Westendin nimistö
Westendin kaupunginosa sijaitsee Haukilahden itäpuolella.
Westendin nimistö
Westendissä, Westendinpuistosta koilliseen kulkee Ankkurisaarentie – Ankarholmsvägen. Nimen taustalla on läheisen Munkören‑saaren epävirallinen nimi Ankkurisaari. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin tämä nimi on syntynyt, mutta se on mahdollisesti tapahtunut 1940–50‑lukujen tienoilla.
Ankkurisaarentien entinen nimi oli Suoratie – Rakavägen. Nimi oli opaskartassa vuosina 1970–72 ja näkyy myös vuoden 1936 Westendin rakennussuunnitelmassa. Ankkurisaarentieksi katu nimettiin 60- ja 70‑lukujen taitteessa nimistötoimikunnan ehdotuksesta. Vuodesta 1973 Ankkurisaarentie – Ankarholmsvägen on ollut myös opaskartassa.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Hanasaaren kulttuurikeskus on Espoossa sijaitseva ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, joka on toiminut vuodesta 1975. Ruotsinkielisenä nimenä on Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland.
Ainakin 1600‑luvulta lähtien ollut käytössä ollut saarennimi Hanaholmen sisältänee sanan ”hane”, suom. 'koiraslintu'. Suomenkielinen vastine Hanasaari on muodostettu 1960‑luvulle mennessä.
Kulttuurikeskuksen osoitteena oli pitkään vain Hanasaari – Hanaholmen, mutta katuosoite osoitenumeroineen on tarpeen. Kulttuurikeskukseen menevä tie kulkee koko matkan lähellä saaren kaakkoisrantaa ja sai 2006 nimen Hanasaarenranta – Hanaholmsstranden.
Pääkaupunkiseudulla on kansanomaisen nimistöperinnön myötä kaksi Hanasaari – Hanaholmen -nimistä paikkaa, ja kumpikin nimi on säilyttämisen arvoinen. Helsingin Sörnäisten Hanasaaressa on osoitenimenä Hanasaarenkatu – Hanaholmsgatan. Luonnonympäristöön viittaava nimen loppuosa ”ranta” erottuu siitä ja sopii Espoon Hanasaareen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Saarennimi Hanaholmen sisältänee ruotsin sanan hane, murteessa hana, suomeksi 'koiraslintu'. Nimi on ollut käytössä ainakin 1600‑luvulta lähtien. Suomenkielinen vastine Hanasaari on muodostettu 1960‑luvulle mennessä.
Jo Helsingin karttaan 1962 on merkitty Espoon puolella lähellä kunnanrajaa sijaitsevan saaren nimi Hanasaari – Hanaholmen. Espoon opaskartassa se on ollut saarennimenä 1960‑luvun lopulta ja osa-alueennimenä 1980‑luvun puolivälistä lähtien.
Pääkaupunkiseudulla on kansanomaisen nimistöperinnön myötä kaksi Hanasaari – Hanaholmen -nimistä paikkaa, ja kumpikin nimi on säilyttämisen arvoinen. Helsingin Sörnäisten Hanasaaressa on osoitenimenä Hanasaarenkatu – Hanaholmsgatan. Espoon Hanasaareen sopii luonnonympäristöön viittaava kadunnimi Hanasaarenranta – Hanaholmsstranden.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006. Muokattu 2022.
Hiiralantie – Hirbölevägen on katu Westendissä. Sen varrella sijaitsevat esimerkiksi Westendinpuisto ja Westendinpuiston koulu. Lähellä on muitakin Hiiralan- ja Hirböle‑alkuisen nimen omaavia paikkoja: Hiiralanpolku – Hirbölestigen, Hiiralankulma – Hirbölehörnet, Hiiralankuja – Hirbölegränden ja Hiiralankaari – Hirbölebågen.
Espoon nimistötoimikunta ehdotti kadunnimiä tieosuudelle ensimmäisen kerran vuonna 1966. Käyttöön ne otettiin vuonna 1973. Tätä aikaisemmin, vuosina 1970–1972, kadusta käytettiin nimiä Esplanaadi – Esplanaden.
Kadunnimet kertovat alueen menneisyydestä; Hirböle‑niminen asutus sijaitsi jo 1500‑luvulla Otnäsin maiden länsireunalla. Talon tonttimaa oli nykyisen Hiiralantie 7:n lähistöllä. Talo autioitui jossain vaiheessa ennen vuotta 1540. Sillä on ilmeisesti ollut keskiajalla nautinta-alueita Gammelgårdin ja Rödskogin rajamailla; tästä antavat viitteitä alueiden vanhat Hirböle‑alkuiset paikannimet.
Ruotsinkieliseen Hirböle‑nimeen sisältyy suomalaisperäistä ainesta, sillä sen alkuosa lienee hiiri- tai hiisi‑sanan sisältävä paikan- tai henkilönnimi. Talo onkin saattanut olla alkuaan nimeltään Hiiri ~ Hiirelä. Tällöin sen asukas olisi saapunut alueelle Vihdistä, jossa on sekä Häntsilän että Vanhalan kylissä ollut vanha kantatalo Hiiri ~ Hiirlä.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Westendin ja Lauttasaaren välillä on useita saaria. Yksi niistä on Korkeasaari – Högholm. Sen etelärannan lähellä oleva pieni saari on Högholms Gräsgrund, rinnakkaisnimeltään Högholmsgrundet. Saaressa on kasvanut ruohoa (gräs, suom. 'ruoho').
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Nicolas Sinebrychoff rakennutti 1890‑luvulla itselleen merenrantahuvilan Espoon Björnholmiin. Nykyisin Sinebrychoffin huvilassa Länsiväylän kupeessa toimii Karhusaaren taidekeskus. Sinne moottoritien alitse luikertava tie oli pitkään vailla nimeä ja huvila vailla katuosoitetta, ja niin posti kuin vierailijatkin ovat löytäneet perille pelkällä Karhusaari‑nimellä. Tammikuussa 2006 tie sai oman osoitenimen Karhusaarenpiha – Björnholmsgården.
Ajo Karhusaareen on Keilalahdentien kautta. Koska välissä on Länsiväylä, Keilalahdentien osoitenumerointia ei ollut hyvä jatkaa tunnelin toiselle puolelle Karhusaareen, vaan tarvittiin uusi tiennimi.
Karhusaarentien nimi on jo käytössä Otaniemen suunnasta Karhusaareen tulevalla pääväylällä. Esimerkiksi Sinebrychoffintie‑nimi taas olisi voinut sekaantua Helsingissä käytössä oleviin Sinebrychoffin suvun muistonimiin (Sinebrychoffinpuisto, Sinebrychoffinkatu).
1979 tehdyssä, toteutumattomassa suunnitelmassa Länsiväylällä oli eteläinen rinnakkaistie ja sillä nimi Karhusalmentie. Nimi olisi ollut nyt vapaana, mutta tiennimeä ei olisi välttämättä osattu yhdistää Karhusaareen, koska Karhusaaren ja Hanasaaren välisen salmen nimi Karhusalmi ei ole kovin hyvin tunnettu. Lisäksi Espoon toisella laidalla Karhusuolla on lukuisia muita Karhu‑alkuisia nimiä käytössä.
Karhusaaren‑alkuinen nimi on helpoimmin paikallistettavissa. Vuoden 1979 suunnitelmassa oli myös Karhusaarenkuja, mutta se nimi voisi johdattaa etsimään Karhusaarentien varressa olevaa sivukujaa. Huvilalle vievän pihatien nimeksi valittiin Karhusaarenpiha.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Karhusaari – Björnholm on niemi ja osa-alue Keilaniemen eteläpuolella. Nimen Björnholm syntyaikana paikalla oli ilmeisesti melko saarimainen niemi, jonka yhdisti mantereeseen matala kannas nykyisen Itämetsän puistoalueen kohdalla.
Niemennimi Björnholm on ollut vakiintuneesti kartoissa 1800‑luvulta lähtien. Jo 1700‑luvun alussa se sisältyi lammennimeen Björnholmsträsk. Suomenkielinen käännösnimi Karhusaari esiintyy kartoissa 1930‑luvulta alkaen.
Osa-alueennimi Karhusaari – Björnholm on Espoon opaskartassa vuodesta 1984 alkaen. Karhusaari – Björnholm on myös huvilannimi. Huvilan rakennutti Nicolas Sinebrychoff 1890‑luvulla.
Björnholm(en) on melko tavallinen saarennimi, ja se yleensä viittaa karhun esiintymiseen paikalla (björn, suom. ’karhu’ ja holme, murteessa holm, suom. ’saari’). Kaakkois‑Espoon Björnholm-niminen niemi on kuitenkin todennäköisesti saanut nimensä viereisen lahden nimen Björnviken (nykyään suom. Otsolahti) ja vanhan kylännimen Björnvik mukaan.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Westendin kaakkoispuolisessa saaristossa erottuu yksi saari muita korkeampana. Siitä saari on saanut nimen Högholm (hög, suom. 'korkea'). Saarella on ollut se nimi jo ainakin 1600‑luvulla. Vuoden 1706 kartassa nimi on muodossa Hög Holmen. 1900‑luvun alkupuolella sille on annettu suomenkielinen käännösnimi Korkeasaari.
Suomenlahdessa on kaikkiaan kymmeniä Högholm- tai Högholmen‑nimisiä saaria. Yksi Högholmen on Espoon Suvisaaristossa, Helsingissä on tunnettu Korkeasaari – Högholmen, ja Kirkkonummella on useita Högholmeneja.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Westendissä Mäenrinteen ja Ankkurisaarentien välillä kulkee pieni katu nimeltään Kulmakuja – Vinkelgränden. Se on saanut nimensä kadun keskikohdille muodostuvan pienen kulman mukaan. Myös Lippajärvellä oli vastaavalla tavalla nimetty Kulmatie‑katu. Kulmakuja nimettiin 1960- ja 70‑luvun taitteessa ja lisättiin opaskarttaan 1973.
Kulmakuja‑nimisiä katuja löytyy paljon muualtakin Suomesta. Esimerkiksi Lappeenrannassa, Oulussa, Porvoossa ja Jyväskylässä on omat Kulmakujansa.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Kuttikari on Hanasaaren eteläpuolisen luodon nimi Espoon itärajalla. Nimi on suomalaisperäinen, mikä on melko harvinaista Espoon saariston vanhassa nimistössä. Ruotsinkieliset asukkaat ovat ääntäneet nimen murteessa ”kuttikaare”, eikä pikkuisen karin nimi esiinny vanhoissa kartoissa. Sen vanhaa kirjoitusasua ei siis tiedetä, mikä vaikeuttaa nimen alkuperän selvittämistä. On kuitenkin mahdollista, että lähistöllä aiemmin sijainneen karin nimi Själstenen liittyy sisällöltään Kuttikarin nimeen, jolloin siihen voisi sisältyä hylkeenpoikasta merkitsevä sana ”kuutti”. Toisaalta sanalla ”kuutti” on ollut myös merkitys 'purjealus'.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Käärmesaari – Ormholm on saari, joka sijaitsee Westendin edustalla. Nimeä Ormholm on käytetty ainakin jo 1600‑luvulla. Se on syntynyt siitä, että saaressa on ollut käärmeitä.
Kirjassa Saaristo‑Espoo Kurt Zilliacus ja Ritva Liisa Pitkänen kirjoittavat:
"1600‑luvulla ormholmen, 1706 orm Hålmen, 1750 Ormholma, vanhassa murteessa ormholm. Ormholm oli 1752 rajapiste N:o 1 Espoon ja Helsingin pitäjän rajalla. Nimi on epäilyksettä viitannut paikalla olleisiin käärmeisiin (ruots. orm). Kartoissa vuodesta 1930 suom. käännösnimi Käärmesaari."
Teksti: Joonas Kylliäinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Linholm on saari Westendin edustalla. Sen nimi on esiintynyt Lin‑alkuisessa muodossa kartoissa 1800‑luvun loppupuolelta (lin, suom. ’pellava’). Nimen alkuperäinen muoto on ilmeisesti ollut Limholm(en), joka on sisältänyt vanhan kalkkia merkinneen ruotsin kielen sanan ”lim” ja viitannut joko kallioperän kalkkipitoisuuteen tai kalkinpolttoon saarella, tai sitten saaren kalkkia muistuttavaan vaaleanharmaaseen väriin.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.
Westendin komeaa rantaviivaa myötäilee kappaleen matkaa katu nimeltään Lyökkiniemi – Löknäset, joka muodostaa lenkin Westendintiestä kohti rantaa. Nimistötoimikunnan ehdotuksessa vuodelta 1966 mainitaan nimen perustuvan vanhaan niemennimeen Lökudden, joskaan tällaista tietoa ei ole löydetty mistään vanhoista asiakirjoista tai keruista. Joka tapauksessa nimeen sisältyy ruotsin sana ”lök” (suom. ’sipuli’), jonka murteinen muoto ”lyökki” on. Nimipari on vahvistettu asemakaavassa 1973.
Vuoden 1966 ehdotuksessa esiintynyttä Lökudden-nimeä ei otettu sellaisenaan käyttöön ilmeisesti siksi, että Helsingissä oli jo tuolloin käytössä nimi Laukkaniemi – Lökudden. Suomenkielinen nimi Lyökkiniemi säilyi entisellään uudessa ehdotuksessa vuonna 1969, mutta ruotsinkieliseksi vastineeksi valittiin merkitykseltään läheinen Löknäset. Tätä ennen kyseisellä kadulla oli ollut vuoden 1936 Westendin rakennussuunnitelmassa ehdotettu nimi Kiertotie – Ringvägen, joka ehti olla opaskartassa muutaman vuoden ajan; itse niemen aiempia nimiä ei tunneta. Kerrotaan, että 1930‑luvulla Westendin tonttien myynnin alkaessa nimenomaan Lyökkiniemessä sijaitsevat tontit olivat kaikkein kysytyimpiä.
Nimi Lyökkiniemi – Löknäset on käytössä siis paitsi kadun-, myös niemen- ja puistonnimenä. Vuoden 1966 ehdotuksessa sille suunniteltiin useampiakin liitynnäisiä, mutta niistä on nykyään käytössä ainoastaan Lyökkikuja – Lökgränden.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Länsirannanportti – Västerstrandsporten on alikulku, joka alittaa Länsiväylän Otsolahdensillan länsipäässä. Sen kautta pääsee Westendin tai Karhusaaren suunnasta Tapiolan Länsirantaan.
Länsiranta – Västerstranden on suurkortteli Otsolahden rannalla. Sama nimi on käytössä myös puistonnimenä. Lahden vastarannalla on Itäranta – Österstranden.
Länsirannanportin nimi on suunniteltu 1998. Se on merkitty asemakaavaan.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Espoon kaupunginosannimiä käsittelevässä artikkelisarjassaan Sirkka Laitinen (Paikkala) kirjoittaa merenrannan Westendin saaneen alkunsa 1930–40‑luvuilla, jolloin alueen omistanut Hagalundin isäntä Aarne Grahn kauppasi suurta, 120 hehtaarin laajuista maa-aluetta. Asemakaavan alueelle laati arkkitehti Ragnar Gustafsson, ja tonttien tarjonta Westendissä alkoi heti Lauttasaaren sillan valmistuttua vuonna 1935. Aluetta mainostettiin "Helsingin läntisenä esikaupunkina" ja sitä alettiin kutsua Westendiksi.
Nimeen otettiin mallia ulkomailta: nimen voi nähdä muodostuvan englannin kielen sanoista ”west” (suom. 'länsi') ja ”end” (suom. 'loppu, pääty'). Westend- ja West End ‑nimisiä alueita on useissa kaupungeissa muun muassa Isossa‑Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Tavallisesti ne ovat varakkaita asuinalueita, kuten myös Suomen kalleimpiin kuuluva Espoon Westend. Läntinen kaupunginosa Westend on ainoastaan Helsingin näkökulmasta, sillä se sijaitsee aivan Espoon kaakkoisnurkassa. Kaupunginosan nimeksi Westend on päässyt vakiintuneisuutensa vuoksi. Nimi äännetään suomen ja ruotsin kieleen mukautuneesti "vestend", ei "west‑end".
Jos alueennimi olisi haluttu ottaa seudun omasta paikannimistöstä, tarjolla olisi ollut vanha asutusnimi Hirböle, jonka perusteella onkin sittemmin muodostettu muutama Westendin kadunnimi (Hiiralantie – Hirbölevägen, Hiiralankaari – Hirbölebågen).
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.