niiden lähiympäristössä ja raiteiden varsilla. Kun asuntoja tarvitaan, on järkevää rakentaa niitä suhteellisen tiiviisti, jotta luonnolle jää enemmän pinta-alaa ja tutut pientaloalueet säilyttävät luonteensa. Tiiviimmät alueet voivat tuoda mukanaan paitsi uusia asukkaita, myös yrityksiä ja palveluita.

Noin 85 prosenttia kasvusta tulee nykyisten ja uusien raideyhteyksien varrelle. Raiteet mahdollistavat sen, että ihmiset pystyvät liikkumaan kätevästi julkisilla, jolloin autoilu ei kasva samassa suhteessa kuin väestö. Uudet raideyhteydet parantavat myös niiden espoolaisten liikkumismahdollisuuksia, jotka eivät voi tai halua käyttää autoa. Heitä ovat esimerkiksi monet vanhukset, nuoret ja lapset.

On myös hyvä muistaa, etteivät muutokset ympäristössä tapahdu heti, tai välttämättä koskaan. Yleiskaava ei velvoita rakentamaan. Sen pohjalta voidaan laatia tarkempia suunnitelmia, asemakaavoja. Rakentaminen on mahdollista asemakaavoituksen jälkeen.

Kaupungissa tarvitaan monenlaista asumista. Asumisen tarpeet muuttuvat eri elämänvaiheissa, eikä ole mielekästä asettaa eri asumismuotoja vastakkain. Jossakin vaiheessa elämää voi tulla tarve muuttaa pientalosta esimerkiksi esteettömään kerrostaloasuntoon. Silloin on mukavaa, että myös tällaisia asumismahdollisuuksia löytyy tutulta lähialueelta.

Yleiskaavan avulla kaupunki pyrkii ohjaamaan rakentamista niin, että uudet alueet olisivat laadukkaita ja houkuttelevia. Kaavan yleismääräyksissä todetaan, että kerrostalovaltaisilla alueilla ja keskusta-alueilla pitää huolehtia siitä, että alueelle tulee tasapainoisesti eri kokoisia asuntoja ja asuntojen hallintamuotoja, kuten omistus- ja vuokra-asumista. 

Kun väkimäärä kasvaa, lisääntyvät myös kaikenlaiset liikkumisen tarpeet: työ- ja opiskelumatkat, asiointi- ja vapaa-ajan reissut. Siten väestön kasvu tarkoittaa myös liikenteen kasvua.

Yleiskaavan avulla voimme suunnitella kaupungin liikennejärjestelmää niin, että julkinen liikenne, kävely ja pyöräily sekä autoilu toimivat hyvin ja arki on sujuvaa.

Raideliikenne on tehokasta: juna-, metro- tai ratikkavaunuun mahtuu paljon ihmisiä. Siksi raideliikenne säästää kaupungissa tilaa ja vähentää liikenteen päästöjä. Myös autoliikenne pysyy tällöin sujuvana eikä tarvitse rakentaa niin paljon uusia väyliä ja parkkipaikkoja.

Uusien raiteiden rakentaminen ei ole vielä ajankohtaista. Espoon yleiskaava 2060:ssa täytyy kuitenkin varata mahdollisuus niiden rakentamiselle.

Jos väestö kasvaa ennusteiden mukaisesti ja raideliikennettä ei voida rakentaa, joudutaan investoimaan merkittävästi liikenneväyliin. Autoilijoiden määrä ja ruuhkat lisääntyisivät ja parkkialueet vaatisivat yhä enemmän tilaa.

Yleiskaavan taustalla on tämän hetken karkea kustannusarvio. Tarvittavan investoinnin suuruutta selvitetään.

Espoon yleiskaava 2060 tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen.

Ilmastonmuutoksen torjunta merkitsee esimerkiksi, että teemme julkisesta liikenteestä, pyöräilystä ja kävelystä houkuttelevaa. Kun rakennamme suhteellisen tiiviitä keskuksia ja asuinalueita, luontoalueita joudutaan ottamaan rakentamiseen mahdollisimman vähän, jolloin säästyy hiilinieluja. Yleiskaavalla varataan myös riittävästi tilaa uusiutuvalle ja vähäpäästöiselle energiantuotannolle.

Ilmastonmuutos merkitsee Espoossa etenkin sateisuuden ja tulvariskin lisääntymistä. Tulvariskialueet on otettu huomioon kaavassa. Kaavassa määrätään, että asemakaavoituksessa tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma. Hulevedet ovat esimerkiksi sadevettä, joka johdetaan pois pihoilta ja kaduilta. Hulevedet voivat aiheuttaa tulvia ja vesistökuormitusta, ja tätä voidaan ehkäistä hyvällä suunnittelulla ja esimerkiksi hulevesien viivytysrakenteilla.

Kun väestö kasvaa, tarvitaan lisää asuntoja ja palveluita. Yritykset tarvitsevat tiloja ja työntekijöitä. Samaan aikaan kaupunki haluaa huolehtia luonnosta ja turvata sen monimuotoisuutta.

Yleiskaavan laatiminen onkin tasapainottelua: pyrimme löytämään ratkaisuja, joilla nämä ristiriitaiset tavoitteet voitaisiin sovittaa yhteen mahdollisimman hyvin.

Yleiskaavassa osoitetaan Espoon keskeinen viheralueverkosto sekä pinta- ja pohjavedet. Viheralueverkosto koostuu esimerkiksi virkistysalueista, maa- ja metsätalousalueista ja luonnonsuojelualueista. Näiden osuus kaava-alueen maa-alasta on noin 50 prosenttia.

Yleiskaavassa osoitetaan myös pääosin virkistysalueilla kulkevia ekologisia yhteyksiä, joiden kautta eliöt pääsevät liikkumaan alueelta toiselle. Yleiskaavan avulla varmistetaan näin, että viheralueiden muodostama verkosto ei pääse pirstaloitumaan hallitsemattomasti.

Kaavaratkaisussa on paljonkin lähiluontoa, mutta kaikki ei näy kaavakartalla, sillä yleiskaava laaditaan karkealla tasolla. Siinä määritellään vain alueiden pääkäyttötarkoitus. Esimerkiksi asumisen alueella on kuitenkin muitakin toimintoja, kuten lähiluontoa ja -virkistystä.

Yleismääräyksissä määrätään esimerkiksi, että tulevaisuudessakin välimatka espoolaisen kotoa virkistysalueelle saa olla enintään 300 metriä.

Espoon keskuspuiston rajat laajenevat yli 30 prosentilla, kun siihen sisällytetään uusia alueita Espoon yleiskaava 2060:ssa. Näin yleiskaava turvaa nykyisiä, keskuspuistoon rajautuvia virkistysalueita. Rajoja tarkennetaan vielä kaavaehdotuksessa.

Osa Keskuspuistoon rajautuvista nykyisistä metsäalueista on osoitettu rakentamiseen voimassa olevissa osayleiskaavoissa. Näistä valtaosa on Espoon yleiskaava 2060:ssäkin osoitettu rakentamiseen.

Yleiskaavassa osoitetaan laajemmat julkisten palveluiden aluevaraukset (PY), kuten koulut ja urheilupuistot siten, että ne vastaavat ennakoidun väestönkasvun palvelutarpeita vuoteen 2060.

Lähipalvelut ovat kooltaan yleensä pienempiä, esimerkiksi päiväkoteja. Ne sisältyvät asumista sisältäviin aluevarauksiin, kuten asumisen ja keskustojen alueisiin. Lähipalveluiden tarpeet huomioidaan jatkosuunnittelussa, jolloin lähipalvelun paikka voidaan tarkemmin osoittaa ja mitoittaa vastaamaan alueen väestönkasvua ja palvelutarpeita.

Palveluverkkojen suunnittelusta vastaavat

• Kasvun ja oppimisen toimiala (mm. koulut ja päiväkodit)
• Elinvoiman tulosalue (kulttuuri ja liikunta) sekä
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (sosiaali- ja terveyspalvelut).

Kaavoituksella varmistetaan, että palveluille on tulevaisuudessakin tarjolla tarkoituksenmukaisia sijainteja.

Espoon kaupunkirakenne on muodostunut siten, että kaupalliset palvelut ovat keskittyneet alueiden keskuksiin. Kaupunkikeskuksissa on kauppakeskuksia ja pienemmissä keskustoissa ostoskeskuksia tai päivittäistavarakauppoja. Ne tarjoavat kaupallisia lähipalveluita, joihin pääsee eri kulkumuodoilla. Kivijalkakaupat ja yksittäiset liiketilat täydentävät näitä palveluita.

Yleiskaava ohjaa kaupan sijoittumista keskuksiin myös tulevaisuudessa. Näin jatkosuunnittelussa pystytään varautumaan siihen, että kaupallisten palveluiden tarve kasvaa.

Keskustojen ulkopuolella kauppaa ohjataan ensisijaisesti siten, että ne sijoittuvat lähelle joukkoliikenteen runkoyhteyksien pysäkkejä. Tällä halutaan varmistaa, että kaikilla on pääsy palveluiden ääreen riippumatta siitä, onko henkilöautoa käytettävissä.

Yleiskaavassa on osoitettu lisäksi erillisiä kaupallisten palveluiden alueita (KM), joihin ohjataan erityisesti tilaa vaativaa kauppaa.

Yleiskaavassa varaudutaan 50 000–90 000 uuteen työpaikkaan. Työpaikat sijaitsevat suurelta osin työpaikka-alueilla sekä keskusta-alueilla.

Tärkeitä työpaikka-alueita ovat Otaniemi-Keilaniemen alueet, Histan eteläosa ja Orionin alue. Lisäksi uusia työpaikka-alueita osoitetaan muun muassa Mankkiin ja Mankinpellolle. Näiden lisäksi työpaikat tulevat tulevaisuudessa keskittymään saavutettavuudeltaan parhaimmille paikoille ja keskusta-alueille.

Espoo on houkutteleva sijainti yrityksille, sillä kaupunki tarjoaa monipuolisesti erilaisia työpaikka-alueita ja sijainteja hyvien liikenneyhteyksien lähellä. Yleiskaava mahdollistaa toimisto-, kauppa- ja palveluyrityksien sijoittumisen. Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat yritykset ohjataan kauemmas asutuksesta.

Yleiskaava koskee koko Espoon tulevaisuutta. Se vaikuttaa esimerkiksi asukkaisiin, yhteisöihin, yrityksiin ja heihin, jotka käyvät Espoossa töissä. Kaikki he voivat osallistua ja antaa mielipiteensä kaavasta.

Yleiskaavaa tehdään kaikkia espoolaisia varten − asukkaita, yhteisöjä ja yrityksiä. Tavoitteena on, että kaupunki toimisi kokonaisuutena mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa, että mikään ryhmä tai alue ei voi saada kaikkea haluamaansa. Kaupunkisuunnittelu on yhteensovittamista ja parhaan mahdollisen ratkaisun hakemista.

Kaikki asukasryhmät eivät osallistu yhtä aktiivisesti. Tämän vuoksi yleiskaavan vuorovaikutuksessa panostetaan tavallista enemmän lapsiin ja nuoriin sekä maahanmuuttajataustaisiin espoolaisiin.

Lisähaastetta tuo se, että yleiskaava vaikuttaa myös tuleviin sukupolviin ja luontoon, jotka eivät voi edustaa itseään. Suunnittelijoiden tehtävänä on kuitenkin ottaa huomioon myös ne.

Yleiskaava ohjaa kaupungin kehitystä pitkään. Kun annat mielipiteesi yleiskaavan luonnoksesta, vaikutat osaltasi Espoon kehittymiseen koko kaupungin tasolla ja alueellisesti.

Osallistumalla yleiskaavatyöhön voit vaikuttaa siihen, mihin tarkoitukseen mitäkin aluetta voidaan käyttää tulevaisuudessa, ja mitä säilytetään. Yleiskaava ohjaa sitä, mitä millekin alueelle voidaan asemakaavoittaa.

Yleiskaavasta on nyt nähtävillä luonnos, kaavan ensimmäinen versio. Mielipiteistä saatua tietoa voidaan hyvin hyödyntää jatkosuunnittelussa. Juuri nyt onkin paras mahdollisuus vaikuttaa kaavaan ja sitä kautta Espoon kehitykseen.

Kaavakartta on suunnittelijoiden työkalu. Karttaa ja kaavamääräyksiä muokataan, kun suunnittelu etenee. Myös asukkaiden ja luottamushenkilöiden on helpompi kommentoida konkreettista karttaa kuin yleisiä ideoita. Kaavasta on nyt tehty luonnos, joka muuttuu asukkaiden ja viranomaisten palautteen, uusien selvitysten ja päätöksenteon myötä.

Kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelijat käsittelevät jokaisen palautteen. Mielipiteiden lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus saa palautetta esimerkiksi viranomaisilta.

Osa palautteista voi koskea yksittäistä helposti tunnistettavaa aluetta tai aihetta, ja osa palautteista voi taas olla hyvinkin laajoja ja periaatteellisia. Osa palautteista voi johtaa suoraan suunnitteluratkaisun muuttamiseen ja osa palautteista taas voi edellyttää asian tarkempaa selvittämistä ennen suunnitteluun siirtymistä. Kaikki palautteet ovat arvokasta tietoa, kun suunnittelijat alkavat valmistella kaavaehdotusta.

Kartta-alustan kautta annetut mielipiteet ovat valmiiksi paikkatietoa. Tämä tarkoittaa, että mielipide yhdistyy sijaintiin, jota se koskee. Jos palaute on tullut kirjallisena ja koskee tiettyä paikkaa tai aluetta, viedään se tarvittaessa paikkatietomuotoon. Näin suunnittelijat ja asiantuntijat voivat hyödyntää tietoa mahdollisimman hyvin suunnittelussa.

Kun kaavaehdotus julkaistaan, sen kaavaselostuksessa kerrotaan, miten mielipiteet on otettu huomioon suunnittelussa.