Sepänkylän nimistö
Sepänkylän kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Sepänkylän lisäksi Ymmersta.
Sepänkylän nimistö
Espoon Ymmerstassa Kauniaisten rajan kupeessa sijaitsevalle puistolle suunniteltiin nimi Paul Olssonin puisto 1988. Ymmerstan asemakaavan nimistösuunnitelman perustelutekstissä 1991 sanotaan: "Puutarha-arkkitehti Paul Olssonin 1900‑luvun alussa perustaman taimitarhan viereisen mäkialueen nimeksi on annettu tämän puutarha-alan edelläkävijän mukaan Paul Olssonin puisto." Vuoden 1991 suunnitelmassa oli myös Paul Olssonin puiston laidalla kuja, jolle aiottiin nimeä Olssoninkuja, mutta katu ja sen nimi jäivät pois lopullisesta asemakaavasta.
Nykyisellään puisto kasvaa koivuvaltaista lehtimetsää. Olssonin taimisto aloitti toimintansa 1920 nykyisen Bredantien varressa ja käsitti laajimmillaan myös tämän radan eteläpuolisen alueen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Sepänkylässä, Kauniaisten rajalla, on suurkortteli ja puisto nimeltään Peuramäki – Renbacka. Nimi perustuu vanhaan pellonnimeen Rensbacka åkern, joka esiintyy asiakirjassa vuodelta 1773. Nimenosa ”ren” merkitsee ’piennarta’ ja ”backa” puolestaan ’mäkiasutusta’. Renbackan suomenkielinen vastine Peuramäki on saatu kääntämällä ruotsin ren‑sanan toisesta merkityksestä ’poro, peura’.
Puiston nimi lisättiin asemakaavaan vuonna 1983. Sekä puiston nimi että suurkorttelin nimi ovat olleet opaskartassa vuodesta 1984.
Muita Sepänkylän peura‑aiheisia nimiä on Peuraniitty – Renängen, Peuramäentie – Renbackavägen ja Peuramäenkuja – Renbackagränden.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Ymmerstan osa-alueella Espoossa on katu nimeltä Ristihaantie – Korshagavägen ja sen ympärillä suurkortteli Ristihaka – Korshagen. Nimet on annettu alueen asemakaavoituksen yhteydessä 1980‑luvulla, ja ne tulivat käyttöön rakentamisen myötä vuoden 2000 tienoilla.
Taustalla on vanha paikannimi Korshagen, jonka liitynnäisiä ovat 1700‑luvun kartoista tunnetut Korshagarå, Korshagaäng ja Korshagakärr sekä 1900‑luvulla käytössä ollut mäennimi Korshagabacken. Ei ole tiedossa, mistä tulee nimen alkuosa ”Kors”, sillä esimerkiksi huomattavaa teiden tai rajojen risteystä ei paikalla ole ollut. Loppuosana on sana ”hage” eli 'aidattu laidunmaa'.
Suomenkielinen käännösvastine muodostettiin kaavanimiä annettaessa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Smedsbyn kylässä oli 1500‑luvulla neljä taloa, mistä ne vähenivät seuraavalla vuosisadalla nykyiseen kolmeen. Kylän nimikin vaihtui tuolla välin nimestä Bengtsby nimeen Smedsby, todennäköisesti siksi, että jonkin talon isäntä oli tullut tunnetuksi sepän (smed, suom. ’seppä’) taidoistaan ja hänen taloaan on ensin alettu kutsua nimellä Smeds. Varhaisimpia nimen kirjoitusasuja ovat Smedz vuodelta 1616 ja Smedzby vuodelta 1640. Aikaisemman Bengtsby‑nimen taustalla taas on ollut Ben(g)ts‑nimisen isännän mukaan nimetty talo.
Yhdessä Dåvitsin ja Hemtansin kanssa Smedsby on muodostanut 1600‑luvulla Övergräsan jakokunnan. Suoraan suomeksi käännetyn Sepänkylä‑vastineen kanssa maanmittaushallitus rekisteröi nimiparin viralliseksi kylännimeksi vuonna 1965, ja kaupunginosannimi siitä tuli vuonna 1976.
Nykyinen Sepänkylän alue on pienehkö ja hajanainen, ja sen ainoa osa-alue on Ymmersta. Sepänkylässä on muutamia sepäntyöhön liittyviä aihepiirinimiä, mutta muuten alueen nimistö perustuu perinteisiin paikannimiin tai kurottelee viereisistä kaupunginosista nimiaihepiireineen Sepänkylän puolelle. Alueella on Ymmerstan lisäksi useita muitakin henkilöiden mukaan nimettyjä paikkoja: Ullantorppa Ulla‑nimisen asukkaan mukaan, Borgintie vakuutusmies Adolf Borgin (1869–1944) mukaan ja Jondalintie Makaksen taloon 1900‑luvun alussa syntyneen Jon‑pojan mukaan.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Espoon Karvasbackan tai Bembölen kylän takamailla on joitain satoja vuosia sitten ehkä raivannut niittyä Ingebiörn‑nimenen mies. Hänen muistonsa säilyi niitynnimessä Ymmerstaängen, pellonnimessä Ymmerstaåkern ja maa-alueennimessä Ymmersta. Miehen nimi on päätelty näistä paikannimistä ja niitynnimen vuoden 1765 kirjoitusasusta Imbersäng. Myös Sipoossa olevan Immersbyn kylän nimi tulee vastaavanlaisesta henkilönnimestä.
Alun i‑äänne on jossain vaiheessa muuttunut y:ksi (myös Sipoon kylännimeä on murteessa voitu ääntää y‑alkuisena "ymmärsbyy"). Ymmersta‑nimi on myös saanut jostain sta‑päätteen (vrt. stad, suom. 'paikka').
Ymmersta on ollut jatkuvasti paikannimikäytössä maa-alueen nimenä, 1900‑luvun alun palstannimenä, sodanjälkeisen rintamamiestaloalueen nimenä ja 1990‑luvulta alkaen laajalla kerrostaloalueella laajentuneen osa-alueen nimenä.
Kerrostaloalueen pääkadun nimeksi annettiin kuitenkin Ullanmäentie eikä Ymmerstantie, koska omakotialueen tiet saivat 1970‑luvulla Ymmersta‑alkuiset nimet (esimerkiksi Ymmerstanmäki), ja niihin on ajoyhteys aivan toisesta suunnasta.
Alkujaan ruotsinkieliselle nimelle Ymmersta ei ole koskaan muodostettu erillistä suomenkielistä vastinetta, vaan sama nimi toimii yhtä hyvin suomen- kuin ruotsinkielisessä käytössä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Ymmerstanportti on katu, joka johtaa Ymmerstanmäen asuinalueelle. Pienehkö puisto kadun kulmassa on saanut nimen Ymmerstankulma – Ymmerstahörnet sijaintinsa mukaan.
Nimen alkuosa tulee osa-alueennimestä Ymmersta. Taustalla on myös 1930‑luvulla annettu tilannimi Ymmersta. Vielä aikaisemmin seudulla on ollut viljelyksiä, joita on kutsuttu nimillä Ymmersta ja Ymmerstaängen.
Kaupunkinimistössä monenlaiset paikat ovat saaneet kulma‑loppuisia nimiä. Sellainen nimi on voitu antaa niin kulmanmuotoiselle lyhyehkölle kadulle tai kävelytielle, isomman alueen kulmakunnalle, pienelle aukiolle kuin kadun tai alueen kulmassa sijaitsevalle puistolle.
Puistonnimi Ymmerstankulma – Ymmerstahörnet on suunniteltu 1988 ja vahvistettu asemakaavassa 1998.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.